-Almmuhus-
-Almmuhus-
OĐĐASATGuovda­geainnu spábbačiekčan­joavku: 40 jagi áigi baje­musas, dál vuole­musas

Guovda­geainnu spábbačiekčan­joavku: 40 jagi áigi baje­musas, dál vuole­musas

-

-

Dán jagi lea 40 jagi áigi go lunttat čikče Davvi Norgga bajimus divišuvnnas. Dál lea joavku vuolimusas Finnmárkku vuolimus divišuvnnas. Lea váttis dadjat mii lea rievdan dan rájes go Báktevárri lávii «duoldat» ja olbmot bohte čuđiid mielde «geahččat go lunttat vuitet».

Áiggit rivdet, servvodat rievdá ja maiddai gilvvohallan ja falástallan orru rievdan, goit smávit báikkiin ja gilážiin. Okta ovdamearka lea movt Guovdageainnu A-joavkkuin lea mannan daid maŋemus moaddelot jagiid, dan rájes go 1982:s čikče Davvi-Norgga bajimus divišuvnnas ja dál leat Finnmárkku vuolimus divišuvnnas. Ja ii dušše dat, ovdal lei Guovdageainnus vel B-joavku, nuoraidjoavku ja ollu mánáidjoavkkut.

Loktii joavkku buori dássái

Okta gii lea leamašan mielde lokteme Guovdageainnu spábbačiekčama buori dássái 40 jagi dás ovdal lea beakkánis hárjeheaddji Isku Mihkkil, Mikkel I. Bongo. Dalle go son álggii hárjeheaddjin 1970 gaskamuttus, ražai maiddai son oažžut čikčiid hárjehallat doarvái ja doaibmat nu movt okta spábbačiekčan joavku galggašii doaibmat. Sus lea ge čielga jurdda maid berre dahkat lokten dihte hárjehallama, nu ahte lea gelddolaš, somá ja movttiidahtti čikčiide.

– Okta hárjeheaddji ferte muitalit ja čilget čikčiide man mávssolaš hárjehallan lea. Ii ábut dušše čiekčat ja stoahkat go hárjehallat. Čiekčit fertejit leat sávrrit ja gievrrat, ja danin ferte ge hárjehallat oažžut sávrivuođa ja gievravuođa hárjehallanáigodagas ovdal go ráidočiekčamat álget. Ja easkka de, go čiekčit leat šaddan sávrrit ja gievrrat, lea áigi álgit taktihkalaš ja teknihkalaš hárjehallamiiguin, lohká Bongo.

– Lea maid nu, ahte hárjehallan ja ráhkkaneapmi ráidočiekčamiidda váldá guhkes áiggi. Muittán ieš movt mii ražaimet daid vuosttaš jagiid dalle go álgen hárjeheaddjin, muhto de lea maid buorre muitit ja diehtit man bures mii lihkostuvaimet 1981:s go vuittiimet Finnmárkku 4.divišuvnna. Ja lea áibbas čielggas, ahte go vuoitigoahtá čiekčamiid de loktana maid mokta ja hállu hárjehallat ja šaddat vel buorebun, joatká Mihkkil.

– Eará beroštumit

Leif Petter Oskal lea okta gii lea beassan leat mielde Guovdageainnu spábbačiekčama golleáigodagas. Maiddái son deattuha man mávssolaš sávrivuohta ja givrodat lea.

– Lea áibbas čielggas ahte ovdal go okta čiekči ja joavku galgá doaibmat bures, de ferte guhkit áiggi hárjehallat juste nu vai juohkehaš šaddá sávri ja gievra. Ja easkka de sáhttá teknihka ja taktihka loktet oassin hárjehallamiidda, oaivvilda Oskal.

DUŠŠE SPÁBBAČIEKČAN: Ovdalaš suodjalančiekči Leif Petter Oskal: – Otne leat ollu eará fálaldagat mánáide ja nuoraide. Mis lei dušše spábbačiekčan ja eará falástallan dalle go leimmet nuorat. Govven: Jon Einar Eira
DUŠŠE SPÁBBAČIEKČAN: Ovdalaš suodjalančiekči Leif Petter Oskal: – Otne leat ollu eará fálaldagat mánáide ja nuoraide. Mis lei dušše spábbačiekčan ja eará falástallan dalle go leimmet nuorat. Govven: Jon Einar Eira

Son doaivu gal, ahte dán áiggi, dihtoráiggi, leat mánáin ja nuorain nu ollu eará vejolašvuođat friddjaáiggis, ahte sii eai vuorut falástallama.

– Soaitá nu ahte mánát ja nuorat geavahit nu ollu áiggi čohkkát dihtormašiinna ja mobiilatelefovnna ovddas, ahte ii oba ge leat áigi ja hállu searvat ovdamearkka dihte spábbačiekčamiidda. Ja lea maid nu, ahte buoremus nuorra spábbačiekčit dávjá fárrejit stuorit báikkiide gos leat buoret vejolašvuođat, oaivvilda Oskal.

Leif Petter Oskal dat lei ge gii čakčamánus 1981:s nahkehii dan maŋemus moala fierbmái go Guovdageaidnu časkkii Skøelva kvalihkas beassat 3.divišuvdnii.

