Iskosis mas leat iskan skuvlakvalitehta ožžot Stáda joatkkaskuvllat, mat leat sámi joatkkaskuvllat Guovdageainnus ja Kárášjogas, heajumus bohtosiid joatkkaskuvllain olles Norggas. Ohppiidráđijođiheaddji dattet ge bealušta skuvllaid.
Iskosis mas leat iskan skuvlakvalitehta ožžot Stáda joatkkaskuvllat, mat leat sámi joatkkaskuvllat Guovdageainnus ja Kárášjogas, heajumus bohtosiid joatkkaskuvllain olles Norggas. Ohppiidráđijođiheaddji dattet ge bealušta skuvllaid.
– Mis leat fágat mat eará skuvllain eai leat, nu movt ovdamearkka dihte sámi historjá ja sámi kultuvra. Vejolašvuođat dáin fágain gessot eksámenii lea hárvenaš, ja baicca gessot fágain main mis ii soaitte nu buorre máhttu. Ii han de boađe ovdan ahte min skuvllas lea sámi fokus ja deattuha sámegiela, baicca dat maid dáčča servvodat deattuha, lohká Sámi joatkkaskuvlla ja boazodoalloskuvlla ohppiidráđi jođiheaddji Ulrika Louisa Snowdon.
Snowdon čujuha iskosii mas leat iskan skuvllaid kvalitehta ja addán čuoggáid gaskkal okta ja guhtta. Gaskamearri riikkas lea 3,1. Golbma skuvlla Nordlánddas leat sullii gaskamearálaš kvalitehta, okta skuvla Romssas, ja buot skuvllat Finnmárkkus leat ollu vuollelis gaskamearálaš kvalitehtaceahkis.
Iskosis leat geahččan man čeahpit skuvllat leat buoridit ohppiid oahppama ja galle oahppi leat geat čađahit skuvlavázzima.
Doallá deaivasa
Sámi joatkkaskuvlla ja boazodoalloskuvlla rektor Ellen Inga O. Hætta lohká sii váldet iskosa duođalaččat.
– Iskkus lea álggahuvvon 2008:s iige čájet dálá dilis rievttes gova, muhto mii galgat hui duođas váldit loguid, ja erenoamážit sámi skuvllas ja sámi servvodagas lea erenoamáš ovddasvástádus. Eat mii sáhte čiehkadit dan duohkai ahte mis leat dál buorit bohtosat, ja lea dieđusge positiiva go mii ieža diehtit ahte manná buoret guvlui, muhto mii fertet eambbo bargat, lohká son.
Ohppiidráđi jođiheaddji Ulrika Louisa Snowdon, gii dál vázzá goalmmát jagi joatkkaskuvllas, lohká doallat deaivása ahte skuvla lea buoridan dili maŋemus jagiid.
– Ledjen álggos hirpmahuvvan go gullen bohtosiid, go mu mielas lea álo leamaš buorre skuvla, muhto doallá deaivasa ahte dilli lea buorránan, lohká Sámi joatkkaskuvlla ja boazodoalloskuvlla ohppiidráđi jođiheaddji Ulrika Louisa Snowdon.
Iskan kvalitehta
Máhttodepartemeanta lea sihtan dutkiid iskat buot Norgga joatkkaskuvllaid kvalitehta. Dutkit leat geahččan ohppiid duogáža, ja iskan makkár árvosánit ledje nuoraidskuvllas ja sosiála duogáža.
– Ávžžuhan lohkat juohke skuvlla bohtosiid várrogasat. Buot deháleamos dál lea ahte juohke fylka geahččá bohtosiid ja geavaha daid konstruktiivvalaččat, dadjá oahppoministtar Torbjørn Røe Isaksen.
(Ášši joatká gova vuolábealde)
Govven: Ovlla Gaup
Odne juo čoahkkinastet
Rektor leage odne gohččon čoahkkái buot oahpaheddjiid ságastallagoahtit eambbo dán iskosa birra.
– Mii oaidnit maŋemus jagiid leat ohppiid lohku geat čađahit oahpuid leamaš buoret. 53,9 proseantta čađahii raporttas, ja dál lea leamaš 72,6 proseantta. Jávkan lea maid unnon. 2009:s lei jávkan 10, proseantta, dál 6,39 dán skuvlajagis, lohká Hætta.
