Dál lea Ávvir čohkken namaid «Dán jagáš sápmelaš» -bálkkašupmái. Guhtemuš dáin evttohasain ánssáša guoddit nama? Jienas!
– Hui somá bidjat fas johtui Dán jagáš sápmelaš jienasteami. Mun lean duhtavaš listtuin ja sávan olusat servet jienastit su gii sin mielas ánssášivččii dán namahusa, lohká Ávvira neahttadoaimmaheaddji Berit Marie Lise Eira
Eira muitala lohkkiin ožžon árvalusaid listui, ja dasa lassin lea Ávvira doaimmahus ieš maid válljen evttohasaid.
– Bálkkašumis diehttelasat ii leat ruhtavuoitu, muhto mus lea dat áddejupmi ahte ovddeš vuitiid mielas lea leamašan stuorra gudni nammaduvvot Dán jagáš sápmelažžan ja nu jáhkán ahte evttohasaid mielas lea maid gudni sihke beassat listui, ja maiddái jus jienastuvvojit vuoitin, lasihastá vel Eira.
Rievdadan jienastanvuogi: – Jienastehket ruovttus dahje mobiilaneahta bokte
Ávvira teknihkalaš jođiheaddji Per Christian Biti muitala ahte dán jagáš jienasteamis leat ferten rievdadit veahá teknihkalaš osiid dan dihte go diimmá jienasteamis šattai vuoigatmeahttun gilvu.
– Diibmá lei mis cookie ráddjen, mii dagahii ahte olbmot sáhtte sihkkut eret cookiesiid ja jienastit máŋgii seamma ovttadagain. Dán jagi ráddjet IP adreassaid dáfus, dušše okta IP adreassa juohke báikkis beassá jienastit.
Dan dáfus ávžžuha teknihkalaš jođiheaddji olbmuid jienastit ruovttus, dahje iežaset mobiilatelefovnnain mobiilaneahta bokte. Bargosajiin lea seamma IP adreassa buot bargiin, ja nu ii loga jienasteapmi earágo ovtta jiena juohke bargosajis.
Fovsen Njaarke orohat ovdaolbmo Leif Arne Jåma, bokte, :
(Lohkkit árvaledje máŋga olbmo geain lea čanastat Fovsen Njaarke orohahkii. Ávvir lea válljen orohatolbmo bokte nammadit olles orohaga)
Lullisámi orohat lea máŋggaid jagiid ráhčan Storheia ja Roan bieggamillohuksema vuostá iežaset guohtuneatnamiin Fovsenis. Golggotmánus vuittii orohat ovttajienalaččat Alimusrievttis dasgo boazosápmelaččaid rievttit loavkiduvvo áššis.
Suvi West:
Sámi filbmadahkki suomabealde eret gii álo čuollá sámiid beales, ja gii ii vuollán buktit ovdan sámi árvvuid. Dán jagis almmuhii West filmmas «Eatnameamet – Our Silent Battle», mii čájeha Suoma stáda sámepolitihka ja sámiid ráhčama iežaset kultuvraárbái. Filbma vuittii «Church Media Foundation Award» ja gehččiidbálkkašumi Tammerfors filbmafestiválas.
Ella Marie Hætta Isaksen:
Davvisámi artista, lávllačálli, birasgáhttejeaddji ja neavttár eastada ovdagáttuid sámiid vuostá. Son lea dán jagis áŋgiruššan birasgáhttemis, nu mo Nussir-áššis. Son lea maiddái leamaš guovddážis ja ovddastan sámevuođa sihke musihkas, medias, sosiála mediain, privahtalaččat ja politihkalaččat, ja sus lea maiddái váldorolla ođđa filmmas «La elva leve». Dasa lassin lea son almmuhan girjji sápmelaččaid ja dáruiduhttima váikkuhusaid birra.
Runar Myrnes Balto:
Ovddeš NSR jođiheaddji, márkosápmelaš ja sámediggeráđđi lea garrasit ovddastan «DoarváiDál» kampánjja mas ulbmil lei stuoraservvodahkii dieđihit ahte sápmelaččat leat doarvái sámevaši vásihan. Kampánja šávihii Facebookas ja olusat ovddastedje sáttasáni taggain. Kampánja lea maid evttohuvvon dán jagi romsalažžan iTromsø áviissas. Dasa lassin lea «DoarváiDál» maŋŋel álggahuvvon nubbi kampánja, «RomsaDál», mii galgá eastadit sámevaši ja čalmmustahttit sámegiela ja kultuvrra Romssas.
Agnete Kristin Johnsen Saba:
Davvisámi artista ja lávllačálli birra ráhkaduvvui NRK TV prográmma «Agnete jienáda» mas son muitalii rahpasit iežas hástalusaid sámi identitehta birra. Prográmma njuorasmahtii olu sápmelaččaid ja buvttii ipmárdusa earáide. Saba lea ovdagovvan earáide geat dovdet hástalusaid iežaset sámi identitehta dáfus.
