Áiggiid čađa leat olbmot leamašan sáhkkit ja geahččaladdan feara makkár vugiid oažžut dieđuid boahtteáiggi birra. Juovla- ja ođđabeaibasiide leat čadnon olu vuogit ja diiddat.
Áiggiid čađa leat olbmot leamašan sáhkkit ja geahččaladdan feara makkár vugiid oažžut dieđuid boahtteáiggi birra. Juovla- ja ođđabeaibasiide leat čadnon olu vuogit ja diiddat.
Sámiin ja eará álbmogiin leat olu vierut ja dábit čadnon juovlabasiide.
Sámiid gaskkas leat juovlabasit stuora basit ja leat leamašan olu njuolggadusat maid fertejedje sihke unnit ja stuorábut čuovvut.Vel dan áigásaš mánát ge dáidet gullan ahte juovlabasiid áigge eai galgga mánát čierastallat, go de gal sáhttet čierastit njuolga juovlastálu sehkkii.
Mánáin lei maid bargun čorget šilju ovdal basiid, amas juovlastállu ii darván ráidduinis go ruohttaeahkeda johtá dakko meaddel.
Juovlabasiid galggai jaskat leat ja olgun galggai jaskadit vánddardit.
Juovlabasiid ii galgan rigeret, iige bearehaga illodallat. Jus dan dagai, de sáhtii ihttohallat.
Niegus oaidnit guoimmi …
Dološ sámiin ja eará álbmogiin leat leamašan olu goansttat mot beassat diehtit geainna galgá eallinbálgá guoradit agibeaivvi.
Juovlaruohta dahje ođđabeairuohta sáhtii bidjat golbma bára skuovaid/gápmagiid seaŋgga vuollái ja speadjala bolstara vuollái. Skuovvanjunit galge geaigát iešguđet guvlui. Lei maid dehálaš ahte lei oađđimin ovdal gaskaija, go gaskaijaáigge de galggai nihkui boahtit dat olmmoš geainna náitala.
Dálu birra vázzit
Nubbi einnostangoansta lei juovlaruohta vázzit sealggálas golmma geardde dálu birra.
Nuppi gieđas galggai vuolalihtti ja nuppis fas gáhkku dahje láibebihttá.
Juohke háve go váccii tráhpa/olgouvssa meaddel galggai jugistit vuollaga ja gáskkestit gáhku/láibbi.
Dáinna lágiin galggai oažžut «oaidninattáldagaid» ja beassat oaidnit geainna náitala.
Čohkkát sevdnjes lanjas
Ođđabeaivvi čuovganeapmái dahje juovlaija sáhtte náitalkeahtes olbmot čohkkát sevdnjes lanjas.
Beavddi ala galge bidjat golbma lihti: vuolalihti, čáhcelihti ja mielkelihti.
Go vuos lei lohkan feara makkár diidalohkosiid, de beasai oaidnit geainna náitala.
Jus olmmoš, gean oinnii, jugistii vuolalihtis, de muitalii dat ahte šaddá buorre náittosdilli.
Jus čáhcelihtis jugistii, de muitalii dat ahte geafivuohta čuovvu náittosdili.
Speadjalis oaidnit
Ruohttaeahkeda sáhtii maid mannat okto latnjii ja čohkkedit beavdegurrii sealggálas uksii. Beavddi ala galggai bidjat speadjala ja guokte gintala goabbat beallái.
Oanehis áigge geahčen galggai son, geainna náitala, oidnogoahtit speadjalis.
Luoddaearus vuordit
Ruohttaeahkeda, sihke juovlaruohta ja ođđabeairuohta, sáhtii mannat luoddaerrui vuorddašit boahttevaš isida dahje eamida. Galggai leat dakkár luoddaearru mas vulget golbma luotta mat mannet golmma girkui. Go gaskaija lei dás čuožžumin, de boahtá dát olmmoš geainna náitala.
Jus ii náital, de oaidná gisttu.
Dáčča bealde atne dán vieru hui fasttes noaiddástallangoanstan ja sáhtii maid dubmehallat jus gávnnahalai ruohttaeahkeda čohkkámin luoddaearus.