– Maid lehpet bargan vai buoridit dili?
– Mii leat lasihan ja vuoruhan matematihkkadiimmuid, mii leat bargan ollu jávkamiin, namalassii lea mis birasbargi gii juohke iđida riŋge jus oahppit eai boađe skuvlii. Muhto diet lea hástalus dakkár suohkanis gos vuođđoealáhusat leat nannosat. Jus leat meahcis barggut, de dat vuoruhuvvojit ovdalii skuvlla, lohká Hætta.
Erenoamášvuođat eai oidnosii
Hætta lohká okta čuokkis iskosis, mas leat mihtidan dárogiela ja eatnigiela eksámenbohtosiid, lea hui šállošahtti sin ohppiid ektui.
– Min skuvllas leat 80 proseantta ohppiin sámegiella vuosttašgiellan, ja dárogiella sámegielagiidda. Mii oaidnit leat leamaš buorit árvosánit sámegielas, ja jus livčče dat váldon mielde, de lei soaitit loktet bohtosiid, muhto diet lea sámi máilmmi dilli, go dákkár árvvoštallamat dahkkojit, de eai goassige boađe min erenoamášvuođat oidnosii. Davvi-Norgga heajos bohtosat, ii dušše skuvlabohtosiin, muhto maiddái dearvvašvuođaiskosiin, ja lea hui suorggahahtti erenoamážit álgoálbmotperspektiivvas, lohká Hætta.
Váldit duođalačča
Sámi joatkkaskuvlla rektor Kárašjogas, Synnøve Solbakken-Härkönen, čilge maiddái ahte sin skuvllas leat buoret bohtosat dál go mat iskosis bohtet ovdan.
– Iskosat leat álgán 2008:s ja maŋemus jagiid leat gorgŋon bohtosat sis geat čađahit oahpuideaset, de goitge váldit duođalaččat iskosa bohtosiid, muhto fertet maid árvvoštallat man vuođul logut bohtet ovdan.
(Ášši joatká gova vuolábealde)
Unnán oahpahallisajit
– Iskosis lea okta čuokkis «gallis čađahit joatkkaskuvlla vihtta jagi maŋŋel go loahpahit vuođđoskuvlla». Dat ii heive min skuvlii nu bures, go mis álget dávjá olbmot ohppui go leat oalle rávisolbmot. Nu movt fidnofágain galget oahppit álgit oahpahallin, ja go leat fylkkas unnán oahpposajit, de šaddet vuordit vaikko moadde jagi ovdal go ožžot saji, ja dat váikkuha dan bohtosii, lohká rektor.
– Iskosa logut eai muital buot
Solbakken-Härkönen lohká sii fertejit ain movttiidahttit ohppiid, ja sii leat maid matematihkkii bidjan eanet návccaid.
– Mii doallat kurssaid ohppiide jus rahčet fágas, ja loktet sin gealbbu. Mis lea skuvllas NAV-bagadalli gii galgá eastadit heaitima ohppiid gaskkas. Logut eai muital buot, ja jus geahččá sihke Kárášjogas ja Guovdageainnus, de leat ollu alit oahppan nissonolbmot, lohká son.
Ii galggašii váikkuhit gos leat oahppin
– Gaskamearálaš oahppi, gii álgá joatkkaskuvlii Finnmárkui, lea 60 proseantta jáhkehahtti ahte čađaha skuvlavázzima viđa jagis. Vest-Agderis lea dát lohku 79 proseantta jáhkehahtti ahte čađaha skuvlla viđa jagis. Lea vuorjašuhtti, go buot ohppiin galget leat seamma vejolašvuođat čađahit skuvlla, ii ge galggaše váikkuhit gos orru ja makkár joatkkaskuvllas lea oahppin, dadjá oahppoministtar Torbjørn Røe Isaksen.
Ráđđehus áigu almmuhit ođđa stuoradiggedieđáhusa Norgga skuvllaid birra boahtte jagi. Dehálaš fáddá lea erohus skuvlakvalitehtas fylkkaid, suohkaniid ja skuvllaid gaskkas.
