– Guokte vejolašvuođa, soahtat dahje jávkat, eat ge mii vuollán

Mapuche williche álbmot Pilmaiquenis Chiles, leat sádden válljejuvvon ovddasteaddji, Luis Alberto Gallegos Pradines, Norgii riiddu geažil mii sis lea Norgga Statkraftain.

– Mun lean dáppe ovddidan dihte min ášši ja oažžun dihte doarjaga. 2015:s osttii Statkraft riiddu go osttii prošeavtta min guovllus, ja mun lean dáppe muitaleamen váttisvuođa birra, čilge Gallegos Pradines.

Riidoprošeakta

Cuoŋománus 2015:s osttii Statkraft Pilmaiquen fitnodaga ossosiid, ja šattai dan majoritehtaeaiggádiin. Fitnodaga deháleamos prošeakta lei johkafápmorusttet mii jo lea doaimmas Pilmaiken jogas.

Dasa lassin leat fitnodagas vuoigatvuođat hukset vel guokte sullasaš johkafápmorusttega vuollelis seamma jogas, dasa gullá johkafápmorusttet masa Luis Alberto Gallegos Pradines čujuha. 

Go Statkraft osttii prošeavtta de lei jo leamaš guhkit áigge riidu dán birra. Dát lea prošekterejuvvon guovdo bassibáikki, mas lea erenoamáš stuorra oskkolaš ja kultuvrralaš mearkkašupmi dán guovllu mapuche álbmogii.

Ballá álbmogis jávkat

Moai Luis Alberto Gallegos Pradinesiin deaivvadetne Sámedikkis, gos son lea čoahkkinastán sámepolitihkkáriiguin, earret eará norggabeale sámediggepresideanttain.

Luis Alberto vuhtto váiban, go lea guhkes beaivi leamaš. Son muitala leamaš olu čoahkkimiid, muhto lea hui duđavaš beivviin.

– Lea leamaš hui ávkkálaš. Lean beassan bures čilget váttisvuođa birra ja dovddan maid ahte olbmot leat ádden mu. Dát riidu mii lea guovllus ja dat prošeakta, bilida min identitehta ja kultuvrra, ja jus min identitehta billašuvvá de jávká min álbmot, lohká son.

(Ášši joatká gova vuolábealde)

– Min identitehtas ii leat haddi

Dán sisabahkkemis lea leamaš katastrofalaš váikkuhus bassibáikái, oaivvildit mapuchet.

Sii oaivvildit ahte árbevirolaš mapucheservodagat eai leat vuhtiiváldon go prošeakta prošekterejuvvui, ja čuoččuhit ahte leat leamaš njuolggo- ja veahkaválddálaš olmmošvuoigatvuohtarihkkumat dán prošeavtta olis.

– Mun áiggun dušše áibbas čielggasin dahkat ahte mii eat boađe dohkkehit ahte dulvadit joga. Min identitehtas ii leat haddi, dat ii leat dávvir man sáhttit vuovdit makkárge fitnodahkii dahje earáide. Statkraftas lea ovddasvástádus dás, ii dušše ekonomalaččat, muhto jus dát joatkašuvvá de dat goddet min kultuvrra ja min, lohká Luis Alberto.

Pilmaiken jogas lea dehálaš mearkkašupmi mapuchiide. Sin oskku mielde ássá jogas vuoigŋa mii várjala olbmuid.

– Muhto jus joga bállejit dulvadit de eat leat mii várjalan vuoiŋŋa, iige dat ge šat várjal min. Báikki lea dehálaš várjalit go dat seailluha min kultuvrra ja identitehta. Mun geardduhan ahte mis leat guokte vejolašvuođa, dat lea soahtat dahje jávkat. Ja mii áigut soahtat, eat vuollán, lohká son.

(Ášši joatká gova vuolábealde)

– Veahkaválddálašvuođain eallán

Mapuche álbmot lea vuosttaldan sisabahkkema, ja riiddut leat maid leamaš veahkaválddálaččat.

Mun jearan Luis Albertos mo sii vásihit veahkaválddálašvuođa, ja son geahččá njuolgga čalmmiide go čilgegoahtá. Jietna lea hui duođalaš, ja dulka illá nagoda čuovvut.

– Leat leamaš veahkaválddálaš riiddut. Šaddá nu go muhtimat geahččalit bahkkehit olbmuid ala dákkár prošeavtta. Mii leat eallán dáinna veahkaválddiin, man politiijat geat ovddastit chilenalaš eiseválddiid, čađahit. Ledje riiddut maiddái dainna ovddit eaiggádiin, čilge son.