Goas boahtá soagŋofárru?
Ođđabeairuohta sáhtte náitalkeahtes nieiddat beassat diehtit goas soagŋofárru boahtá.
Dalle galggai čatnat vuoktageahčái suorbmasa ja doallat dan láse siste.
Nu galle geardde go suorpmas spoahkeha láse vuostá, nu galle jagi mannet ovdal go soagŋofárru boahtá.
Eahppelat ja niehtit muitalit…
Leat go oastán eappeliid ja nihtiid juovllaide?
De sáhtát veaháš dárkileappot daid geahčestit, go eappelat ja niehtit maid máhttet muitalit feara maid.
Dološ olbmot osko ahte eappeliin ja nihtiin ledje magihkalaš bealit.
Dain sáhtii oažžut dieđuid boahtteáiggi birra.
Jus niehti sisdoallu lei goikan, de lei dat heajos boahttevuođamearka.
Maiddái go eappela jugii guovtti sadjái sáhtii oažžut dieđuid boahttevuođa birra.
Jus eappela geađggit ledje ollásat, de lei dat buorre mearka.
Eappeliid lávejedje maid addit skeaŋkan.
Dat galge várjalit sihke dan gii attii eappela ja su gii oaččui eappela skeaŋkan.
Go eappela attii skeaŋkan, de doivo maid dološ olbmot ahte dat buvttii riggodaga goappašagaide.
Juovlaija hupmet šibihat
Juovllaid áigge galggai váldit hui buori vára elliin ja šibihiin.
Dalle ii lean lohpi bivdui mannat ja buot gielat galge váldon eret ovdal basiid.
Šibihiidda galggai juovlaija addit eanebuš borrat go dábálaččat, dan dihte go juovlaidja galggai leat guhkit go eará ijat.
Biepmadettiin šibihiid galggai maid juohke ovttain hupmat ja ávžžuhit daid bures borrat.
Dalle jáhkke ahte šibihat máhttet hupmat juovlaija.
Stálut vánddardit
Juovlaruohta galggai šilju čorget, amas stállu ii darván sáhpánráidduinis dasa.
Jus stállu darvánii, de bođii sisa gohččut dálu nuoramus máná boahtit čoavdit sáhpánráiddu luovos.
Juovlaija galge maid buot čáhcelihtit dievva, vai stállu dain juhká jus ihkku fitná dálus.
Jus lihtit eai lean dievva, de balle stálu sáhttit olbmuin njammat vara.
Násttit…
Ođđabeairuohta it galgga dušše ođđajagirakeahtaid ivdnás čuovggaid geahččat.
Jus ođđabeairuohta oainnát nástti luhččemin, de sáva suoli juoidá.
Ođđabeairuohta lohket maid násttiin oaidnit guđe guovllus čuovvovaš jagi šaddet olu luopmanat, dan guovllus gos leat olu násttit leat nuppe geasi olu luopmanat.
Juovlaskeaŋkkat
Jus oaččut niibbi juovlaskeaŋkan, de muitte addit sutnje geas ožžot dan, ruovderuđa, amas ii čuhppojuvvo gaskat dudno ustitvuođabáddi.
Ale fal guoibmásat atte diimmu skeaŋkan. Vázzimin dat doalvu dudno ráhkisvuođa.
Buvrrus oaidná šattu
Norgga bealde lei dolin dábálaš vierru muhtun guovlluin ahte boanddat vušše golmmalágan buvrru dahje suohkada juovlaruohta.
Buvrru galggai golmma sorttat jáfuiguin ráhkadit.
Dasto galggai bidjat buvrolihtiid láhttái ja čuovvut mielde guđes beana ovddemus borra.
De diđii makkár gortniin nuppe jagi bođii leat buorre šaddu.
Vuosttaš guossi
Juovlaruohta navde gussiid sáhttit buktit lihku dállui, ain juo jus lei dievdoolmmoš gii bođii guossái ovddemus dan beaivvi.
Gintalat borranbeavddi alde
Dolin lávejedje ruohttaeahkeda bidjat guokte gintala beavddi ala, ovtta eamida nammii ja ovtta isida nammii.