E-sporta

Okta gii maid viššalit lea čuvvon ja čuovvu spábbačiekčama lea Julie Eira. Go sus jearrat maid son oaivvilda go spábbačiekčan ii oro geasuheame nuoraid nu go ovdal lávii dahkat dadjá son:

– Dál han lea falástallan šaddan oahppofágan skuvllas, namalassii elektrovnnalaš falástallan, E-sporta.

Diehttelasat geasuha dat maid nuoraid ja okta oassi sis lea mielde doppe. Son maid deattuha man ollu eará vejolašvuođat mánaide ja nuoraide leat dál friddjaáiggis go ovdal ledje. Ja dat lea váikkuhan ja váikkuha earret eará dasa geat servet spábbačiekčamiidda.

– Rahčet maid eará smávit báikkiin 

Okta gii lea beassan oaidnit movt spábba- ja gilvvohallandilli lea rievdan smávit báikkiin ja gilážiin, ii dušše davvi guovlluin, muhto maiddai Lulli Norggas, lea Guovdageaidnulaš Isak Morten Hætta. Son orui guhkit áiggi Lulli-Norggas ovdal go fárrii davás.

SPÁBBAČIEKČAN BEROŠTUPMI: Isak Morten Hætta, gii lea guhkit áiggi orron Lulli-Norggas, lohka ahte ii leat dušše davviguovlluin gos smávit báikkit rahčet rekrutteremiin falástallamii. – Maiddai smávit gilážiin lulde lea spábbačiekčan nohkan, muitala son. Govven: Jon Einar Eira
SPÁBBAČIEKČAN BEROŠTUPMI: Isak Morten Hætta, gii lea guhkit áiggi orron Lulli-Norggas, lohka ahte ii leat dušše davviguovlluin gos smávit báikkit rahčet rekrutteremiin falástallamii. – Maiddai smávit gilážiin lulde lea spábbačiekčan nohkan, muitala son. Govven: Jon Einar Eira

– Ovdalaš áiggi lei juohke smávit gilážiin spábbačiekčanjoavku. Dál lea buot rievdan, ii dušše dáppe davvin. Mun dieđan, ahte maiddái smávit báikkiin Lulli-Norggas leat šaddan heaittihit spábbačiekčamiid, go beroštupmi lea nohkan ja nuorain leat eará beroštumit ja vejolašvuođat go dat mat mis ledje ovdalaš áiggi. Nu ahte dát váttisvuohta ii leat dušše dáppe davvin, muitala Hætta.

Guovdageainnus hui nuorra joavku

Sotnabeaivvi deaivvadedje lunttat Álttá 3. joavkkuin Bákteváris. Ja vaikko lea mannan oalle hejot dain golmma vuosttaš čiekčamiin, de geahččaledje Guovdageainnu nuorra lunttat nu bures go sáhtte. Muhto dađibahábut oidnui čielgasit mii joavkkus váilo. Vuosttaš diibmobeali nagode lunttat bures šiljus, muhto go váibagohte de nisttihišgohte moalaid. Áltá lei ge dušše njeljiin moalain vuoittu bealde vuosttaš vuorus ja dat 4 moala bohte maŋemus 10 minuvttas ovdal bottu. Nuppi vuorus gal oalát rahtasii Guovdageaidnu, ja Álttá čiekčit coggale vel 10 moala ruovttujoavkku mollii ovdal go ledje duhtavaččat. Hárjeheaddji Jørn Inge Eira ii lean goit ge jierásnuvvan vaikko vuoittáhalle stuorrát.

– Mii fertet muitit, ahte dát lunttat leat dušše 7-joavkkuin čiekčan ja doppe leat sii hárjánan dušše vuoitit. Otne lean duhtavaš vuosttašvuoru čiekčamin nu guhká go lunttain doalai sávrivuohta. Dan mii fertet buoridit. Eanas čiekčit leat unnán hárjehallan mannan dálvvi, ja mis lea ollu ja garra hárjehallanbargu boahtte áiggis, čilge Eira.

Ollu buoridanmunit

Sotnabeaivvi čiekčamiin oidnui bures maid lunttat fertejit buoridit birgen dihte buorebut boahttevaš čiekčamiin. Buoret leahttu spáppain ja spáppa haga, johtileappot viehkat ruovttoluotta go masset spáppa falleheamis ja buoret struktuvra das mii šiljus dáhpáhuvvá. Lea čielggas ahte vaikko dán rádjái lea mannan hejot, de lea sihke čikčiin, jođiheddjiin ja stivrras ollu buoridanmunni. Guovdageainnus leat ollu buorit spábbačiekčit. Ovdáneapmi ii boađe ovdal go olles čiekčansearvi doaibmagoahtá bures, sihke stivra, hárjeheaddjit ja su veahkit. Sotnabeaivvi čiekčamiin eai váldán mávssu gehččiin go sii geat galge vuovdit bileahtaid eai boahtán.

– Ožžon dieđu dan birra 5 minuvtta ovdal go čiekčan álggii, ja mun in sáhte sihke kafeas leat ja bileahtaid vuovdit, dadjá stivralahttu Nils Olaf Eira Hætta.

Sávvamis doaibmagoahtá maid bileahttavuovdin boahtte čiekčamiin Bákteváris.

-Almmuhus-