Son illosii go stuora finodatinvesterejeaddji geassádii ruvkefitnodatprošeavttas go prošeakta ii deavdán buot investerejeaddji nanaguoddevašvuođa eavttuid, ja dan oaivvilda son galgat sámi fitnodagaid atnit ovdamunnin jus investerejeddjiid lea ohcame iežaset fitnodahkii.
Guovdageainnus lea moadde beaivvi leamašan ealáhuskonferánsa, Sápmi business conference, gos ledje olu oasseváldit ja maid iešguđetlágan logaldallit.
Okta sis lei Pirita Näkkäläjärvi, gean olusat dovdet dan olis go lea leamašan Yle Sámi hoavda. Dál son bargá áibbas eará suorggis, namalassii EY-Parthenon nammasaš fitnodagas. Dat fitnodat lea okta dain máilmmi njealji stuorimus fitnodagain mat fállet veahki earret eará dan dáfus jus okta fitnodat áigu oastit nuppi eará fitnodaga.
Treanda
Näkkäläjärvi muitalii iežas barggu birra konferánssas, ja son gesii earret eará ovdan dan ahte dál lea treanda šaddan stuora fitnodagain dahje priváhta investerejeddjiid gaskkas ahte eai bija ruđa dakkár prošeavttaide mat leat birrasa dáfus nanaguoddevaččat.
Son namuhii ovdamearkan Nussir ruvkeprošeavtta, go stuora Duiskka investerejeaddji, Aurubis, geassádii prošeavttas go visot birasárvvut eai lean nu go galge.
Aurubis čálii ge dalle preassadieđus geassádeami oktavuođas ná:
«Dan rájes go šiehtadus dahkkui, Aurubis lea čađangaskka čuvvon mielde ovdáneami prošeavttas dan ektui mii sin fitnodagas lea servodatovddasvástádusa várrogasvuođa dáfu.s»
– Mun lean iežan barggu bokte fuomášan ahte die han lea eanet ja eanet šaddan investerejeaddji vuolggasadjin dan ektui masa investerejit ruđa. Dán ovdamearkkas Nussir ruvkeprošeavttas lea dat hui čielgasit boahtán ovdan. Dat lea dat treanda mii orru dál báidnán fitnodagaid. Diehttelasat eai leat eaktodáhtolaččat dan dahkan, muhto go EO gáibida ahte galgá stuora fitnodagain dakkár ovddasvástádus leat, čilge Näkkäläjärvi.
Muitalit dan birra
Son logai maid ahte leat hui stuora fámut mat dagahit dan ahte eai bálkko šat stuora ruđaid fitnodagaide mat eai váldde ovddasvástádusa servodagas ja birrasis. Dat lea hui dehálaš, go dat maid mielddisbuktá ahte stuora ruhta dat ferte maid čuovvut daid njuolggadusaid. Eai sáhte šat bálkut ruđaid fitnodagaide mat eai doahttal gáibádusaid ahte ii bilidit luonddu ja eatnamiid.
– Jus fitnodat oaidná dan beali dego iežas fitnodagas ovdamunnin, de gánniha dan álot muitalit. Doppe lea olu dakkár ruhta mii ohcá juste dakkár fitnodaga, muhto dat eai gávnna min jus mii eat ieža muital dan birra, lohká son.
Buhtes luondu
Son logai maid logaldallamis ahte Sámis lea buhtes luondu, ja dat lea dan dihte go sámt leat doalahan luonddu buhtisin.
Ávvir jearai sus ahte ii go leat veahá dego vuostevuohta dan guovtti oasis ahte mis lea buhtes luondu, muhto mii háliidivččiimet maid nu go turisttaid eambbo oažžut Sápmái.
– Mun ipmirdan das lea riska. Dalle leage dehálaš ahte mii eat menddo olu ávkkástala dan luonddus. Dieđosge mii háliidat deike vaikke turisttaid ja gallededdjiid, muhto mii eat háliit nie miljovnnaid olbmuid deike. Mii diehtit ahte luonddus leat rájit man olu sáhttá ávkkástallat, go dat lea vuohki movt mii leat dáppe eallán áiggiid čađa. Jáhkán stuora fitnodagat dárbbahit diekko bokte min veahki, ahte áddet daid rájáid mat luonddus leat. Dat sáhttá sihkkarastit ain buhtes luonddu dáppe, ja mii galgat ge muittus atnit ahte mii suddjet luonddu, mii suddjet eamiálbmotrivttiid, ja nu ain, lohká Näkkäläjärvi.
– Nu leat mii oahppan
Ellinor Guttorm Utsi jođiha Davvi Siida mátkoštanfitnodaga. Sutnje lea hui oahpis dat ahte váldit vára luonddus gos galgá doaimmahit iežas doaimma. Su bearaš leat maid boazodoallit dasa lassin go doaimmahit mátkkoštanealáhusfitnodaga.
– Midjiide lea hui lunddolaš ahte mii váldit vára iežamet luonddus, go nu leat mii oahppan ahte galgá dahkat, lohká son.
Hehttehusat
Guttorm Utsi lohká ahte sii boazoealáhusas ja mátkkoštanealáhusas, mii lea boazodoalu vuođul huksejuvvon, doppe leat maid hehttehusat olihit dakkár merkejumi ahte leat nu dohkkehuvvon luondduberošteaddjit dahje eai nuoskkideaddjin. Sus lea ovdamearka dasa mii dáččamáilmmis lea merkejupmi mainna sii eai beasa márkanfievrredit iežaset.
– Mii eat sáhte oažžut ekologalaš buktaga merkejumi. Dat lea dan dihte go jus galgá dan mearkka vuollai beassat bohccobiergguin, de galgá diehtit juste maid boazu lea borran mas de fállá dan buktaga. Jus dan ii sáhte dahkat, de ii oaččo ekologalaš buktaga merkejumi, mii diehttelasat livččii ovdamunni márkanfievrrideami oktavuođas. Go olu olbmot válljejit juste dakkár merkejumiid mielde mannat. Midjiide sámi fitnodagaide lea dat hástalus movt mii galgat máhttit muitalit maid boazu lea borran, lohká son.