Sus lea iežaset luhkka lágan bivttas badjelis, ja árbevirolaš báddi man lea čanastan oaivve birra. Olgeš gieđas oidno tatoveringa mii deavdá gieđa gardnjilis vulos. Árbevirolaš hámit.

Son joatká muitalit mo sin noaidi, dahje machi nu mo iežaset gillii gohčodit vuoiŋŋalaš jođiheaddji, gárttai giddagassii. Sin machi lea nisu.

– Son ja su njeallje oappá ja vielja, biddjojedje politihkalaš giddagassii go vigge vuosttaldit sisabahkkemiid. Dán veahkaválddálašvuođa vásihat earret eará politihkalaš giddagassii biddjomiid oktavuođas. Sihke mánát ja vuorraseappot leat šaddan dan dovdat rupmašis. Statkraft doarju olmmošvuoigatvuohta rihkkumiid go osttii dán prošeavtta, oaivvilda son.

Dan mađe ádden spánskagiela ahte gulan son namuha tortura ja mánáid, jearralan dulkkas sáhttá go dan birra jearrat.

– Jua, go min bidjet giddagassii de torturerejit min vai dohkkehat ja vuolláičállit daid behtolaš duođaštusaid mat sis mahkáš leat min vuostá. Ja diehttelasat dahket dan maiddái jávohuhttin ja geahnohuhttin dihte min, vástida Luis Alberto.

Ii vuollán

Mii čohkohallat olggobealde Sámediggevistti Kárášjogas, Luis Alberto, su dulka, Mapuche doarjjafierpmádaga ovddasteaddji Alejandro Munoz ja mun.

Olgun lea beaivvádat, muhto ii báhkka gal leat. Mun jearan manne juste deike lea boahtán, manne Norgga Sámedikkis ohcala doarjaga. Luis Alberto čilgegoahtá:

– Danne go dii lehpet maid álgoálbmot geat lehpet álot ássan dáppe ja dii sáhttibehtet áddet min dili. Min identitehtain lea garra oktiigullevašvuohta, min spiritualitehtat leat maid oassin min identitehtas. Dii sáhttibehtet min veahkehit váikkuhit Statkraftii, vai sii guorragohtet eará luotta, gávdnet eará čovdosa. Ráfáleappot čovdosa. Jus eai heaitte bahkkemis báikái, ja heaittit dulvadanplánaid, de mii joatkit vuosttaldit, lohká Luis Alberto.

(Ášši joatká gova vuolábealde)

– Min servodat riggu rievidemiin

Mun háleštan sámediggepresideanttain Aili Keskitaloin maŋŋil. Son lohká leamaš ilgat gullat maid Luis Alberto muitalii.

– Dieđusge lea ilgat gullat, lea hui váttisvuohtan go Norgga industriija, erenoamážit go Statkraft mii lea stáhta fitnodat, ásahit prošeavttaid riikkaide gos olmmošvuoigatvuođat eai leat ollásit dohkkehuvvon, oaivvilda Keskitalo.

Son lohká leat bahča dovddu alddis.

– Min servodat galgá dieinna riggut. Dat lea hui bahča go lea ovtta láhkai rievideapmi. Mii vásihat sullasaš áššiid ja sisabahkkemiid Norggas ja lea hui álki ipmirdit sin. Seammás lihkkus Norggas leat olmmošvuoigatvuođat nannosat, eat ge dárbbaš ballat torturas, lohká son.

Dáhtton čilgehusa Statkraftas ja departemeanttas

Sámediggepresideanta lohká iežaset áigut geahččalit váikkuhit áššis. Son muitala ahte Sámediggi lea ovdal maid, sullasaš áššiin váldán oktavuođa sihke olgoriikkaid eiseválddiin ja fitnodagaiguin.

Sámedikki váldooaivil dákkár áššiin lea ahte Norgga fitnodagat mat ásahit prošeavttaid olgoriikkain, galget čuovvut seamma standárdaid go dáppe ruovttus.

– Mii čáliimet reivve Oljo- ja energiijadepartementii, guhte oamasta Statkrafta, ja Statkraftii ovdal go Luis Alberto galledii min. Reivves bivddiimet sis dieđuid ja čilgehusaid dán ášši birra, muitala presideanta.

