-Almmuhus-
-Almmuhus-
OĐĐASAT – Guossi iežan ruovttus

– Guossi iežan ruovttus

-

-

Lars Oddmund Sandvik lea fárren Kárášjogas Romsii, mii mielddisbuktá ahte sus leat bivdorievttit dego livččii turista, vaikke lea bajásšaddan Kárášjogas.

Deanočázádahkii leat evttohuvvon ođđa bivdonjuolggadusat mat galget ráddjet olu bivddu Deanus ja oalgejogain. Dan oktavuođas lea ge sáddejuvvon gulaskuddamii evttohus bivdonjuolggadusaide.

Okta dain čuoggáin evttohusas lea ge ahte Suoma bartaeaiggádat leat gáibidan seamma bivdorivttiid Deanočázádahkii go Sandvik lea massán go lea fárren eret Kárášjoga gielddas.

 

Čuohcá

– Juohke háve go boađán Kárášjohkii dál, de dovddan mun lean dego guossi iežan ruovttus. Dá lea guovlu gos lean bajásšaddan, ja láven fuomáškeahttá dadjat «vuolggán ruovttus fitnat», go lean Kárášjohkii jođus. Muhto juohke diŋga maid galggan dahkat, de lea ráddjejuvvon visot maid sáhtán dahkat, muitala son, ja lasiha:

– Dat čuohcá munnje!


Sámediggeáirras, Lars Oddmund Sandvik
Govven: Anne Rasmus (vuorkágovva)

Guossi

Lars Oddmund Sandvik lea 10 jagi orron Romssas dál. Son bargá Davvi Dearvvašvuođas ja doaimmaha røntgenapparáhtaid doppe. Sus lea moarsi ja okta mánná. Sandvik muitala ahte son dovdá maid ealgabivddu oktavuođas iežas guossin, go son rehkenasto guossin dan oktavuođas maid.

 

Beahtahallan

– In leat gullange evttohusa ahte Suoma bartaeaiggádiidda galget addot dat rievttit maid mun lean massán go lean fárren, mii gal ii leat vuoiggalaš obanassiige. In lean gal gullan dan ge ahte Kárášjoga gieldda váldolávdegoddi lea miehtan dieidda evttohusaide. Dál gal dovddan oalát beahtahallan, lohká son.

 

Mielas ráddjet

Sandvik muitala iežas juohke geasi fitnat Kárášjogas bivdime, ja nu lea dán ge jagi dahkan, máŋgii. Ovtta tuvrra son finai gasku suoidnemánu, ja dalle lei goit su mielas doarvái luossa. Son lea liikká mielas ráddjet ja gáržžidit bivddu, ja lohká dehálažžan dahkat dan vai fas luossanálli galgá ceavzilin šaddat Deanus.

 

Evttoha saji addit

– Mun lean mielas ráddjet, jus dasa orru dárbu. Liikká mu mielas galggašedje maid saji addit midjiide geat leat eret Kárášjogas, jus vel leat ge fárret šaddan barggu geažil. Sáhtášeimmet arvat eambbo máksit bivdoáigodatkoarttas go báikkálaš bivdit dahket. Nu go dál lea, de in oba beasa ge bivdoáigodatkoartta oastit go in oro gielddas, lohká Sandvik.


Deanu gieldda sátnejođiheaddji, Frank Ingilæ
Govven: Astrid Helander (vuorkagovva)

Ártegis vuogit

Deanu sátnejođiheaddji, Frank Ingilæ, ii leat duhtavaš veaháge movt bivdonjuolggadusaid evttohusproseassa lea doaibman.

 – Na, gal dat oba ártet lea go Deanočázádaga guolástushálddahus ii leat šat beassan mielde bivdonjuolggadusaid loahppašiehtadallamiidda, lohká son.

Ingilæ čujuha ge dasa go Deanočázádaga guolástushálddahus ii leat leamaš mielde šiehtadallančoahkkimiin mannan jagi rájes.

 

Ođđa riekteguoddit

Ingilæ maid reagere dasa garrasit go šiehtadallamiid oktavuođas lea ásahuvvon ođđa vuoigatvuođajoavku, guđet galget oažžut ođđa rivttiid Deanočázádahkii, namalassii Suoma bartaeaiggádat.

 – Lea jáhkkemeahttun go nu lea šiehtadussii boahtán, ja nu ii okta ge diehtán dan birra. Jáhkán visot vuoigatvuođaguoddit, ja sin ovddasteaddjit, eai mana diesa mielde, ja gullo juo leat vuosttaldan dien, lohká son.

 

Diggi

Ingilæ ii loga gal vejolažžan, nu go Sandvik evttoha, ahte sii, guđet leat fárren eret gielddas, galget beassat searvat bivdui measta seamma eavttuin go báikkálaš olbmot.

 – Jáhkán livččii oba stuora joavku jus buohkat galggašedje oažžut bivdoáigodatkoartta, ja muđui maid doalahit seamma rivttiid go báikkálaš ássit, lohká son, ja joatká:

 – Jáhkán maid šaddet dikkit sihke Norgga ja Suoma bealde, jus stáhtat liikká dohkkehit dien šiehtadusa, lohká Ingilæ vel loahpas.

 

 

- Advertisement -
-Almmuhus-