Mánáidoaggungilvvu «Guollelihkku»-vuoiti ii diehtán ahte sáhtii vuoitit oaggunstákku, ja lei hirpmástuvvan go vuittii.
Dán rádjai leat beare nissonolbmot oasálastán luossagilvus, ja sáivagilvvu vuoiti ii lean goassige goddán nie stuorra rávddu ovdal.
Mánáidoaggungilvvu «Guollelihkku»-vuoiti ii diehtán ahte sáhtii vuoitit oaggunstákku, ja lei hirpmástuvvan go vuittii.
Dán rádjai leat beare nissonolbmot oasálastán luossagilvus, ja sáivagilvvu vuoiti ii lean goassige goddán nie stuorra rávddu ovdal.
Dán vahku Guollelihkku vuoiti vuorbádeamis lea 11-jahkásaš Zander Bach, son lea sádden midjiide gova guvžžás man lea goddán bastevuokkain Gálbbenjargas, Deanus. Son vuoitá oaggunstákku, man FeFo ruhtada, ja Ávvir čeabetliinni. Buohkat geat oassálastet leat mielde vuorbádeamis mas sáhttá vuoitit 1500 ruvnno árvosaš skeaŋkakoartta.
– Somá. Ledjen gáttis čuožžumin ja bálkestin vuokka. Mun sávven stuorraguoli, jađe fáhkkestaga godden dan. Dat lei stuoris, muhto ii lean dat stuorámus. Guokte beaivvi maŋŋelaš oakkuimet fatnasis, ja dalle godden máŋga stuorra, ja mun godden dan stuorámusa. Godden measta guokte kilosaš guvžžá, muitala guollebivdi Zander Bach.
Hirpmástuvai
– Álggos in diehtán ahte sáhtii vuoitit maidege, ledjen justa dál guossis ja de dadjá eatni ahte mun ferten boahtit. Jo, mun lean hirpmástuvvan, ahte mun lean vuoitán olles oaggunstákku, muitala duđavaš Zander Bach.
Luossadronnet
Vahku nummar 27. luossadronnet lea Berit Anita Buljo Anti, ja dán rádjái leat beare nissonolbmot oasálastán Ávvira luossagilvvus. Berit Anita Buljo Anti vuoitá luossadronnet-gaibagahpira ja buohkat geat oasálastet leat mielde vuorbádeamis mas sáhttá vuoitit 5000 ruvnno árvosaš skeaŋkakoartta. Berit gottii luosa Loddenjarguoikas Iešjogas ja luossa dettii 12 kg.
Rullagoazan menddo loažža
– Dat lei oba gelddolaš! Goazan lei beare loažža, luossa álggii mannat vulos joga, dalle šadden oalle balus ahte dál de manná. Lean áinnat ovdal dies beasahan luosa danin go lei loažžat, doarggistin gal oalle bures, muitala Berit Anita Buljo Anti iežas vásáhusa birra.
Veahkki bođii
– Mun ledjen okto álggos, muhto de bođii isit veahkkin, ja ožžon veahki čavget dan goazana. Kvártta goit sihkkarit bargen luosain, muhto dat lei nu nannosit darvánan, njuokčama duohkai. Isit válddii beahcehii gitta ja loktii luosa gáddái, luossa ii bastán roahkkái. Roahkki guoskkehii dušše ja luossa vuodjalii fávlái, ja dat dagahii mu eambbo balusin. Luossa manai gasku joga, rávnnji guvlui, muhto mun ožžon dan fas gáddái, muitala movttegis Berit Anita Buljo Anti.
Sáivagilvvu vuoiti: stuorámus rávddu goddán
Leat vuorbádan mannanvahku sáivagilvvu vuoiti ja vuoiti lea Johan Áslat Oskal, gii gottii rávddu mii dettii 1160 grámma, spinnárin Vuorašjavrris. Son vuoitá vuoggapáhka ja Ávvir-čeabetliinni.
Son guhte goddá losimus rávddu ovdal suoidnemanu 31. beaivvi diibmu 00:00, vuoitá maid 2500 ruvnno ovddas skeaŋkakoartta man ISAN skohterfitnodat sponse. Johan Áslagis lea buorre vejolašvuohta vuoitit, go lea áidna gii lea sádden gova rávddus.
– Dat gal lei somá, ja gelddolaš, go dohppii ja lei nu stuoris. In leat goassege goddán nie stuorra rávddu, ja in goassege doppe Vuorašjávrris. Lea somá leat sáivagilvvu vuoiti, muitala Johan Áslat.
Oasálaste don maid Ávvira oaggungilvui, loga eambbo dan birra dás.
Govat mannanvahkku oasálastiin geat eai vuoitán vuorbádeamis, leat dás vuolábealde:
