Ii leat vel leamaš ovttage beaivvi nu buolaš dahje dálki Guovdageainnus ahte ruhttejeaddji ii leat iežas barggu doaimmahan.
Guovdageainnu ruhttejeaddji, Karri Angeli, lea olles leahtuin viesuin ruhtteme biippuid Guovdageainnu márkanguovddážis.
Son lea gaskaboddosaččat virgáduvvon ruhttejeaddjin Guovdageainnu suohkanis dassážii go suohkan gávdná bargi bistevaš ruhttejeaddji virgái.
Eai leat nu giehpan
Bealdovuopmilaš Karri Angeli lohká liikot iežas bargui, ja ahte Guovdageaidnulaččat leat hirbmat smáđáhkkásat go son boahtá sin viesuid lusa.
– Olbmot leat hui buoremielas, ja orrot goit liikome go boađán geahččat sin biippuid. Oallugat orrot vuordán mu, ja dat lea somá, dadjá Angeli.
Vaikko Guovdageainnus ii leat ruhttejeaddji leamaš virggis máŋgga jáhkkái, de ii loga Angeli biippuid nu bahuid giehpan.
– Veaháš giehpan dat gal leat, muhto ollislaččat gal leat oalle ráinnas biipput Guovdageainnus, dadjá Angeli.
Bargá juohkelágan dálkiin
Son lea badjel 500 viesu juo ruhtten, iige leat vuos oktage beaivi dán dálvvi leamaš go ii leat sáhttán dálkki geažil doaimmahit iežas barggu.
– Ii dálki iige muohta bisset mu barggu, iige nu buolaš gal leat vuos leamaš ahte in leat bargat sáhttán. Ja dáppe hal ii leat nu ollu muohta goit, suomabealde lea ollu eanet, lohká Angeli mojunjálmmiid ja muitala ahte jus muohta ii leat goivojuvvon daid viesuid luhtte gos son fitná, de son gállá obbasa ráidalasain.
– Dieđusge livččii álkit leamaš jus juohke viesu luhtte livččii sihke dáhkki ja bálggis ráidalasa lusa goivojuvvon, muhto eai leat leamaš viesut gos in leat beassan dáhki nala ollu muohttaga geažil, dadjá Angeli.
Son vuodjá juohke beaivvi ovdan ruoktot Guovdageainnu ja Bealdovuomi gaskkas, suomabealde Eanodagas. Angeli ii loga dán earenoamážin sutnje.
– Gal dat lea álot buorre ruoktot boahtit maŋŋel barggu, dadjá Karri.
Gizzu bajás go fal beassá
Guovdageainnu suohkana buollindoaimmahathoavda, Nikken Turi, ii loga gáibádussan ahte olbmot leat goivon dáhkiid ja viesu birra go ruhttejeaddji boahtá, muhto ahte sii ávžžuhit olbmuid dan dahkat vai lea álkit ruhttejeaddjái bargat.
– Mii ávžžuhit olbmuid goaivut vai ruhttejeaddjái lea álkit bargat ja vai manná jođáneappo. Jus olbmuin lea dáhkkeráidalas sajis de ruhttejeaddji dieđusge geavaha dan. Muhto nu guhká go lea vejolaš de son gállá ráidalasa lusa ja gizzu dáhki ala beroškeahttá leago doppe dáhkkeráidalas vai ii. Jus doppe ii leat dáhkkeráidalas, ja lea hui ceakko dáhkki dahje lea belledáhkki, de ii ruhttejeaddji gicco bajás. Ruhttejeaddji váldá juohke viesu luhtte riskkaárvvoštallama galgá go gizzut vai ii, lohká Turi.
Nubbi ruhttenvuorru giđđii
Ruhttejeaddjis leat badjelaš 1000 viesu Guovdageainnus maid galgá ruhttet. Dat viesut mat eai ruhttejuvvo dán vuoru, ruhttejuvvot giđđageasi go muohta lea suddan.
– Muhto leat unnán viesut gosa ruhttejeaddji ii leat beassan. Meroštalan daid raporttaid vuođul maid dássážii lean oaidnán ahte leat sullii vihtta viesu juohke viđalot viesus maid ii soaba ruhttet iešguđetge sivaid geažil. Giđabeallái mii ráhkadit ođđa ruhttenlisttu dain viesuin gos ii leat ruhttejuvvon, ja ruhttejeaddji fitná doppe go lea geargan daiguin eará viesuiguin, dadjá Turi.
Buollindoaimmahathoavda muitala ahte ruhttejeaddji lea ollu rámi ožžon álbmogis, ja dát lea Turi mielas hui buorre gullat.
– Mun in leat dássážii ožžon ovttage moaitámuša ruhttema birra, ja olbmot rámpojit ahte Karri Angeli lea sihke čeahppi ja smáđáhkes, ja dan lea hui somá gullat, dadjá buollindoaimmahathoavda Nikken Turi.
