Internáhttaskuvllat dáppe davvin dahke ahte sámegiella rievddai, čájeha UiT Norgga árktalaš universitehta ođđa dutkan.
Internáhttaskuvllat dáppe davvin dahke ahte sámegiella rievddai, čájeha UiT Norgga árktalaš universitehta ođđa dutkan.
Norgga árktalaš universitehta lea almmuhan ášši sámegiela rievdama birra internáhttaskuvlla áiggis.
Dalle go Norgga eiseválddit 1959 rájes viiddidedje skuvlajagi sakka, de mánát 7-jahkásažžan juo šadde orrut olles skuvlajagi internáhttaskuvllain, ja besse ruoktot dušše skuvlaluomus.
Máŋgga skuvllas lei sámi mánáid eatnigiella gildojuvvon.
– Seamma áigodagas oaidnit ahte sámegiella rievddai. Mánát, geat šadde bajás dán áigodagas, masse oasi giela riggodagas, lohká Laura Janda, gii lea Giela ja kultuvrra instituhta professor, UiT Norgga árktalaš universitehtas.
Dáhpáhuvai oktanaga
Janda ja dutki Lene Antonsen leaba ovttas dutkan Davvi-Sámi čáppagirjjálašvuođa teavsttaid, maid čállit leat riegádan 1800-logu loahpas gitta 1970-logu rádjai.
– Beroštupmi dán fáddái bohciidii dalle go álgen jorgalit romána davvisámegielas eŋgelasgillii, ja oidnen ahte girjjis leat guokte vuogi muitalit oamasteami dahje gullevašvuođa, ii ge lean nu álki oaidnit manne čálli válljii geavahit nuppi ovdalii nuppi. Go guorahalaime ollu teavsttaid ja geavaheimme statistihka, de oinniime mo giella lei rievdan, ja ahte dat rievdan dáhpáhuvvá erenoamážit dalle go mánát šadde orrut guhkit áigge internáhttaskuvllas, dadjá Laura Janda.
81 hámis ovcci hápmái
Sámegillii leat guokte vuogi muitalit oamasteami: son manná iežas latnjii.
Dán huksehusas sojahuvvo iežas-sátni persovnna mielde ja sánis leat ovcci iešguđetlágan hámi: iežan, iežat, iežas, jna.
Nubbi vuohki lea lasihit oamastangehčosa substantiivii: son manná latnjasis.
Dáinna vugiin šaddet 130 sojaheami, mat addet 81 iešguđetlágan hámi latnja-sánis, sihke kásusa ja persovnna mielde: latnjasan, latnjasat. lantnjasii ja nu ain viidásat.
– Huksehusa, mas leat 81 sojahanhámi, lea dieđusge váttis oahppat, lohká Laura Janda. Janda ja Antonsena dutkan čájeha ge ahte dát lei dábáleamos vuohki teavsttain maid boarráseamos girječállit leat čállán. Čállit, geat leat riegádan nuppi máilmmisoađi maŋŋel, leat dan sajis eanet ahte eanet geavahan iežas-sáni sojahemiid.
– Dákkár nuppástuvvamat leat dábálaččat go minoritehtagiella lea deattu vuolde, lohká Lene Antonsen. Maiddái eará gielaid dutkan čájeha ahte giela váddáseamos huksehusat rivdet go mánát eai gula olles giellariggodaga doarvái beaivválaččat, eai ge doarvái guhká bajásšaddamis.
Eanet rievdamat?
UiT-dutkit jáhkkiba ahte eanet giellarievdamat leat dáhpáhuvvan áigodagas go internáhttaskuvla šattai stuora oassin mánáid bajásšaddamis.
– Mánát geat orrot internáhtas ledje unnán ruovttus, sii eai oahppan buot giela huksehusaid nu bures danne go eai gullan giela seamma dávjá ja seamma láhkai go dat mánát geat šadde bajás ruovttus, lohká Laura Janda.
Janda ja Antonsena bohtosat leat aiddo almmuhuvvon artihkalin Diachronica-áigečállagis, mii lea okta dain ovddimus gielladutkama áigečállagiin, čállá Norgga árktalaš universitehta.
