Odne iđit fallehii guovža ealgabivdi Kárášjoga lulábealde. Ieš lohká bivdi ahte jus ii lean beana dan mađe jállu ja fallehit guovžža, de ii lean son oba soaitit ge šat leat dán máilmmis.
Odne iđit fallehii guovža ealgabivdi Kárášjoga lulábealde. Ieš lohká bivdi ahte jus ii lean beana dan mađe jállu ja fallehit guovžža, de ii lean son oba soaitit ge šat leat dán máilmmis.
Odne iđit vásihii ealgabivdi, Roald Solbakken, dakkár diŋgga mii boahtá su čuovvut guhkes áiggi. Su fallehii guovža go son lei njáhkame juoidá man doaivvui ealgan.
Logi mehtera duohken
Roald muitala alddis hui heajos dovddu maŋŋel dáhpáhusa, ja son lea áibbas sihkar ahte ii livčče šat soaitán dán eatnan alde olmmoš jus beana ii livčče rohkkáhan guovžža:
– Guovža fallehii mu. Beana ii lean mu lahka, muhto lei nu jállu ahte girddii guovžža ala. Dat gájui mu. Ieš in ollen ii lihkestit ge, ja guhkkin eret bissu vel dohppet, nu suorganin
Roald lea hárjánan ealgabivdi, ja lea maid guovžžain deaivvadan ovdal vuovddis, muhto ii leat goassege nu geavvan ahte son fallehuvvo. Su bivdoguovlu lea Báhkilvárri, ja sin bivdoleaira lea birrasii 20 kilomehtera olggobealde Kárášjoga guovddáža.
Ii bala olbmos
Roald vulggii iđđes vázzit, nu go dahká ge juohke iđit go lea bivddus. Son diđii guovžža leamašan lahkosis sin leairra, muhto son lei gullan ahte guovža gal ballá olbmos. Go son lei vázzán 500-600 mehtera, de su beana ruohtastii. Ii mannan guhká ovdal go beana lei caggan ealgga, doaivvui son. Roald muitala son njáhkagođii dohko, muhto de fáhkka guovža iđistii muoraid siste ja ruohttagođii njuolga su guvlui. Go lei birrasii logi mehtera eret, de girddii su beana guovžža ala siiddus. Dat dagahii ahte guovža rohkkáhii dan beatnaga.
– Diet guovža gal ii bala olbmos. Oinniimet vahkku áigi 70 mehtera duohken, ii dat gal ballan olbmos, eambbo vázzá dušše, muitala Roald dan guovžža birra.
Dorggiidii ruovttus
Roald muitala son viehkalii nu olu go nagodii leirii, go oinnii guovžža go fas vađas jorggihii su maŋŋái.
– Go guovža manai beatnaga maŋis, de mun báhčen vel moatte geardde áibmui baldin dihte, muhto oidnen vađas go jorggihii fas mu guvlui, muitala son.
Easka go son ollii ruoktot, de son dorggiidii. Roald muitala maid beatnagis bealjis hávi, maŋŋel go lea dorron guovžžain.
– Jus galggan duostat meahccái fas vuolgit, de ferte ovttatmano vuolgit fas. Iđđes mii leat meahccái fas, muhto in vuolgge akto vázzit, lohká suorganan ealgabivdi, Roald Solbakken.
Ii dárbu heađástuvvat
Stáhta Luonddubearráigeahču boraspireovddasvástideaddji, Magne Asheim, duođašta ahte sii leat ožžon dieđu dan birra. Son ii loga ealgabivdiid galgat heađástuvvat. Jáhkkimis ii leat guovža eambbo viggan baldalit ii ge duođas fallehan.
– Guovža sáhttá boahtit gitta viđa mehterii ovdal go jorggiha, nu ahte jáhkkimis lei dušše baldaleame, lohká son.
Solbakken muitala guovžža leamaš sin leairras 150-200 mehtera eret ihkku. Ii go de leat beare jállu šaddan?
– Dien mađe eret leairras gal sáhttá guovža fitnat, muhto liikká ii lea beare jállu. Lea dovdan iežas oadjebassan dien mađe lahka leairra fitnat, nu ahte ii leat mihkke ipmašiid, lohká son.
Oktavuohta ealgabivdiiguin
Asheim muitala sis lea oktavuohta ealgabivdojoavkkuin, ja sii leat šiehttan gulahallat viidáset.
– Sii riŋgejit midjiide jus vásihit dákkár dáhpáhusa fas. Gal mii de árvvoštallat lea go dárbu doaimmaid bidjat johtui, nu go baldit guovžža eret, čilge son vel loahpas.