Jus gintalat jádde ovdal go ledje buollán vulos, de várohedje dan goappá ginttal játtai jápmit ovdal go jahki nohká.
Bahávuoiŋŋaid doalahit olggobealde
Dološ áigge jáhkke ahte juovllaid áigge vánddardit sihke stálut, ulddat ja bahávuoiŋŋat.
Hehttet sin boahtimis sisa, de lávejedje heŋget stálli sihke návetuvssa bajábeallái ja stohpouvssa bajábeallái.
Stohpouvssa uksalása lusa lávejedje maid stálleniibbi bidjat.
Guossi ii galgga dušše guovlalit dálus
Dološ jáhku mielde ii galgan guossi goassege juovllaid áigge dušše fitnalit, nu ahte ii bora juoidá dahje juobe gáfe ge juga.
Jus dan dagai, de dat ii buktán lihku dán dállui gos finadii.
Dan dihte lei ge dolin juo vierrun ahte juovlaguossái galggai guossuhit juogo juhkamuša dahje borramuša.
Várálaš áigi
Norgga dáččaservodagas dološáigge álge juovllat Lucia-beaivvi, juovlamánu 13. beaivvi čuovganeapmái.
Dalle lei sis dat osku ahte juovllat leat hui várálaš áigi, go dalle vánddardedje sihke eatnanvuložat ja eará eahpedábálaš sivdnádusat.
Sis ledje maid olu goansttat, ráđit ja vierut maid fertejedje čuovvut vai várjaledje iežaset buot baháid vuostá maid jáhkke juovllaid áigge vánddardit máilmmis.
Stálli bidjat feara gosa lei dábálaš suodjalangoanstta, nubbi lei bihkain sárgut ruossamearkka uvssaide.
Juovlaruohtta dovdá jagi
Jus beroštat eanet dálkkis go diehtit geainna náitalat, de galggai dálkki birra maid sáhttit oažžut olu dieđuid basiid áigge.
Jus ovdal juovllaid borggai olu, de lei maid olu arvi ovdal mihcamáraid.
Jus maŋŋel juovllaid borggai olu, de galggai dat muitalit ahte šaddet olu arvedálkkit maŋŋel mihcamáraid.
Juovlaruohta dálkki jáhkke muitalit makkár dálkkit čuovvovaš jagi šadde.
Jus ruohttaeahkeda lei jealahas, de šadde nuppi jagi olu luopmánat.
Heajos dálki juovlaruohta lei heajos mearka, dat muitalii ahte ođđajahki šaddá heajos jahki.
Jus juovlaruohta lei bivval, de galggai šaddat liegga geassi.
Juovlabeaivvit dihtet dálkki
Dakkár dálki go vuosttaš juovlabeaivvi lei, dakkár dálki galggai leat olles ođđajagimánu. Jealahas vuosttaš juovlabeaivvi lei buorre mearka, de šattai buorre jahki.
Dákkár dálki go njealját juovlabeaivvi (28.12.) lei, dakkárin šadde geassedálkkit.
Jus olu muohttá juovlabeivviid, de jáhkke šaddat buori jagi.
Eará dálkemearkkat
- Juovlamánu 21. beaivi: Otná dálki govve dán dálvvi dálkkiid.
- Juovlamánu 31. beaivi: Jus leat ollu násttit almmis, de šaddá buorre šaddojahki, ja earenoamáš buorre luomejahki.
- Jus ođđabeairuohta leat unnán násttit dahje jus lea obba dálki, de šaddá galbma ja šattohis geassi. Muohttás dálki ges einnosta buori guollejagi.
- Jus ođđabeairuohta guovssahasat mannet rastá almmi, de bohtet buollašat. Jus guovssahasat leat miehtá almmi, de bohtet borggat ja bivvalis dálkkit.
- Go rievssat oanehis lávkkiiguin viehká, de vuordá bivvaliid, go lávkkit guhkkot, de bohtet buollašat.
Dát ášši lea ovdal deaddiluvvon báberaviissas ja avvir.no siiddus.
