Inger Eline Eriksen Fjellgren – Árjja vuosttaševttohas Ávjováris

Válgabiire: Ávjovárri

Bellodat: Árja

Namma: Inger Eline Eriksen Fjellgren

Ahki: 29

Siviiladilli: Náitalan

Eatnigiella/giella: – Sámegiella eatnigiellan, hálan muđui dárogiela, eaŋgalasgiela ja duiskagiela.

Beroštumit:

Makkár astoáigedoaimmat leat dus?

– Viehkat, dánsut salsa ja goarrut. Muđui láven meahcástallat go lea barggus friddja, muhto mu mielas ii sáhte dan gohčodit astoáigedoaibman go dás lea sáhka luondduruovttudoalus.

Mii lea dat stuorámus maid leat vásihan eallimis?

– Eadnin šaddat ja čuovvut mu gánddaid go sturrot. Mánát oahpahit midjiide olu eallimis, ja ahte lea dehálaš suohtastallat maiddái.

Maid dagat go áiggut vuoiŋŋastit?

– Mun in láve joavdelastit. Guvttiin smávva mánáin eai váilo goassege barggut. Muhtimin gal láven beassat nohkastit.

Gii lea du stuorámus ovdagovva ja manne?

– Mu stuorámus ovdagovva lea mu eadni. Nissonolmmožin lea birgen sávzadoaluin ja lotnolasealáhusain duoddaris olles eallima. Son ii leat ožžon maide silbafáhta alde ja oaččui hirbmat heitot oahpahusfálaldaga gos ii mihkkege lean eatnigillii. Aŋkke lea son nagodan birgehallat byrokratiijain mii dađistaga lea čuvvon su dállodoalu ja dan go lea iešheanalaš ealáhusdoalli. Son lea bargoruovdi gii ii baljo oađe giđđat go sávzzat álget guoddit ja sávzzat galget ráhkkanit geasseorohahkii vuolgit. Son lea oahpahan munnje čoaggit luopmániid dárbbašmeahttun bottuid haga vuoi sihkkaraste ahte leat olu luopmanat dálvái. Dán oahpu lean mun maid praktiseren guokte beaivvi ovdal go riegádahtten iežan vuosttaš máná. Mii dárbbašat buohkat dákkár bargoolbmuid iežamet árgabeaivvesáŋgárin.

– Mu nubbi ovdagovva lea mu isit. Sus lei ruoŧagiella ruovttugiellan mánnán, muhto dađistaga lea oahppan davvi- ja lullisámegiela ja muhttin eará giela vel lassin. Dál oahpaha munno mánáide lullisámegiela. Son čájeha munnje ahte ii mihkkege leat veadjemeahttun ja ahte mii ieža fertet vuosttaš lávkii lávket. Son lea maid dat guhte dagaha munnje vejolažžan politihkket olles áiggi vaikko munnos leat guokte unna mánáža geat leaba vuollel golbma jagi boarrásat.

Bargu ja oahppu

Maid don barggat dál ja makkár barggut leat dus ovdal leamašan? Makkár oahppu lea dus?

– Mun lean dál Sámediggeráđis ja lean nuoramus ráđđeláhttu goassege. Mus lea masteroahppu juristan Romssa universitehtas ja Duiskkas. Mun lea bargan advokáhtafámohassan lulde ja duopmárfámohassan Sis-Finnmárkku diggegottis Deanus.

Politihkalaš duogáš

Makkár bellodagaid leat don ovddastan? Leatgo leamašan sámediggeáirras?

– Mun leamaš Sámedikkis áirrasin 2013 rájes Árjja ovddas, ja 2009-2013 áigodagas ledjen várrelahttun Sámedikkis Árjja ovddas. Mun válljejuvvojin Sámediggeráđđái juovlamánus 2016:s.

Váibmoáššit

Makkár áššiide áiggut bidjat fokusa?

– Árja lohká jua eallinfámolaš sámi báikegoddái ja gilážiidda. Mis ferte buorre skuvla- ja dearvvašvuođafálaldat giliin. Sámediggi ferte bargat dan guvlui ahte lea skuvlafálaldat unna gilážiin maiddái. Sámediggi ferte maid bargat eambbo vuoi mii oažžut ávkeárvvu min resurssain ja riggodagain. Sisaboahtu Finnmárkku opmodaga hálddašeamis ferte boahtit báikkálaš olbmuide ávkin. Guovllu olbmot fertejit vuoruhuvvot ovdalii olggobeale olbmuid mii guoská guolásteapmái, luondduresursaávkkástallamii, bivdui ja bivdobohtosii. Guovllu olbmuin galgá maid leat vuosttašvuoigatvuohta guolleeriide, ja smávvalahtta galgá sihkkarastojuvvot guolástit beassat. Mis galgá guolli mearas mii sihkkarastá midjiide bargobáikkiid ja biepmu beavdde ala. Eanandoallu ferte oažžut eambbo áŋgiruššama vuoi leat duohta vejolašvuođat álgit boandan ja eallit eanandoaluin, sihke nissonolbmuide ja dievdoolbmuide. Boazodoallu ferte oažžut sihkkaris diehttevašvuođa vuoi lea vejolaš doaibmat jierpmálaččat.

