-Almmuhus-
-Almmuhus-
Featured box1Guovda­geainnu suohkan šaddá bákkus seastit: Ii mieđaše háldda­husa seastin­árvalusaide

Guovda­geainnu suohkan šaddá bákkus seastit: Ii mieđaše háldda­husa seastin­árvalusaide

-

-

200 miljovnna ruvdnosaš ođđa vuođđoskuvla ja reantolassáneapmi dagaha ahte suohkan dál šaddá bákkus seastit. Vaikko suohkanhálddahus árvala vuovdigoahtit viessofitnodagaid, láigoviesuid ja Boazodoallohálddahusa ovddeš vistti maid oste gieskat, de sátnejođiheaddji Hans Isak Olsen ii mieđašii dasa.

Guovdageainnu suohkana fitnodat Kautokeino Boligselskap AS  oamasta 96 viesu ja láigoha vel suohkana ovddas 34 ásodaga. Dasa lassin oamasta suohkan Loaŋkodievá opmodatfitnodaga, mas leat guokte kanturviesu. Dál árvala suohkanhálddahus čielggadit sáhttá go daid vuovdit dahje galgá go dušše osiid vuovdit.

– Dain berre oktiibuot leat vuovdinárvu čuođi millijovnna klássas.  Jus  galgá vuovdit, de ferte sihkkarastojuvvot ahte suohkanis ain leat ásodagat gávdnamis, nu go heahteviesut/sosiálaviesut ja vikáradoaktáriidda/dearvvašvuođabargiide, čállá suohkanhálddahus árvalusas.

Šaddet bákkus seastit

Sivvan manne hálddauhus dáhttu suohkanstivrra árvvoštallat daid vuovdit, lea danne go suohkana loatna lea gorgŋon sakka maŋŋel go huksegođii ođđa vuođđoskuvlla. Ođđa skuvlavistái leat dássážii golahan 171 miljovnna ruvnnu ja hálddahus oaidná dárbbu seastit. 

GUOVDAGEAIDNU ŠADDÁ  SEASTIT: Dá lea siskkabealde Guovdageainnu ođđa vuođđoskuvlla. Dát visti máksá birrasii 200 miljovnna ruvnnu ja dagaha ahte suohkan šaddá seastit. Govva lea váldon go čájehedje vistti siskkabealde. Vuorkágovva: Iselin Skum
GUOVDAGEAIDNU ŠADDÁ  SEASTIT: Dá lea siskkabealde Guovdageainnu ođđa vuođđoskuvlla. Dát visti máksá birrasii 200 miljovnna ruvnnu ja dagaha ahte suohkan šaddá seastit. Govva lea váldon go čájehedje vistti siskkabealde. Vuorkágovva: Iselin Skum

– Suohkana loatnavealgi lassána ollu ja jahkásaš reanttut ja oassemávssut, mat galget máksojuvvot, leat meroštallon lassánit sullii 14 miljovnnain ruvnnuin jagis 2021 jahkái 2024. Golut jáhkkimis sturrot, danin go reantu lea mannamin bajás. Suohkan ferte dás ovddasguvlui dahkat juoidá, mii lasiha sisaboađuid ja unnida goluid ja loanaid, dušše vai nagoda doaimmahit láhkageatnegahtton bálvalusaid, čállá hálddahus árvalusas.

Suohkan árvvoštallá birrasii 150 miljovnna ruvnno fidnet vuovdimin ja nu seasttáše jahkásaččat 6-7 miljovnna ruvnno reanto- ja oassemáksogoluin.

– Dat mearkkaša ahte dat ii okto leat nohkka čoavdit lassánan loatnavelggiid hástalusaid, muhto dat veahkeha ollu, cealká suohkanhálddahus.

Oste vistti mas leat eambbo golut go dáhttu seastit

Guovdageainnu suohkana ovdagoddi mearridii mannan vahkus čuovvolit suohkanhálddahusa árvalusa  várret miljovnna ruvnnu čielggadit vejolaš vuovdima.  Ovdagoddi maid guorrasa hálddahusa árvalussii vuovdit ovddeš Boazodoallovistti man suohkan gieskat osttii.  Lea suohkanstivra mii ihttin mearrida áššiin.

Boazodoallohálddahusa ovddeš vistti mearridii suohkanstivra oastit ovdal juovllaid, vaikko hálddahus váruhii stuora divodangoluid das. Suohkan dárbbašii vistti viessohoaiddáriidda go suohkanstivra lei seastin dihte 9 miljovnna ruvnnu sihkastan viessohoaiddáriid oasi ođđa skuvllas. 

OSTE BOARES VISTTI: Suohkan osttii ovddeš Boazodoallohálddahusvistti man dáhttot divodit vai viessohoaiddáriin lea bargosadji. Dán vistti máksá 15 miljovnna divodit. GOVVEN: Ánne Biret Anti
OSTE BOARES VISTTI: Suohkan osttii ovddeš Boazodoallohálddahusvistti man dáhttot divodit vai viessohoaiddáriin lea bargosadji. Dán vistti máksá 15 miljovnna divodit. GOVVEN: Ánne Biret Anti

Dál lea boahtán ovdan ahte vistti, man oste guovtti miljovnna ruvdnui, šaddet divodit 15 miljovnna ovddas vai dohkkehuvvo bargosadjin, ja nu golahit eambbo go  dáhttu lei seastit ođđa skuvllas. Hálddahus baicce árvala ođđa vistti hukset go dat galggašii šaddat hálbbibun.

Sátnejođiheaddji ii mieđaše vuovdit

Sátnejođiheaddji Hans Isak Olsen ii lean ieš ovdagoddečoahkkimis iige loga diehtit mii doppe lea árvaluvvon. Son ii dáhtošii vuovdit.

– Kautokeino Boligselskap ii  leat buorre business, muhto buorre min álbmogii go fállat visttiid dárbbašeddjiide geain ii leat ruđalaš fápmu beassat ásodatmárkanii. Viessofitnodagas  ii dine suohkan maidege, muhto suohkanis eai leat stuora golutge dáinna. Mii šaddat gal seastit, muhto skuvlahuksen ii leat beare gollu, maiddái seastin lassána ođđa visttiin. Ođđa skuvllain mii seastit liggen- ja buhtistangoluid, lohká Hans Isak Olsen.

Ná lohká son dasa go ovdagoddi árvala fas vuovdit Boazodoallohálddahusa ovddeš vistti:

– Don vissa oaivvildat suohkandirektevrra árvalusa. Na das gal ii leat mearriduvvon mihkkege vel. Dat mii dies lea, lea ahte suohkan lea oastán dan visttii hálbái ja jus lea nu ahte sáhttit dan geavahit juoga masa, de mii dahkat dan. Jus ii leat dárbu dasa, de mii vuovdit dan eret dahje bidjat min opmodatfitnodaga láiguhit dan.  Muhto das ii leat vel mearriduvvon mihkkege, inge leat mun okto gii dan mearridan. Mii leat 19 áirasa suohkanstivrras.

– Ovdagoddi guorrasa hálddahussii ja árvala vuovdit Boazodoallohálddahusa ovddeš vistti dál?

– In leat gullange dan mearrádusa. In lean ovdagoddečoahkkimis, lohká Olsen.

Vaikko Olsen ii muital justa movt dáhttu seastit dál go reanttut lassánit, de  lohká son ná:

– Mii leat bidjan johtui plána ja mii leat buori jođus dainna bargguin, lohká Olsen.

Guovdageainnu suohkanstivra mearrida áššis ihttin. Guovdageainnu suohkandirektevra Kent Valio ii dáhto kommenteret ášši. 

-Almmuhus-