Marianne Mikkelsen gii ovdal lea bargan dearvvašvuođasuorggis imaštallá go ii oaččo barggu, seammás go Guovdageainnu suohkana dearvvašvuođaovttadagas barggahit fásta bargiid nu olu badjeláiggi.
Marianne Mikkelsen gii ovdal lea bargan dearvvašvuođasuorggis imaštallá go ii oaččo barggu, seammás go Guovdageainnu suohkana dearvvašvuođaovttadagas barggahit fásta bargiid nu olu badjeláiggi.
Guovdageainnus lea bargguhisvuohta badjelis go muđui Norggas, ja Guovdageainnu sátnejođiheaddji dajai válgadebáhtas moadde vahkku áigi, ahte Guovdageainnus leat barggut vaikke man olu beare olbmot gillejit bargat. Son namuhii earret eará Guovdageainnu suohkana dearvvašvuođa suorggis virggiid masa eai oačču bargiid.
Dat hirpmáhuhtii ja suhttadii bargoohcci, Marianne Mikkelsen Triumf, gii ii loga oažžut barggu suohkana dearvvašvuođasuorggis, vaikke lea vihtta jagi bargan sadjásaš bargin doppe.
Hirpmahuvvan
Guovdageainnu suohkana maŋemus raporttain boahtá ovdan ahte Dearvvašvuođaovttadagas lea badjel guokte miljovnna eanetgeavaheapmi badjeláiggiin go máid leat ieža mearridan bušeahtas.
Marianne mielas lea dat ártet go bargit šaddet nie olu bargat badjeláiggi, ja sutnje ii leat oktage riŋgen ja fállan sadjásažžan bargat.
– Gal dat lea oba ártet go nie lea. Diet buktá várra eanet buozalmasvuođa bargiide. Mun dieđán gii ieš lean bargan doppe, ahte man unnán bargit leat barggus ja dan dáfus šaddet maid fástabargit bargat olu badjeláiggi. Jáhkán jođiheaddjit sáhttet álkit dan dárkkistit man olu guhtege bargá badjeláiggi, lohká son.
Fáhkka geavvan eret
Marianne lea Guovdageainnus eret, muhto ii huma sámegiela. Son lea bargan sadjásažžan dearvvašvuođa suorggis suohkanis, muhto fáhkka ovtta beaivvi de eai šat riŋgen su bargui. Dat lea golbma jagi áigi.
– Mun dieđán earáid mat leat seamma dilis. Fáhkka eai šat beasa bargat, muitala son.
– Mun dovddan ahte mus ii leat mihkke šat máid manahan, go jáhkán dál go cuiggodan sin, dál gal easka in šat oačču barggu. Ieš lean dál gaskaboddasaččat bargonávccaheapme, ja lean studeanta oasseáiggis dearvvašvuođabargioahpus Álttás, muitala son vuoiggalaččat.
Persovnnalaš jođiheaddjit
– In dieđe manin munnje eai fála barggu vaikke lean hárjánan bargat doppe ja maid lean ohcan virggiide čálalaččat. Eai beroš eai vástidit ge ohcamiid, čuoččuha Mikkelsen, ja lasiha vel:
– Mun in dieđe dihtet go suohkana njunnošat movt doppe lea dilli.
Loga maid: –Nav min stuorámus gilvaleaddji
– Vuorddán buorránit, ja jođánit
Guovdageainnu sátnejođiheaddji, Klemet Erland Hætta, lohká ahte lea imaš go olbmot eai oaččo barggu seammás go badjeláigegeavaheapmi lea dan mađe stuoris.
– Mun čuovvolan ášši ja vuorddán buorránit dili, ja johtilit, lohká Hætta.
Son duođašta gullan vaikke makkár ságaid gilis, ja virgádeamit lea leamašan nuo ja ná.
– Dál mii čorget dien dili, lohká son.
Govven: Nils Johan Vars (vuorkágovva)
Boasttu dieđut
Sátnejođiheaddji mieđiha maid iežas ožžon boasttu dieđuid bargodili birra Guovdageainnu suohkanis. Son čujuha ge juste das go dajai ifinnmark válgadebáhtas ahte suohkanis leat barggut muhto eai gávdno olbmot.
– Muinna leat máŋggas váldán oktavuođa juste maŋŋel dien válgadebáhta ja lohkan ahte dilli lea eará go maid mun dadjen debáhtas. Mus ledje dieđut ahte suohkanii lea váttis oažžut olbmuid buhtisteaddji- ja dearvvašvuođasurggiide, muhto dát olbmot geat muinna leat váldán oktavuođa muitalit juoidá áibbas eará. Muhto dál čorgejuvvot diet bealit, dáhkida son.
Áigi čorget
Guovdageainnu Johttisápmelaččaid listtu sátnejođiheaddji evttohas, Anders S. Buljo, lohká lea áigi čorget dili Guovdageainnu suohkanis go lea nu olu eambbo badjeláigegeavaheapmi go mii lea mearriduvvon.
– Mun lean gullan dan birra. Ii oro oktage gii stivre fatnasa. Dál lea áigi ahte mii čorgegoahtit, lohká son.
Buljo lohká hui duođalažžan dili mii lea dien suorggis, go galggašii seastit ruđa.
– Dat lea duođalaš jus doppe leat olbmot geat livčče gearggus bargat, muhto jođiheaddjit baicca vuoruhit barggahit seamma olbmuid ja badjeláiggis, lohká son.
Govven: Nils Johan Vars (vuorkágovva)
Ođđa njunuš njulget
Guovdageainnu gurutbellodaga sátnejođiheaddji evttohas, Anton Dahl, lohká dál gal ferte dien njulget ja dasa gáibiduvvo ođđa suohkanstivrejupmi.
– Go dál ođđa stivrejupmi boahtá suohkanii, maid mii oaidnit dárbbašuvvo, de lea die okta dain surggiin máid ferte oalát njulget, ii ábut lisistit šat, lohká son.
Dahl lohká diehtit ovtta penšunistta gii beassá bargat vaikke man olu.
– Lea duođalaš jus doppe leat olbmot geat besset bargat nu olu go háliidit, ja seammás leat fas olbmot geat eai beasa bargat doppe, lohká son.