– Sámi vuorrasiidda ferte sihkkarastot riekti gutnálaš vuorasvuhtii. Árja ii sáhte dohkkehit ahte sámi vuorrasiin ii leat vejolašvuohta hupmat sámegiela, borrát sámi biepmuid ja vásihit kulturipmárdusa go šaddet boarrásiidruktui. Sámediggi ferte bargat sin rivttiid ovddas.

– Árja gáibida rievdadusa mohtorjohtolatlágas vuoi dohkkehit báikkálašolbmuid rievtti meahccegeavaheapmái min árbevirolaš guovlluin. Dat galgá leat lohpi ávkkástallat luonddus doppe gos mii orrut, ja dása gullá maid riekti mohtorjohtolahkii.

– Ii dohkkehit Nussir ASA ruvkedoaibmaplánaid Riehpovuonas. Árja vuosttalda ahte vuotna galgá leat bálkestanbáikin birasmirkkuide. Mii eat dohkket ahte bohtet turnusbargit eará báikkiin geat eai mávsse vearu Fálesnuori suohkanii. Mii áigut eallinfámolaš mearrasámi gili mas lea luondu ja bargobáikkit 100 jagi geahčen.

– Sámegielat mánát fertejit oažžut viiddiduvvon giellarivttiid vuoi leat sihkkarastojuvvon sámegiel mánáidgárdefálaldaga. Mis fertejit maid leat mánáidgárddit gos hubmojuvvo sámegiella čađat. Lassin dasa ferte sámi mánáide sihkkarastojuvvot sámegieloahpahus vuođđoskuvllas ja joatkkaskuvllas gos ihkenassii orošedje riikkas.

– Mii áigut maid bargat viidásit Árjja evttohusain 2014:s ahte ásahit duohtavuođa- ja seanadankommišuvnna. Vai sámi servvodat sáhttá ovdánit, fertet mii dovdat iežamet historjjá ja diehtit manin leat áššit nu mo leat. Sámi vuorrasiin lea riekti muitalit iežaset vásáhusaid birra mat gevve dáruiduhttináigodagas.

Mii lea du mielas eanemus hástaleaddjin maid Sámediggi ferte čoavdit čuovvovaš áigodagas?

– Sihkkarastit eallinfámolaš sámi báikegottiid ja gilážiid, mat leat sámegiela ja -kultuvrra geađgejuolggit. Mis ferte buorre skuvla- ja dearvvašvuođafálaldat giliin. Sámediggi ferte bargat dan guvlui ahte lea skuvlafálaldat unna gilážiin maiddái. Sámediggi ferte maid bargat eambbo vuoi mii oažžut ávkeárvvu min resurssain ja riggodagain. Sisaboađut Finnmárkku hálddašeamis fertejit boahtit báikkálaš olbmuide ávkin. Guovllu olbmot fertejit vuoruhuvvot ovdalii olggobeale olbmuid mii guoská guolásteapmái, luondduresursaávkkástallamii, bivdui ja bivdobohtosii. Guovlluolbmuin galgá maid leat vuosttašvuoigatvuohta guolásteapmái, ja nuorain fertejit dat buoremus ortnegat vai sáhttet álgit boandan.

Čilge manne/ manne eai galggašii minerála- ja ruvkefitnodagat oažžut lobi ásahit ja álggahit doaimmaid sámi guovlluin?

– Árja bargá vuoi sihkkarastojit guohtunareálat buohkaide geat barget vuođđoealáhusain ja geain leat eallit meahcceguohtumis. Dat mearkkaša ahte vuođđoealáhusat eai galgga gáržžiduvvot ruvkeealáhusa eahpesihkkaris bargobáikkiid ovdalii. Árja áigu ahte luondu ja min resurssat bohtet buorrin boahttevaš buolvvaide.

– Árja vuosttalda maiddái mearravuorkká ja ahte luondduvašálaš mirkkut galget billistit mearrasámi guolástanbáikkiid. Árja oaivvilda maid áhte minerálaláhka ferte rievdaduvvot vuoi vuhtiiváldá sámi vuoigatvuođaguddiid ja sihkkarastá ávkkástallanárvvu báikkálašolbmuide.

Čilge doaibmá go dálá boazodoallopolitihkka vai ii. Mii šaddá deháleamos ášši mii guoská boazodollui čuovvovaš áigodagas?

– Dálá boazodoallopolitihkka ii doaimma go ieš boazodoallu ii fátmmastuvvo politihkkii. Ovdamearkka dasa oaidná maŋemuš  Stuoradiggedieđáhusas nr.32 «Boazodoallu. Guhkes árbevierru – earenoamáš vejolašvuođat», gos boazodoallu ii beassan váikkuhit sisdollui. Dan oaidná maiddái boazologuheivehan áššis.

