Nu lohká váhnen njealjie beaivvi skuvlla birra, ja váillaha dieđuid skuvlla bealis go ii leat ožžon makkárge máhcaheami movt lea doaibman ortnet Guovdageainnu mánáidskuvllas. Boahtte skuvlajagi galgá fas dábálaš vihtta beaivvi skuvla vahkkus.
Nu lohká váhnen njealjie beaivvi skuvlla birra, ja váillaha dieđuid skuvlla bealis go ii leat ožžon makkárge máhcaheami movt lea doaibman ortnet Guovdageainnu mánáidskuvllas. Boahtte skuvlajagi galgá fas dábálaš vihtta beaivvi skuvla vahkkus.
2013:s heaittihii Finnmárkku fylkkagielda gaskabeaivvi skuvlasáhtu Guovdageainnu mánáidskuvllas, ja dalle mearridii suohkanstivra bidjat njeallje guhkibuš skuvlabeaivvi vahkkus smávvaskuvllas, dan sadjái go vihtta oanehit beaivvi mii lea dábálaš.
Ortnet lea ain doaimmas, ja boahtte vahkku galgá suohkana ovdagoddi meannudit ášši ja buktit mearrádusevttohusa suohkanstivrii, mii lea álggus golggotmánu.
Ii ožžon dieđuid
Dalle go njeallje beaivvi skuvla álggahuvvui, lei váhnen Ann Kristine Sara Bongo vuostá dan, go šattai ovtta gaskka mánáguoktá friddjabeaivvi fievrridit sudno mielde iežas bargui.
Dál son ii sáhte dadjat lea go mielas dahje vuostá njealji beaivvi skuvlii:
– Mun in dieđe veahášge movt lea doaibman dat njealji beaivvi skuvla, go in leat ožžon makkárge máhcehemiid skuvlla bealis. Mun váillahan skuvlla bealis dieđuid, raportta dahje juoidá mii muitala movt lea doaibman, ja makkar váikkuhusat mánáide leat go leat guhkes skuvlabeaivvit. In dieđe leaš go oba dahkkonge makkárge iskkadeapmi dan ektui, lohká Sara Bongo.
Vuorkágovva: Sara Maret Ravdna Oskal
Eai vel ollen iskat
Guovdageainnu suohkana bajáššaddanovttadaga jođiheaddji Bodil Utsi Vars muitala go ortnet lea leamaš doaimmas nu oanehis áiggi, de eai leat ollen iskat fágalaččat movt váikkuha mánáide, muhto lea plánas.
– Dutkan mii lea dahkkon Amerihkás 5- ja 6-jahkásaš mánáid gaskkas, geain lea njeallje beaivvi skuvla, čájehit fágalaš bohtosat ahte dat buorránedje dáin mánáin. Vaikko mii eat leat mihtidan bohtosiid, de oaidnit ollu buriid beliid ortnegis, lohká son.
Vuorkágovva: Nils Johan Vars
Ollu buorit bealit
Vars Utsi čilge sii besset ávkkástallat pedagogalaš resurssaid buorebut dan njealji beaivvi ortnegiin, danne go de álget buot mánát oktanis skuvlii, ja lea oahpahus oktanis.
– Dat dagaha ahte diimmuin sáhttet guokte oahpaheaddji, ja dat dagaha buoret oahppama. Seammás go leat guhkit beaivvit, de ollejit guhkit bargat ovttain fáttáin, oaivvilda son.
Bajáššaddanovttadaga jođiheaddji lohká goitge sii čuovvolit dan maid suohkanstivra mearrida, ja leat gergosat fas doaimmahišgoahtit vihtta skuvlabeaivvi vahkku jus nu mearridit.
Váldet duođas moaitagiid
Guovdageainnu sátnejođiheaddji Johan Vasara lohká iežas gullan sihke moaitagiid ja rámi njealji beaivvi skuvlla ortnega birra, ja lohká fertet váldit duođas negatiiva beliid.
– Mii leat earret eará Suomas gullan ahte doppe doibmet vihtta oanehis skuvlabeaivvi hui bures. Mii fertet gávdnat vuogádagaid min skuvllas mat heivejit buohkaide, ja lean gullan ránnjásuohkaniin ahte lea oalle erenoamáš go čađahit njeallje beaivvi skuvlla, go ii leat nu dábálaš.
Gávdnat ruđa
Johan Vasara lohkáge Guovdageainnu suohkanis dál buoret ruhtadili, muhto fertejit geahččat movt galget ruhtadit skuvlasáhtu.
– Go biddjui johtui njeallje beaivvi skuvla, de lei dat seastindoaibma, nu ahte lea čielggas ahte fertet ruđa gávdnat mii vástida goluide. Fertet gávdnat seastindoaimmaid mat eai čuoza skuvlamánáide, boarrásiidda ja eará rašes joavkkuide servvodagas.
Doallat lohpádusa
Vasara lohká sii manne válgii lohpádusain ahte galget heaittihit dan njealji beaivvi skuvlla, ja fas čađahišgoahtit vihtta beaivvi skuvlla vahkkus.
– Dat ášši lei okta min váldočuoggáin, ja dál lea áigi politihkalaččat doallat lohpádusa jienasteddjiide. Doaivvun mannat njuovžilit ja mearrádus dahkko suohkanstivrras, lohká son.
Vuorkágovva: Ovlla Gaup
Álgán njealji beaivvi skuvllain
Skuvla mii ii bala lágidit njeallje beaivvi skuvlla vahkkus lea Málatvuomi sámeskuvla.
Rektor Karen Juuso Baal muitala sii leat dán skuvlajagi bidjan johtui njeallje beaivvi skuvlla vahkkus, ja diehtá Sis-Romssas leat goit golbma skuvlla gos lea njeallje beaivvi skuvla vahkkus.
– Mii leat váhnemiin ožžon sávaldagaid dasa, ja mii eat dieđe vel váikkuha go mánáid oahppamii go šaddet guhkebuš skuvlabeaivvit, ja nu áigutge árvvoštallat ortnega juovllaid maŋŋel, lohká son.