Dán reivvii ii leat Statkraft vuos vástidan.

– Muhto dan gal šaddet dahkat. Ja go dan de dahket, de mii buohtastahttit sin čilgehusaid dainna maid dál leat gullan mapuchiid ovddasteaddjis. Dan maŋŋil mearridat maid vel dahkat áššis, muhto midjiide ii leat gal amas váldit oktavuođa Chile eiseválddiiguin, muitala Keskitalo.

– Váttis ipmirdit

Vaikke mapuchiid ovddasteaddji, ja Aili Keskitalo muitaleaba ge ahte riikka ii doahttal olmmošvuoigatvuođaid, de lea Chile okta dain riikkain mat leat vuolláičállán ILO169 soahpamuša álgoálbmotvuoigatvuođaid birra. Danne leage Sámediggi árvvoštallamin váldit oktavuođa maiddái sin eiseválddiiguin. Sus dattege leat jurdagat Statkraft árvvoštallamiid birra go oste dán riidoprošeavtta.

– Jus Statkraft lea diehtán dáid riidduid ja hástalusaid birra ovdal go oste prošeavtta, de imaštalan mo leat árvvoštallan dan go ovdal go oste. Háliidit go lávkut liikkaid badjel, nu mo dáža lohká? Lea váttis ipmirdit ja dohkkehit sin mearrádusa, lohká son.

Eai dovdda riidduid dieinna lágiin

Statkraft bealis eai loga iežaset vásihit riidodási dieinna lágiin mo Luis Alberti Gallegos Pradines čilge. E-poasttas Ávvirii vástidit sii ahte leat gulahallan álgoálbmogiiguin.

– Baicce leat konsulterenproseassat maid leat čađahan guovllus, dagahan ahte báikkálašservodagat leat vuolláičállán šiehtadusaid maiguin dohkkehit min prošeavtta, daid buhtadeaddji doaibmabijuiguin maid dáfus leat ovttaoaivilis ja mat leat čadnon dan bassibáikái mii lea rusttega vuolábealde ja mas searvat báikkálaš ovdáneapmái guovllus. Dát leat dat Mapuche-servodagat geaidda Chile iežaset eiseváldi álgoálbmogiidda, leat lohkan prošeavtta váikkuhit njuolgut, lohká Lars Magnus Gunther guhte lea Statkraft gulahallanossodaga seniorráđđeaddi.

(Ášši joatká gova vuolábealde)

Gunther, geas leat riikkaidgaskasaš čáhcefápmorusttegat ovddasvástádussuorgin gulahallanossodagas, muitala Statkrafta viiddidan konsulterenproseassa maŋŋil go oste prošeavtta.

– Dan dagaimet vai oažžut maiddái gullat oaiviliid daid Mapuchain geat eai ása aiddo johkagáttis. Sii leat bovdejuvvon gulahallamii. Sii leat sávvan ahte prosessii galggašii muhtin bealátkeahtes goalmmát bealálačča mielde prosessii, dasa leat mii positiivat, lohká son.

Respekterejit oaiviliid

Dan oktavuođas go Luis Alberto galledii Norgga ja Sámedikki, de lea son maiddái deaivvadan Statkraftain.

– Čoahkkimis Pradinesain leat mii geardduhan gulahallanbovdehusa, ja leat ovdanbuktán ahte respekteret daid oaiviliid maid son buktá dain Mapucheservodagain geaid son ovddasta. Seamma ládje go leat guldalan ja guldalat eará Mapuchaid guovllus, čilge Lars Magnus Gunther.

– Sámediggi gullan dušše ovtta beali

Sámediggepresideanta Aili Keskitalo moaitámušaide ii vástit Gunther njuolgut.

– Mii illudat dassái go beassat Sámediggái orienteret Chile prošeavtta birra, go dán rádjai lea sidjiide dušše muitaluvvon ovtta bealis, lohká Gunther.

Dát ii leat vuosttaš geardde go álgoálbmogat vuosttaldit Statkraft prošeavttaid. Dáppe sámis leat boazosápmelaččat Mátta-Sámis máŋgii viggan vuosttaldan sin prošeavttaid mat leat plánejuvvon boazodoalloguovlluide.

Dalle lea erenoamážit leamaš sáhka bieggamillopárkkain. Maŋimus ášši lei dán jagi go Statkraft mearridii hukset bieggamillopárkka Fosenii, boazodoalloguvlui.