-Almmuhus-
-Almmuhus-
OĐĐASATJuoigan­jietna vuoitái geavai čuohpa­deami maŋŋel nu go lei ballan

Juoigan­jietna vuoitái geavai čuohpa­deami maŋŋel nu go lei ballan

-

-

Dál ferte Juoiganjietnavuoiti heivehit eallima čuohpadeami váikkuhusaide.

Maŋŋel máŋga maŋideami, de lagiduvvui Juoiganjietnagilvu viimmat guovvamánu loahpas. Álggos lei plánejuvvon juovllaid ovdal, de fas basiid gaskii, muhto gárttai maŋiduvvot guovvamánnui.

Juoiganjietnavuoiti, Marit Ravna Anti, lei searvan ovdal go oaččui diehtit ahte sus lea šattalmas oaivvis ja galggai čuohpadeapmái, mas lei riska massit gulu olgeš bealjis. Son lei mearridan geassádit, muhto gilvvu maŋidemiid dihte bállii son hárjánit jurdagii. Son searvvai gilvui, geavahii dan riskka motivašuvdnan ja vuittii gilvvu.

– Čuohpadeapmi lei mu motivašuvdna. Go maŋiduvvui guovvamánnui, de ledjen jo guokte mánu diehtán šattalmasa ja čuohpadeami birra, ja hárjánan jurdagii. De smihtten ahte mun searvvan. Jus massán gulu, de in beasa šat iežan gullat goappašat beljiiguin goassege. Mus lei miella searvat ja gullat iežan maŋimuš geardde. Lei mu mielas hui buorre go serven, go dál lea hui ártet go in gula guktot beljiiguin, in oaččo albma luohtevásáhusa. Bealli gulus han váilo, muitala Marit Ravna Anti.

Loga maid:
Vuoitis lea čiekŋalis čilgehus: – Mun jurdilin, dál dahje in goassege

Ii lean jáhkkán massit gulu

Miessemánus lei Marit Ravna Antis čuohpadeapmi Bergenis. Son lea massán gulu olgeš bealjis, mii leige riska čuohpadeamis.

– Vaikke dihten dan riskka, de in lean jáhkkán mun galgen duođas massit gulu, muhto nu dat geavai. Dat lea veahá ártet. Dál gal manná bures muinna. Fertejin ođđasit oahppat vázzit. In lean jurddašan veahášge mo maŋŋel čuohpadeami šaddá. Ledjen Bergenis beannot vahkku ja dan maŋŋel orron fas Deanu šalddis dearvvašvuođaguovddážis. Dál lean ruovttus, mun váccán ja birgen beaivválaš dilis, muhto in leat vuos barggus, muitala Marit Ravna.

Leatgo šat juoigan čuohpadeami maŋŋel?

– Dieđusge dál vikkan oktonassii juoigat, muhto dat lea ártet. Ii leat dieđusge seamma mu juoigan, in oaččo seamma dovddu. Orro dego jullá nuppe beale oaivvis, in áibbas albmaládje gula iežan jiena. De lei mu nieiddaš fuomášan ahte sáhtán guoros hivsset rulla geavahit ja juoigat dan sisa, dalle gulan iežan jiena. Son logai son láve nie muhtomin vaikke su gulus ii leat boastut. Na, de mun geahččalin dakkár sisa juoigat. Dat lei hearvás árvalus mu nieiddas, bohkosa Marit Ravna.

Almmuha vuoitoluođi

Marit Ravna Anti juoiggai ja vuittii Poasta Lemet luđiin Juoiganjietna gilvvu. Ovttas Bernt Mikkel Haglundain almmuhuvvo sudnos ođđa musihkkaalmmuhus bearjadaga, geassemánu 24. beaivvi, mas Marit Ravna juoigá vuoitoluođi ja Haglund lea bijahan musihka.

Dat báddejuvvui ovdalaš beassážiid dán jagi ja ovdal go Marit Ravna massii gulu. Go Marit Ravna galggai guldalit mo singel lei šaddan, de heađásnuvai go ii gullan iežas juoigama ii dearvvas beljiin ge.

– Ledjen Deanu šalddi dearvvašvuođaguovddážis go Bernt Mikkel sáddii gárvves singela vai galgen beassat gullat mo dat šaddá. Muhtomin in láve dainna dearvvas beljiin gullat jus lean váiban, dego «boble» doppe siste. Mun álgen guldalit inge gullan dan. Viggen vel áibbas lahka dearvvas beallji doallat telefovnna, muhto illá gullen maidege. Dalle čohkkájin das ja čirron go in gula luođi ja dat galggašii almmuhuvvot. Dat lei stuorra frustrašuvdna, muitala Marit Ravna.

OĐĐA ALMMUHUS: Marit Ravna Anti juoigá vuoitoluođi, Poasta Lemet, masa Bernt Mikkel Haglund lea bijahan musihka. Cover govva.
OĐĐA ALMMUHUS: Marit Ravna Anti juoigá vuoitoluođi, Poasta Lemet, masa Bernt Mikkel Haglund lea bijahan musihka. Cover govva.

Sus rahpasii nubbi beallji eahketbeallai ja beasai guldalit luođi. Ieš lea duđavaš bohtosiin ja illuda olbmuid ruovttoluottadieđuide.

– Mu mielas šattai hui buorre. Bernt Mikkel lea duođas čeahppi ráhkadit musihka ja mu mielas šattai hui fiinnis. Dál lean dieđusge hui speanta maid olbmot dadjet. Mun lean ribahan moaddásiidda čuojahit go háliidin gullat mo sin mielas orro. Muhto lean liikká speanta go almmuhuvvo ahte mo dat vuostáiváldo. Ieš gal lean hui duđavaš, dadjá Marit Ravna.

– Ferten dikšut iežan

Dát lea Marit Ravna Anti vuosttaš musihkkaalmmuhus. Son ii leat vuos plánen eambbo luđiid almmolašvuhtii juoigat go lea ain divššus. Go Ávvir čuojahii Marit Ravnai, lei son jođus olggos hárjehallat vázzit.

– Livčče somá, muhto ferten vuos dál iežan dearvvašvuođa dikšut. Mun han váccán, muhto ii leat nu buorre balánsa. In vuoje biillain ge go lean obba áigge oaivejorgásis. Mus lea dál vuos bargat iežan oažžut julggiid ala, in sáhte jurddašit ge diekkár somás diŋggaid, loahpaha Marit Ravna Anti.

-Almmuhus-