Knut Einar Kristiansen – Nordkalottfolket vuosttaševttohas Ávjováris

Válgabiire: Ávjovári válgabiire

Bellodat: Davvikalohttaálbmot/Nordkalottfolket

Namma: Knut Einar Kristiansen

Ahki: 54

Siviiladilli: Náitalkeahtes

Eatnigiella/giella: – Vaikko sámegiella lea mu eatnigiella, de human buoret dárogiela. Muhto hálddašan goappašat gielaid.

Beroštumit:

Makkár astoáigedoaimmat leat dus?

– Valáštallan, olgodaddan ja mátkkit.

Mii lea dat stuorámus maid leat vásihan eallimis?

– Dat ahte mun lean riegáduvvon eallimii dakkár kultuvrii gos mii orrut luonddus ja oahppan geavahit luonddu vugiin mii váldá vára birrasis danin go dat lea min eallinvuođđu. Lean maid ožžon vejolašvuođa mátkkoštit olu iežan virggiin ja oahppan dovdat eará kultuvrra.

Maid dagat go áiggut vuoiŋŋastit?

– Golahan olu áiggi luonddus, čohkkán dávjá ruovttus ja návddašan jaskatvuođa. Mus lea erenoamáš oainnus Porsáŋgui iežan stobus.

Gii lea du stuorámus ovdagovva ja manne?

– Mu «onkel» Hans Aikio, go mun bajásšadden de muittán son lei mearraolmmái olgoriikkas ja go bođii ruoktot amas duovdagiin de lei sus mielde 8mm filbma maid son čájehii midjiide ja sus ledje olu ártegis dávvirat maid mii eat lean goasse oaidnán mearrasámigilis gos mun bajásšadden. Son dat lei guhte inspirerii mu váldit maritiima oahpu.

Bargu ja oahppu

Maid don barggat dál ja makkár barggut leat dus ovdal leamašan? Makkár oahppu lea dus?

– Lean oahppan telegráfista, styrmann ja logistihkka mielbargi. Lean bargan 11 jagi telegráfistan. Maŋemus 20 jagi lean bargan fievrridemiin, sihke kantuvrras ja vuoddjin. Odne lean doaibmajođiheaddji/fievrrideaddji Miniekspress Finnmark AS fitnodagas Leavnnjas.

Politihkalaš duogáš

Makkár bellodagaid leat don ovddastan? Leatgo leamašan sámediggeáirras?

– Mus eai leat eará politihkalaš čanastagat go Davvikalohttaálbmot. Dá lea vuosttaš geardde go mun áŋgirušan politihkas.

Váibmoáššit

Makkár áššiide áiggut bidjat fokusa?

– Mun oaivvildan ahte galggašii leat láhččon dilli geavahit luonddu iežas ássanguovllu birrasis. Viidásit áiggun čuovvut bures mielde duohtavuođakommišuvnna barggus.

Mii lea du mielas eanemus hástaleaddjin maid Sámediggi ferte čoavdit čuovvovaš áigodagas?

– Stuorámus hástalus boahtá várra leat duohtavuođakommišuvdna ja bargu dainna. Šaddá miellagiddevaš oaidnit oktiibidjama joavkkus ja makkár mandáhta sii ožžot.

Čilge manne/ manne eai galggašii minerála- ja ruvkefitnodagat oažžut lobi ásahit ja álggahit doaimmaid sámi guovlluin?

– Dás lea dehálaš deattuhit ahte mun in vuosttal dakkár fitnodagaid. Ruvkedoaimmat sáhttet doaimmahuvvot sámi guovlluin dainna eavttuin ahte ii goarit sámi ealáhusaid. Mii vuordit ahte láhččojuvvo dilli nullaluoitimii (null utslipp) jus álggahuvvo doaibma.

Čilge doaibmá go dálá boazodoallopolitihkka vai ii. Mii šaddá deháleamos ášši mii guoská boazodollui čuovvovaš áigodagas?

– Dál berre boazodoallu luoitigoahtit earáid maid duoddarii, nu go dál lea de lea sis beare olu dadjamuš go eará ealáhusdoallit ja meahccegeavaheaddjit galget geavahit ja ávkkástallat luonddus.

Eanandoallu, maid sáhttá Sámediggi dahkat sihkkarastin dihte ahte nuorat sáhttet joatkit/ álgit ealáhusain?

– Vuođđoealáhusat berrejit bálddastahttot doarjjaortnegiid dáfus mat gusket doaibmareaidduid ođđa oastimiidda. Doarjjaortnet oastit šárkka ja reaidduid galggašii maid guoskat ođđa ásaheapmái eará vuođđoealáhusain, ovdamearkka dihte tráktora ja eará reaidduid oastimiid dáfus. Mun oaivvildan ahte dát movttiidahttá nuoraid válljet vuođđoealáhusa virgiin.

Mii lea dat stuorámus hástalus guolástanealáhusas Sámis? Maid sáhttá Sámediggi dahkat nu ahte dat unnimus doalut maid sáhttet birgejumi viežžat guolásteamis?

– Ferte movttiidahttot lotnolasealáhusa doaimmahit guolástemiin vuoi lea vejolaš leat guolásteaddji ja kombineret eará vuođđoealáhusain dahje virggiin.

Sámegielat, movt berre Sámediggi láhčit dili nu ahte nannejuvvojit čuovvovaš áigodagas?

– Berrešii áŋgiruššat liigeoahppu fállat sidjiide geain ii lean vejolašvuohta oahppat čállit ja lohkát iežaset giela skuvllas go váilui oahpahus dáruiduhttinproseassas. Lea maid dehálaš inspireret nuoraid válljet sámegiela skuvllas.

Makkár ođđa bargosajiid leat dehálaš vuoruhit čuovvovaš áigodagas?

– Turisma, vuođđoealáhusat, guolleindustriija, báikkálaš gieđahallan biepmus ja oahppu.

Guhte ášši lea čuohcan dutnje eanemusat ja manne?

– Dáruiduhttinproseassa, mun human ja čálán odne guokte giela buoret go iežan eatnigiela. Maŋŋel go lean lohkan ja gullan olu seammalágan dáhpáhusaid birra sihke lagas ránnjáriikkain ja eará riikkain, de lean dađistaga ožžon ipmárdusa dasa man duođalaš vearredahku dat lei norgga stádas čađahit dákkár politihka.