-Almmuhus-
OĐĐASATHirpmás­­tuvvan ja isso­rasat beahta­hallan go Suoma bealde čađahit luossa­bivddu

Hirpmás­­tuvvan ja isso­rasat beahta­hallan go Suoma bealde čađahit luossa­bivddu

-

-

Leat iešguđetlágan reakšuvnnat maŋŋel go Suoma bealde leat luossabivdit álggahan luossabivddu vaikke stáhtat leat soahpan gieldit. Kárášjoga sátnejođiheaddji lea garrasit beahtahallan ja luossabivdit ges leat duhtavaččat go besset bivdit.  

Kárášjoga sátnejođiheaddji Svein Atle Somby lea beahtahallan go  luossabivdit leat álggahan bivddu go sii leat bidjan olu searaid gieldit bivddu vai suddjet luossanáli mii leat vártnuhis dilis. Somby imašta leat go Norgga eiseválddit diehtán ahte gielddusláhka ii boađe fápmui ovdal go áramusat geassemánu 7. beaivvi dahje geassemánu 10. beaivvi.

– Dat guolit mat bohtet deike bajás, dat stuorra guolit mat galget Iešjohkii ja Kárášjohkii. Dat bohtet justa dán áigge geassemánus ja dat lea šallošahtti go eatnasiidda lea giddejuvvon bivdu ja leat dušše muhtimat geat ožžot bivdit. Mun in lean vuordán dan boahtit ja ávžžuhan Suoma beale olbmuid ahte eai galgga oaggut. Dat han dovdet ovddasvástádusa mii mis lea buohkain dán jogas ja mun ádden ahte dat lea viehka garra doaibma maid leat dahkan, go leat gidden joga. Ádden bures ahte olbmot leat fuolastuvvan, muhto mis eai leat eará vuogit mo mii sáhttit gáhttet joga nu mo dál lea. Dat lea dat vuosttaš doaibma maid mii sáhttit bargat lea giddet joga, lohká Kárášjoga sátnejođiheaddji Svein Atle Somby.

Loga maid:
Bivdet ja goddet luosa Suoma bealde rájá, vaikke stáhtat leat soahpan gieldit bivddu

Garrasit beahtahallan

Son čujuha ahte leat olu olbmot geat leat bidjan olu searaid vai luossabivdogielddus galgá boahtit doibmii ja su mielas lea áibbas boastut ahte muhtin olbmot galget beassat bivdit firpmiiguin vai doalahit luossakultuvrra.

– Máŋgasiidda lea issoras dehálaš beassat bivdit luosa ja máŋggas áddejit dan duohtavuođa mii lea jogas, erenomážit sii geat bivdet ja oidnet ahte jogas ii leat šat guolli. Dat bilida olbmuid motivašuvnna geat leat bidjan searaid dása, ja mu mielas lea dat dohkketmeahttun, go giddet joga lea dat áidna doaibma man sáhttit dahkat dakkár fáhkkadilis. Moatti jagi geahčen sáhttit easkka geahčadit maid mii sáhttit viidáset dahkat, muhto mun in lean vuordán ahte Suoma bealde nie sáhttet dušše ribahit.

– Dan maid sii bivdet dál doppe leat luosat mat galget gođđat min jogain. Deanus ja Suoma bealde fertejit áddet ahte dát lea badjejoga luossa maid bivdet maidda mii Kárášjogas leat bidjan olu searaid giddet bivddu. Go muhtin olbmot ožžot bivdit eaige váldde nu duođalaččat dan barggu, de dat láivudahttá min áigumuša, lohká sátnejođiheaddji Svein Atle Somby, gii lohká son duođaid lea beahtáhallan dán áššis.

Dieđusge dohppet dan vejolašvuođa

Vuovdeguoikka guolástangotti jođiheaddji Ilmari Tapiola muitala ahte son ii leat vel geargan bivdit, muhto son lohká iežas gearggusin álgit bivdit vuossárgga Badjegeavŋŋá vuolábealde sáimmaiguin. Dan vejolašvuođa son áigu váldit go dál ii leat Suomas láhka mii hehtte suopmelaččaid bivdimis Deanučázádagas, go dál lea Deanusoahpamuš mii bođii 2017:s mii lea doaimmas Suoma bealde.

– Gal dáppe leat olbmot vuordán beassat bivdit, ja mu mielas vel Suoma eanan- ja meahccedoalloministeriija ávžžuha ahte eat galgga bivdit. Dáppe leat olbmot nu dolkan dien ministerijai go eai guldal min makkárge áššis, ja go dál lea boahtán dat vejolašvuohta, de lea nu ahte olbmot gal áigot de bivdit. Olbmot leat hárjánan bivdit, dadjá Tapiola ja lasiha: 

ÁIGU BIVDIT: Vuovdeguoikka guolástangotti jođiheaddji Ilmari Tapiola áigu ieš maid atnit vejolašvuođa vuolgit luosa bivdit ja son ádde bures go nu máŋggas leat dan dahkan. Vuorkágova govven: Silje Malene Varsi.
ÁIGU BIVDIT: Vuovdeguoikka guolástangotti jođiheaddji Ilmari Tapiola áigu ieš maid atnit vejolašvuođa vuolgit luosa bivdit ja son ádde bures go nu máŋggas leat dan dahkan. Vuorkágova govven: Silje Malene Varsi.

