-Almmuhus-
-Almmuhus-
OĐĐASATJuohke gávccát olmmoš ii leat vel rahpan vearrodieđáhusa

Juohke gávccát olmmoš ii leat vel rahpan vearrodieđáhusa

-

-

Badjelaš 460 000 elektrovnnalaš geavaheaddji eai leat vel rahpan vearrodieđáhusa. Ja stuorimus oassi sis geat eai leat iskan iešdieđáhusa vel, leat nuorra olbmot.

Odne lávvordaga, ovdal gaskaija, lea áigemearri rievdadit vearrodieđáhusa jus leat rievdadusat. Vaikko vearroetáhta lea muittuhan olbmuid iskat vearrologuid, de aŋkke leat sullii seamma máŋggas go diibmá geat eai leat iskkan iežaset vearrologuid.

– Vaikko eanaš oassi vearromáksiin leat rahpan vearrodieđáhusa, de leat aŋkke ollugat geat eai leat rahpan iešdieđáhusa, muitala diehtojuohkindirektevra vearroetáhtas Mariken Holter NTBii.

 

Vuoras olbmot viššalepmosat

Iskosiid vuođul maid Ipsos MMI lea čađahan DNB ovddas, de čájehuvvo ahte sii geat leat badjel 60 jagi isket viššalit dan ovdalgihtii devdojuvvon skovi ahte lea rievttes logut doppe. Vuorrasepmosat váruhit maid ahte devdet loguid sisa ja rievdadit vai ožžot dan vearu masa sis lea riekti oažžut, ja sii lohket maid ipmirdit iežaset vearu rehkenastinvuogi.

– In hirpmahuva jus vuorraset bargit máhttet buoremusat, dadjá DNB geavaheaddjiekonoma Silje Sandmæl.

97 proseantta sis geat leat badjel 60 jagi lohket iskat iešdieđáhusa, ja 81 proseantta sis geat leat gaskkal 18-29 jagi lohket dan seamma.

 

Ahki ja bálká

Sandmæl jáhkká ahte boarráset olbmuin lea ovdamunni go leat šaddan iešdieđáhusa čállit gieđain.

– Lea hui buorre ahte vearrodieđáhus lea šaddan elektrovnnalaš, muhto dát geahpideapmi lea dagahan ahte ollugat eai čuovo mielde. Ferte leat hárjánupmi go galgá ipmirdit vearrodieđáhusa, dadjá Sandmæl ja ohcala buoret priváhtaekonomiija oahpu skuvllas.

 

Vearroetáhta čilge vehá eará ládje:

– Min iskosat čájehit ahte olbmuid ekonomalaš dilli ja sisaboahtu váikkuha eanet dasa rahpet go olbmot vearrodieđáhusa, muitala diehtojuohkindirektevra Holter.

Nuorat geardi eai leat nu viššalat iskat vearrodieđáhusa, ja sáhttá leat dan dihte go sis ii leat dienas dahje dinejit nu unnán ahte leat friddjakoartaráji vuolábealde. Go nuorra olbmot ožžot vuosttaš dienasbarggu ja dinejit badjelaš 200 000 ruvnno jagis, de álget beroštit vearus.

– Seamma oaidnit vuorraset olbmuin maid. Dađi álkit ekonomiija lea, dađi eambbogat eai raba vearrodieđáhusa, muitala Holter. (©NTB)

-Almmuhus-