Dás beasat oahpásnuvvat dán jagáš Sámi Grand Prix juigiiguin
Vuorkágovva/govven Nils Johan Vars
Per Nilsen Bueng, Guovdageaidnu
«Simon Ailo»
Per Bueng searvá dán jagi goalmmát geardde SGP:i. Son vuittii juoiganoasi 2013:s. Dán jagi juoigá ieža buori olbmá ja vilbeali Simon Áillo. Son lea ieš bidjan luođi ja muitala ahte luohti bođii dušše fáhkkestaga. Seamma jođánit bođii jurdda ahte dát luohti heive juste fal Simon Ailoi geainna sus lea hui buorre oktavuohta.
Priváhta govva
Anders Isak Oskal, Guovdageaidnu
«Migon»
Anders Isak Oskal lea maid ovdal searvan SGP:i. Dál lea bidjan luođi iežan villjii, Mikkel Johan Oskalii. Son muitala ahte nu mo dábálaččat, de bođii dušše nuohtta ja nu son huraidišgođii. Son lei de meahcis, ja das de vulggii luohti mii orui heivemin juste fal Mikkel Johanii. Govas leaba soai Mikkel Johaniin miessemearkumis.
Priváhta govva
Ellen Marit Sara Oskal, Guovdageaidnu
«Váhkar»
Lea nuppes go Elle Máret searvá SGP:i. Son lea ieš bidjan luođi váhkarnieidasis Anne Gretii. Luohti vulggii go lei biillain vuodjime ja Elle Máret lohká luođi vuolgán su iežas ja Anne Grethe áhččerohki luđiin. Lea movttegis luohti mii heive su váhkarii. Govas Elle Máret ja su nieida Anne Grethe.
Priváhta govva
Petra-Biret Magga Vars ja Mathis Ole Vars, Vuohčču,
«Mátki»
Luođi «Mátki», man náittosbárra Mathis Ole Vars ja Petra-Biret Magga Vars leaba bidjan. Luohti ii leat persovnna luohti. – Háliidetne juoigat dan oktasašmátkki man letne ovttas vásihan. Luohti guoddá miehtá mátkki. Mátki manná bures go dan juogada, nu go maiddái dán luođi nai, čilge Petra-Biret. Petra-Biret lea ovdal leamašan mielde SGP juoigangilvvus.
Priváhta govva
Per Olof Nutti, Gárasavvon
«Lágešduottargiellasiid vánddardeaddji»
Per Olof Nutti vuittii SGP Ruoŧa bealde oassegilvvu ja oaččui njuolgasaji SGP-finálii. Finálas áigu juoiggastit iežas buoremus ustiba, Hans Tuoremaa, gean dajahallá Lágešduottargiellasiid vánddardeaddjin. – Lean ieš bidjan luođi ja luohti lea mu fárus leamašan guhká. Jurddašin ahte áiggun iežan buori verddii bidjat luođi, go letne nu olu vánddardan fárrolagaid, sihke boazobargguid ja valáštallama oktavuođas, muitala juoigi.
Priváhta govva
Isak Samuel Hætta, Máze
«Amas niidii»
Isak Samuel lea ieš bidjan luođi mainna searvá. Dát ii leat ovttage luohti. Son čilge ahte luođi namma lea poehtalaš govvidus: Maid sáhttá amas olmmoš gullat luođis? Gullá go makkár olbmui luohti heive? Sáhttá govvidit lunddolaš čábbodaga, vigihisvuođa ja árjjalašvuođa. Isak Samuel lea oahpes namma SGP oktavuođas, son lea searvan sihke juoigan- ja lávlunoassái ovdal ja lea maid čállán SGP-lávlagiid eará artisttaide.
Priváhta govva
Johan Anders Bæhr, Kárášjohka
«Skomáhkar Ánde»
Sámi musihkkamáilmmis, ja earenoamážit go lea sáhka juoigamis, de lea Johan Anders Bæhr dovddus namma. Son lea almmuhan golbma luohte-cd ja lea juoiggadan ilu lávddiin máilmmis. Luohti «Skomáhkar Ánde» vulggii muhtumin go ledje Vuolit-Molležis.
– Dát lea Johan Ante Máhtte Somby Sandvik luohti, ja bidjen dán luođi sutnje go sus ii leat luohti. Luohti muitala gii son lea, čilge juoigi. Govas leaba gáimmešguovttos Riddu Riđđu festiválas.
Ávvira vuorkágovva
Anne Berit Peltoperä, Kárášjohka
«Marie Therese Nordsletta Aslaksen »
Anne Berit vuittii Sámi Grand Prix Norgga beale juoiganoassegilvvu ja oaččui njuolgasaji SGP-finálii. Ii leat nu guhkes áigi go finálaluohti gárvánii. Son lea bidjan luođi iežas goaskibii, Marie Theresii. – Juoiggadin luođi iežan oappáide ja jearahallen geasa heivešii, ja nu mii ovtta gávnnaheimmet ahte heive juste fal Marie Theresii. Ieš lei Marie Therese nu movttet ahte measta juo ribaha čierrut go gulai luođi, muitala Anne Berit. Anne Berit lea guovtte geardde ovdal vuoitán SGP juoiganoasi ja dán jagi šaddá guđát geardi go son searvá gilvui.
Priváhta govva
Ingá-Máret Gaup-Juuso, Gárasavvon/Guovdageaidnu
«Elle-Magreda Gaup-Juuso»
Ingá-Máret vuittii Sámi Grand Prix juoiganoassegilvvu Heahtás guovvamánus ja oaččui njuolgasaji SGP-finálii. Son lea bidjan luođi oabbásis Elle-Margredai (gurut bealde govas). – Sus ii lean luohti ja dan háve orui heivemin oabbái ráhkadit luođi. Dát luohti orui heivemin sutnje. Dovddut leat čatnašuvvan luohtái ja danin oruige somá oabbái ráhkadit luođi, muitala juoigi. Inga-Máret lea ovdal olu lávddiid alde ja lea maid neaktán sihke Beaivváš Sámi Našunálateáhtera lávddi alde ja filmmain.
Priváhta govva
Johan P. Sara, Guovdageaidnu
«Per Jonas»
Johan lea bidjan luođi iežas bárdnái Per Jonasii (22-jahkásaš). Per Jonas jearai áhčistis ii go bija luođi sutnje, ja Johanis lei gárvves luohti juo maid juoiggastii bárdnásis. Áhči mielas heive luohti albma mielde, ja lohká juohkehaš gii gullá luođi ferte ieš de dulkot manne nu lohká. Govas lea luohteeaiggát gurut bealde.