– Go lea vejolašvuohta ja láhka addá dan vejolašvuođa, de geavahit olbmot dan alcceseaset buorrin. Ii leat min sivva go luossa lea geahppánan, ja dan ferteše Norgga eiseválddit dovddastit, go leat sii geat bivdet nu olu luosa mearas ja luossabiepmu. Kássaluossa njoammuda dávddaid min veajehiidda mat mannet merrii, Deatnu lea šaddan dakkár ahte šaddet dušše dat veajehat ja leat earát geat bivdet ja goddet dan mearas. Nu mu mielas ii leat riekta, lohká Ilmari Tapiola.

Bidjat vuostálaga

Kati Eriksen lea okta dan viđa sápmelaččas geat iežaset váide go bivde Meahcceráđđehusa lobi haga luosaid Veahčajogas ja Ohcejogas. Suoma alimusriekti lea gávnnahan ahte sápmelaččain lea vuođđolága bokte nannejuvvon riekti bivdit iežaset ruovttujogain. Son muitala son ja su oappá gánda leaba fitnan bivdimin luosa gaskavahku, go láhka han addá dan vejolašvuođa, ja Suoma alimusriekti lea nannen sámiid vuoigatvuođaid bivdit iežat ruovttojogain.

Loga maid:
Lobihis bivdit viimmat gearregii

Loga maid:
Sápme­laččaid bivdo­vuoigatvuođat bisuhuvvojit

– Dál leat stáhtat viggan min báikeolbmuide, Deanučázádaga sápmelaččaide, hoigat visot ovddasvástádusa luossanáli gádjumis ja seammás doppe ii dahkko mihkkige biebmoluosa ektui, lohká Eriksen.

Orru leat áigumuš

Morten Blien lea áŋgiris mearrabivdi ja maiddái Norgga beale luossareiveeaiggát, ja son lea beahtahallan go Suoma bealde leat álggahan bivddu.

HIRPMAHUVVAN: Morten Blien lea hirpmástuvvan mo lea vejolaš go nu geavvá ahte Suoma bealde leat beassan bivdit. Vuorkágova govven: Nils Johan Vars.
HIRPMAHUVVAN: Morten Blien lea hirpmástuvvan mo lea vejolaš go nu geavvá ahte Suoma bealde leat beassan bivdit. Vuorkágova govven: Nils Johan Vars.

– Mun lean hirpmahuvvan go lea dakkár vuogádat mii addá muhtumiidda vejolašvuođa bivdit ja earáide fas ii. Lea váivi go mii eat oaččo bivdit, muhto sii ožžot. Dás lea áibbas čielggas ahte muhtin ii leat čuvvon mielde guhte lea soahpan daid šiehtadusaid ja maid eai doalahuvvo, ja orru nu ahte Suoma beale eiseválddiin lei áigumuš ahte galgá mannat njozet ásahit dan lága, lohká Blien.

Eat mii gáđaš gal

Oskar Trosten lea ieš Norgga beale luossabivdi ja son lohká leat buorren go Suoma bealde besset bivdit ja dan sii dahket áibbas lobálaččat.   

– Mii eat gal gáđaš go sii besset bivdit, muhto lea oalle imaš manne eat beasa bivdit, ja dáža ii áiggo midjiide maidige buriid. Dat lea kolonista eaige sii udno maidige midjiide, ja báhcá dušše váivi. Sii leat min sámi vieljat ja oappát, ja sii gal galget bivdit go besset ja mii maid háliidivččiimet dáppe beassat návddašit iežamet kultuvrra, lohká Trosten. 

UDNO: Oskar Trosten udno Suoma beale Deanučázádagas beassat bivdit luosa, muhto ieš gal ii beasa dahkat nu mo háliidivčče. Priváhta govva.
UDNO: Oskar Trosten udno Suoma beale Deanučázádagas beassat bivdit luosa, muhto ieš gal ii beasa dahkat nu mo háliidivčče. Priváhta govva.

Njulgestaga vealaheapmi

Jovnna Harald Johansen lea maid Norgga beale luossabivdi. Su mielas lea njulgestaga boastut ja váivi go besset doppe Suomas bivdit.

– Lea njulgestaga vealaheapmi go nie šaddá ja ferte leat fuones oktavuohta dážain go eai leat nagodan oažžut lága sadjái ovdal go bivdu álgá. Lea álfárot boastut ja dat čájeha ahte dain ii leat nu buorre oktavuohta go nie maid sáhttá šaddat, loahpaha Jovnna Harald Johansen.

FUONES OKTAVUOHTA: Jovnna Harald Johansen Deanus oaivvilda ahte ferte leat fuones oktavuohta Norgga ja Suoma eiseválddiin mii daga ahte Suoma bealde leat beassan álggahit luossabivddu. Vuorkágova govven: Silje Malene Varsi
FUONES OKTAVUOHTA: Jovnna Harald Johansen Deanus oaivvilda ahte ferte leat fuones oktavuohta Norgga ja Suoma eiseválddiin mii daga ahte Suoma bealde leat beassan álggahit luossabivddu. Vuorkágova govven: Silje Malene Varsi
-Almmuhus-