Heargeráidduin vuoddján soagŋuide

Per Edvard Johnsen, dahje Molleš-Piera, lea dál erenoamáš mátkkis, man ieš gohčoda soagŋofárrun. Heargeráidduin lea ovddit mánnodaga vuolgán Vuolit-Molležis, Muorralii jođus, Muosáid suohkanii.

Soagŋofárrun gohčoda go lea irgaleame dološ sámi kultuvrrain.

Son muittaša verddiid mat bohte ráidduiguin, ledje álo hirbmat movttegat, eai goasse láitán ráidduid. Son lei nu sáhkkii movt dat duođai lea heargeráidduin johtit, ja danne áiggui geahččalit.

– Dainna lean dál veahá irggástallame, oaidnit movt dat manná dán áiggis. Lean bajásšaddan Vuolit-Molležis, ja dolin, go ledjen mánná, badjeverddet bohte sihke skábman ja giđđat heargeráidduin, ja dain ledje nu olu máidnasat dan mátkkis. Munnje leat báhcán hirbmat čiekŋalis mánnávuođa muittut, dat muitalusat, lohká Per Edvard Johnsen.

Movttiideaddji ságastallán

Skábman oaččui vihtta nulppu verddes skeaŋkan, maid lea veaháš dápman, ja dál leat vuosttaš guhkes mátki sis. Go sus lea duottarstohpu Vuolit-Molležis, de ii leat šaddan vuodjit ja dápmat nu olu go lei áigon. De časkkii ge jurdda vuolgit dákkár mátkái vai leat hearggit go olle geasseorohahkii.

– Dá lea buot buoremus dápmanvuohki, hirbmat jođánit ovdánit, beaivvis beaivái guhkkot lávkkit. Erenoamáš lei vuosttaš beaivvi maŋŋá, riŋgii Mihkkala-Mihkkal, Mikkel Somby. Jearahii guhkkin dál leat, ja movt hearggit doibmet. Son buvttii ollu ráđiid ja dat movttiidahttá mu. Irggástallan attii ovttatmano buori vástádusa, go dološ heargealmmái riŋgii gullat ságaid.

Njolgi

Dál lea ráidu Skáiddeduoddaris, ja sis lea alla leahttu.

Per Edvard rehkenastá 25-30 kilomehtera beaivvis nagodit vánddardit. Sis lea rievtti mielde leamaš beare leahttu, go lei rehkenastán guokte vahkku ádjánit. Dál lea nu dálvvas ja ráiddus nu njolgi, ahte livčče sáhttán vahkkus ollet.

Ájahallama dihtii leat váldán moadde vuoiŋŋastanbeaivvi. Dálkkáskii maid, ja šadde orrut vel ovtta beaivvi.

– Hearggit leat hirbmat garrasat mannat, dušše mu iežan duohken movt sáhttit johtit. Eat mii gille hohpohaddat, ii mus leat veaháge hoahppu, lea buorre bisánaddat. Manná hirbmat bures, ledjen veahá balus ahte bartahuvvat herggiiguin, muhto lea bures mannan. Dál leat sajáiduvvan ráidui, leat dego boares hearggit, muitala Molleš-Piera.

Boahtte jagi áigu maid vuolgit

Muorralii, dahje dárogillii Snefjordii, leat jođus. Doppe lea herggiid geasseorohat. Hearggit báhcet fas Muorralii go Per Edvard máhccá Vuolit-Molležii.

– Dagan seamma láhkái go dolin, dálonat bidje herggiid verddiid mielde mearragáddái.

Vaikko eai leat vel ollen gosa leat vuolgán, de lea Per Edvard dál juo mearridan ahte áigu juohke jagi ná mátkkoštit herggiiguin davás.

– Mátkkis leat olu fiinna luondduvásáhusat leamaš, beassan oakkastit varas guoli. Buorre maid lea rupmašii čuoigat, lohká son.

Verddet fárus

Sus leat verddet maid mielde mátkkis, earret eará geas herggiid lea ožžon, John Samuel Utsi, Roncen-Jovnna-John Sámmol.

Muđui lea vel Per Edvardas nieida, bárdni ja golbma verdde mielde.

Verddet čohkohaddet reagas ja Per Edvard čuoigá ovdalis. Muhtumin lonohallet ja čuiget vurrolagaid.

– Ustibiid lean diŋgon mielde soakŋomátkái, leat párat ja kánske šaddet heajat. Fiinna luonddus, dákkár mátkkis, somá addit jurdagiid dien guvlui, leaikkastallá Per Edvard.

Oaidnit lea ge maid dego soagŋofárru go leat soagŋoleaŋggat ráidovuojánis.

Soitet jurdagat boahtit

– Lea go albma soagŋofárru?

– Dat lea. Lean čiŋahan, dadjala son, ovdal go joatká:

– Mus lei okta heargi, olu jagiid ovdal go náitalin. Eadni dat dal munnje soagŋoleaŋggaid čiŋahii rievttes láhkái, erenoamážit oarjjabeale hámi. Dat de doaivvui mun oarjánnieidda gávnnan. Ii nu gal šaddan, muhto leat albma leaŋggat. Eat leat vuos dan muddui ollen, muhto vikkan juohke beaivvi gulaskuddat mo lea, juogo duođas meinejit. Dál leaš oaidnit, ammal dán mátkkis jurdagat bohtet dien guvlui, lohká Molleš-Piera.