Aili Keskitalo:
Davvisámi politihkkár lea máŋgalot jagi politihkken ja dán čavčča luobai Keskitalo sámediggepresideantan. Iežas sámediggepresideantaáigodagas lea son dahkan buori barggu. Maŋemus dehálaš sámediggepresideantabarggus čálii son Dánmárkku dronnegii reivve sámi goavddi birra. Dat bargu čájehii buriid bohtosiid dasgo Keskitalo oččodii goavddi fas ruoktot Sápmái.
Bernt Mikkel Haglund:
Davvisámi musihkkabuvttadeaddji lea olu luđiin ja musihkain bargan iežas buvttadanfitnodaga «Rieban, music from Sápmi» bokte, ja lea buvttadan olu musihka ja almmuhan musihkkaluđiid 12 iešguđet artisttain dán jagi. Artisttas artistii lea son ollu buvttademiid bokte oččodan olbmuid musihkkii, sihke nuoraid ja rávisolbmuid, geat muđui eai livčče juoigan/lávlon.
Elena Junie Paulsen:
Julevsámi journalista oaččui vuosttaš barggu julevsámegielat ođaslohkkin NRK Sámi Ođđasiin. Sutnje lei dát bargu stuora vuoitun dasgo álggii nuppigielas hupmagoahtit almmolaččat. Ođaslohkkibargu čalmmustahttá, ovddida ja čájeha dehálašvuođa julevsámegielas riikkaviidosaš TV:s.
Marja Mortensson:
Lullisámi artista válljejuvvui dán jagáš álbmotmusihkkariin Folkelarmprisen 2021:s. Son lei maid mielde NRK TV prográmmas «De neste» gos son ovddidii lullisámegiela riikkaviidosaš TV:s. Mortnesson ovddida ja lokte lullisámegiela, kultuvrra ja lullisámi juoiganmálle oidnosii.
Anders Boine Verstad:
Davvisámi journalista čálii historjjá go lei vuosttaš gii humai davvisámegiela almmolaččat NRK Sporttas. Su álggaheapmi loktii sámegiela oidnosii riikkamedias ja čájehii vejolašvuođaid sámegielas sihke stuoraservvodahkii ja Sápmái.
Roman Jakovlev:
Gielddasámi musihkar lea almmuhan CD skearru «Jienat Lujávrris». Son bargá olu gielddasámegielain, ja giela ealáskahttimiin. Dán jagáš Sámi Grand Prixas faskii maiddái goalmmát saji olbmáin Yarsem Galkiniin.
Ronja-Katrin Larsen:
Julevsámi nieida čuolaha ja ovddida eadnerohke Anne Malene Paulsen ášši, gii lei okta dain 11 geat vásihedje veahkaváldimiid Divttasvuonas, gii dađibahabut geavai iešsorbmemii. Larsen čalmmustahttá ja bargá dan ovdii ahte dakkár áššit galget gullot ja oidnot. Dasa lassiin gieđahallá son musihka bokte vásáhusaidis, ja golggotmánus geigii Rana suohkan sutnje kultuvrabálkkašumi musihka olis.
Sara Kristine Vuolab:
Davvisámi diktačálli hupmá rahpasit psyhkalaš dearvvašvuođa birra. Son lea čállán girjji «Gárži», mas gaskkusta rabasvuođain psyhkalaš ráhčamušaid ja váttuid divttaid bokte. Dán jagi geigejuvvui Tabuprisen 2021 Vuolabii gos earret eará ovddeš stádaministtar ja dásseárvoministtar sártnuiga Vuolabii.
Sarevuomi čearru, ságadoalli Per-Anders Nutti bokte, :
Sárevuomi čearru lea lágastan Norgga stáda vuostá oččodan dihte guohtuneatnamiid maid ledje massán Norgga eanandolliide ja Norggabeali boazosámiide. Sin riekti guohtuneatnamiidda gávdnui olu ovdal riikkarájit bohte 1751:s. Mannan geasi vuittii Sárevuopmi Alimusrievttis Norgga stáda vuostá.
Tom Høgli:
Høgli guhte lea čiekčan sihke Norgga ja Sámi riikkajoavkkus, bargá dál Romssa valáštallanservviin, TIL:in eastadit sámevaši Romssas. Valáštallit ja valáštallanjoavkkut leat dávjá stuorra ovdagovat mánáide, nuoraide ja rávisolbmuide, nu sin daguin sáhttá leat stuorra mearkkašupmi birrasii. Sii leat dál álggahan «RomsaDál» kampánjja, mii čuovvola «DoarváiDál» kampánjja. «DoarváiDál» kampánja lihkostuvai bures ja oaččui olu fuomášumi riikkamediain. Dál lea Romssa valáštallansearvvis mihttun oččodit seamma olu fuomášumi ja joatkit sámevaši eastademiin.
Jienasteapmi loahpahuvvo 2. juovlabeaivvi, 26.12.21 diibmu 23.59.
