Geassemánu 1. beaivvi geige Duohtavuođa- ja seanahankommišuvdna raporttas Stuoradiggái. Dáhpáhus mearkkaša hui ollu oallugiidda, ja sámediggeráđis leat alla vuordámušat dasa movt Stuoradiggi maŋŋel meannuda raportta.
Go raporta geigejuvvo, de lea vihtta jagi áigi go Stuoradiggi álggahii historjjálaš barggu mas guorahallá sápmelaččaid, kvenaid, norgalaš-suopmelaččaid ja vuovdesuopmelaččaid dáruiduhttima. Raporta lea sihke álgoálbmogiid ja nationála minoritehtaid birra geain leat iešguđet vásáhusat ja historjját, muhto geain lea oktasaš dat ahte leat eallán stáhtalaš dáruiduhttinproseassain.
Proseassa lea rahpan ollu háviid, sihke kollektiivvalaččat ja ovttaskas olbmuin geat leat muitalan iežaset historjjá. Dat geatnegahttá Stuoradikki.
Duođaštuvvon duohtavuođa dáruiduhttinpolitihka birra ferte čuovvulit doaibmabijuiguin mat njulgejit dan vearrivuođa maid álbmogat leat šaddan vásihit. Dan mii gohčodit soabaheaddji doaibmabidjun.
Vai doaibmabijut váikkuhivčče soabadeapmái, de lea áibbas dárbbašlaš ahte das lea duohta legitimitehta olmmošjovkui masa doaibmabidju guoská. Jus Stuoradiggi ovttabealálaččat mearrida doaibmabijuid guoskevaš álbmoga doarjaga haga, de dat sáhttá ipmirduvvot historjjálaš boasttuvuođaid geardduheapmin.
Mii oaivvildit ahte juohke álbmogis lea riekti iehčanas soabadanprosessii stáhtain. Vaikko Duohtavuođa- ja seanahankommišuvdna lea guorahallan máŋgga álbmoga dáruiduhttima oktasaš raporttas, de oaivvilda sámediggeráđđi ahte soabadeapmi lea juohke álbmoga ja stáhta gaskasaš ášši.
Stuoradiggi ferte doahttalit ahte buot joavkkuin lea riekti gullot áššiin mat gusket soabaheaddji doaibmabijuide. Danne mii oaivvildit ahte ferte láhčit dili iešheanalaš proseassaide Stuoradikki ja iešguđet álbmogiid gaskkas.
Leat máŋga ákka dasa manne lea dehálaš ahte Stuoradiggi juohká áššemeannudeami nu ahte juohke álbmogis lea sierra soabadanproseassa. Vuosttažettiin dat sihkkarastá ahte ii ovttage joavkku jietna láhppo, go dat lea juoga mii sáhttá dáhpáhuvvat viiddis ja oktasaš áššemeannudeamis.
Mii dohkkehit ahte sámi álbmogis leat buorebut ovddiduvvon vuogádagat dasa movt gulahallá stáhtain go eará álbmogiin geaidda dát guoská. Midjiide lea dehálaš ahte min jietna soabadanproseassas ii dagat ahte kvenaid dahje vuovdesuopmelaččaid jietna ii gullo.
Sápmelaččat ovdamearkka dihte eai sáhte dohkkehit soabaheaddji doaibmabijuid kvenaid bealis. Dan sáhttet dušše sii ieža dahkat. Seamma ládje eai sáhte earát dohkkehit soabaheaddji doaibmabijuid sápmelaččaid bealis. Juohke álbmoga riekti ieš mearridit soabadanáššiin lea dehálaš prinsihpa maid ferte bisuhit boahttevaš áiggis.
Leat ollu vuordámušat boahttevaš soabadanprosessii, ja sámediggeráđi bealis mii jáhkkit ahte lea vejolaš gávdnat doaibmabijuid mat njulgejit vearrivuođa. Jus fal stuoraservodagas ja Stuoradikkis lea dáhttu dan dahkat. Seammás mii leat ráhkkanan dasa ahte mii vuos galgat čađahit lossa duohtavuođaproseassa.
Dál mii fargga gullat váivves muitalusaid dáruiduhttimis, ja mii sávvat ahte maiddái stuoraservodagas guldalit. Ieš áiggun stuora beroštumiin guldalit sihke iežamet álbmoga historjjá, ja eará álbmogiid vásáhusaid dáruiduhttimiin. Duohta soabadeami sáhttit oažžut dušše de go mis lea oktasaš ipmárdus dáruiduhttimis ja dan váikkuhusain.
