«King Klæbo» dahká dego eaiggát, Johannes Høstflot Klæbo, vuoitá ja vuoitá. Dál lea maid favorihtta vuoitit Golleheargegilvvu.
«King Klæbo» dahká dego eaiggát, Johannes Høstflot Klæbo, vuoitá ja vuoitá. Dál lea maid favorihtta vuoitit Golleheargegilvvu.
Mannan vahkkoloahpa loahpahuvvui Norgga cupa heargevuodjimis, go njealját ja maŋemus oassegilvu lágiduvvui Guovdageainnus.
Nu go oktii ovdal juo Norgga cupas, de lei dovddus čuoigi, Johannes Høstflot Klæbo heargi, «King Klæbo», mii lei falimus.
Dat mielddisbuktá ahte «King Klæbo» vuittii Norgga cupa oktiibuot 68 čuoggáin.
Guokte vuosttaš saji, okta nuppi sadji, ja okta njealját sadji, lei doarvái čohkket 10 čuoggá eambbo go Nils Jøran Eira heargi, «Oreo», dagai.
«King Klæbo» faskii 5000 ruvnno go vuittii.
– Buorre vejolašvuohta
«King Klæbo» hárjeheaddji, Mikkel Andreas Eira, lohká ahte heargi lea gilvalan bures ja son jáhkká das lea buorre vejolašvuohta vuoitit maid Golleheargegilvvu boahtte vahkkoloahpa.
– Dat orru oba gievra ruohttat. Orru dakkár mii ii oba váibba ge, ja nu maid de lea buorre vejolašvuohta vuoitit dan stuora finála, Golleheargegilvvu, lohká Eira.
Team Nils Jøran joavku lea lágideaddji dan 2000 mehtera oasi Golleheargegilvvus, mas Mikkel Andreas Eira lea njunuš. 1000 mehtera oasi Golleheargegilvvus lágida Duottar Heargi searvi.
Govven: Nils Johan Vars
Stuora vuoitu
Eira jáhkká «King Klæbo» leat dál favorihttan vuoitit maid Golleheargegilvvu.
Das lea 30 000 ruvnno vuoitu heargái mii ruohttá oktiibuot buoremus áigái 1000 mehtera ja 2000 mehtera gilvvus.
– Gilvu lea gilvu. Vaikke mus lea buorre dovdu dál ahte «King Klæbo» vuoitá maid Golleheargegilvvu, de lea gilvu rabas. Ferte vuos gilvalit, ja nu go lea juo gilvvuin, de sáhttá vaikke mii geavvat. Nu in váldde vuoittu ovdagihtii, dušše lea buorre dovdu ja heargi lea falli ja sávri, lohká son.
– Boahtá go heargeeaiggát gilvvuide?
– Mun jerren lea go hállu boahtit Golleheargegilvui, muhto lea aiddo geargan čuoiganáigodagain, ja háliidii vuoiŋŋastit, ii ge de boađe. Mun lean gal čađat dieđuid sádden sutnje movt heargi ruohttá, govaid, ja nu ain. Lea hui duhtavaš bohtosiiguin, muitala Eira.
Gilvaleaddjit
Eira jáhkká šaddat garra gilvun Golleheargegilvu boahtte vahkkoloahpa.
– «Toko», mainna Anne Risten G. Sara vuodjá, jáhkán šaddat garra gilvaleaddjin. Jáhkán maid Klemet Amund Eira heargi, «Amhan», leat garra gilvaleaddjin. «Amhan» lea dakkár mii loahpaha gilvvuid hui bures. Go lea 2000 mehtera nubbi oassi Golleheargegilvvus, de sáhttá «Amhan» gievra loahppagilvvus. Oainnat jus heargi geahnohuvvá 1000 dahje 500 mehtera loahpas, gal de livket sekunddat oba johtilit, lohká son.
Sprintaheargi
«King Klæbo» ruohtai nuppi sadjái Norggameasttirgilvvus Romssas guovvamánus.
Vuoittáhalai Berit Julianne Hætta heargái, «Selfie».
«Selfie» bođii ovccát sadjai Norgga cupa gilvvuin, ja dakko bokjte oaččui Golleheargegilvvu ovccát ja maŋemus saji.
«Selfie» hárjeheaddjis, Mikkel Mathis Hættas, eai leat nu alla vuordámušat Golleheargegilvui «Selfie» dáfus.
– Dat lea sprintaheargi. Falimus 200 mehteris, ja dan čájehii maid guovvamanus Romssas go vuittii heargevuodjin-NM. Nu mus eai leat gal nu stuora vuordámušat «Selfiei» dien gilvvus, lohká Hætta.
«King Klæbo» favorihtta
Hætta jáhkká ahte lea «King Klæbo» mas lea buoremus vejolašvuohta vuoitit Golleheargegilvvu, jus son galgá einnostit.
Liikká son ii leat áibbas vuollánan iežas herggiid dáfus.
Hættas leat guokte hearggi, maid son hárjeha, mielde Golleheargegilvvus.
Dat guokte leat «Selfie» ja «Karibo», mat ožžo Golleheargegilvvu guokte maŋemus saji.
– In mun vuollánan gal leat. Galgá muitit ahte ii oktage dáin herggiin, mat dál leat mielde Golleheargegilvvus, leat ovdal ruohttan 2000 mehtera gilvvus. Vejolašvuohta gal lea mus maid vuoitit, lohká son.
Šiljuin álgán bargat
Mikkel Andreas Eira, gii lea Team Nils Jøran searvvi njunuš, ja maid SVL heargevuodjinlávdegotti stivralahttu, muitala ahte sii leat leamašan šilju geahččame.
Vuosttaš oassi gilvvus (1000 mehter) lágiduvvo Sámi Gilvopárkkas Guovdageainnus, ja nubbi oassi (2000 mehtera) lágiduvvo fas Suohpatjávrri alde, sulli miilla Guovdageainnu čoahkášbáikki lulábealde.
– Eat leat vuos ráhkadan šilju Suohpatjávrái, muhto vuolgga ja moalla galget Suohpatjávrri campinga buohta. Doppe leat maid bisánansajit biillaide ja maid vuvdet biđđosa ja eará biepmu doppe. Sámi Gilvopárkkas gal lea gárvves šillju, ja doppe maid vuvdet biepmu, lohká son.
– Sávan olu olbmuid boahtit, go dá lea vuosttaš gilvu dáinna vugiin. Mii geahččalit nu bures go sáhttit lágidit ahte lea gehččiide maid gelddolaš, lohká Eira vel loahpas.