– Deháleamos ášši boazodoalopolitihkka dáfus lea caggat sisabahkkemiid nu mo bieggamilluid, ruvkedoaimmaid, fápmojohtasiid ja nu ain goarideames boazodoalu. Árja oaivvilda ahte Sámediggi galgá bargat vuoi sihkkarastojit guohtuneatnamat sidjiide geat barget vuođđoealáhusas ja geain leat eallit meahcceguohtumis.

Eanandoallu, maid sáhttá Sámediggi dahkat sihkkarasten dihte ahte nuorat sáhttet joatkit/ álgit ealáhusain?

– Sámediggi ferte erenoamážit fokuseret doaimmaide mat ožžot nuoraid ja nissonolbmuid áŋgiruššat eanandollui ja lotnolasealáhussii. Árktalaš eanandoallu ferte oažžut sierra doarjjaortnegiid, ja dat dramáhtalaš njiedjan eanandoallologuin ferte váldot duođalaččat. Sámediggi ferte gievrudit otná doarjjaortnegiid ođđainvesteremiidda ođđahuksehusaide, viiddideapmái ja buvttadanbargoreaidduide eanandoalus. Proseantamearri investerendoarjagii ferte maid lasihuvvot, earenoamážit nuoraide geat leat aitto álgán ealáhussii. Sámediggi ferte maid bargat vuoi boraspirenálli njiedjá guovlluin gos lea dárbbašlaš sámi vuođđoealáhusaid dihte.

Mii lea dat stuorámus hástalus guolástanealáhusas Sámis? Maid sáhttá sámediggi dahkat nu ahte dat unnimus doalut maid sáhttet birgejumi viežžat guolásteamis?

– Stuorámus hástalusat guolástanealáhusas leat ahte resurssat privatiserejuvvojit stuorát ja stuorát viidodagas, ja ahte eanet ja eanet guolásteamit giddejuvvojit nu ahte álbmot ii beasa daidda searvat. Riekti guolástit ja bivdobohtosii lea eallinvuođđu báikkálaš olbmuide vuonain ja riddoguovlluin. Mearrasámiide ferte sihkkarastot riekti guolástit norgga lága bokte vuoi eastadit ahte earit ostojit sis geain lea eanemus ruhttá. Sámediggi berre maid beassat eambbo váikkuhit daid iešguđet guolleeriid sturrodagaide, vai sis geat guolástit leat earit maiguin sáhttá eallit.

Sámegielat, movt berre Sámediggi láhčit dili nu ahte nannejuvvojit čuovvovaš áigodagas?

– Jus mii galgat ealáskahttit sámegielaid de fertejit eanaš eiseváldeorgánat váldit stuorat ovddasvástádusa go maid odne dahket. Sámediggi ferte maid sihkkarastit ahte guovttegielatruđat maid Sámediggi juohká, geavahuvvojit jierpmálaččat. Sihkkarastin dihte giellaealáskahttima fertejit mánáidgárddit ja skuvllat geavahit oahpahanmodeallaid mat doibmet duohta eallimis. Giellalávgun lea juoga mii doaibmá, dat mearkkaša ahte oahpahusas ráhkada birrasa gos mii gullat ja hupmat dušše sámegiela. Árjii lea hui dehálaš bisuhit árbevirolaš máhtu. Giellaoahpaheapmi ferte ge eambbo geavvat doaimmaid čađa mat čađahuvvojit luonddus. Dáinna lágiin mii sihkkarastit fievrrideami árbevirolaš máhtus seammás go oahppá giela ja sámi árvvuid.

Makkár ođđa bargosajiid lea dehálaš vuoruhit čuovvovaš áigodagas?

– Boahttevaš áigodagas ferte Sámediggi bargat garrasit vuoi nuorat dustet álgit eanandoaluin ja guolástemiin. Eanandoallu lea sámi ealáhus ja das lea stuora potensiála. Sámediggi ferte bargat dainna ahte lea álkit váldit badjelassi dállodoalu ja álgit eanandoallin. Viidásit mii fertet oažžut eanet olbmuid álgit guolásteaddjin, ja Sámediggi ferte bargat dan ala ahte addit eambbo doarjaga oastit guollefatnasiid ja álggahit vuostáiváldinrusttegiid. Sámediggi ferte maid áŋgiruššat máŋggabealálaš ealáhusaide ja kulturealáhusaide, nu go guoddevaš turisma, biebmo- ja duodjereiden.

Guhte ášši lea čuohcan dutnje eanemusat ja manne?

– Bargu duohtavuođa- ja seanadankommišuvnnain Sámediggeráđis. Dáinna barggadettiin Sámediggeráđis leat olu vuorrasat munnje muitalan unohas dáhpáhusaid birra, vealaheami ja doaruheami birra dáruiduhttináiggis. Leamaš unohas gullat mo sii leat gillán mánnán ja nuorran.