-Almmuhus-
-Almmuhus-
OĐĐASATGoikebiergguin oaččuiga bálkkašumi

Goikebiergguin oaččuiga bálkkašumi

Journalista

-

-

Per Anders Bongo ja Anna Kristine Sokki Bongo vuittiiga árvoháhkan bálkkašumi iežaska goikebiergguin, maid leaba gohčodan « «tørket fjellgull».

Per Anders Bongo ja su eamit Anna Kristine Sokki Bongo, geat doaimmaheaba bohccobiergofitnodaga Kautokeino Rein, oaččuiga otne Arktalaš Árvoháhka bálkkašumi iežaska goikebiergobuktaga «tørket fjellgull» ovddas. Vuoittu lea 30.000 ruvnno, ja geigejuvvui Arktalaš biebmotoargas, mii daid beivviid lágiduvvo Álttás.

 

– Juoidá bargan riekta

Per Anders Bongo muitala vuosttaš maid jurddašii go oaččui diehtit vuoittu birra lei ahte soai leaba eamidiin bargan juoidá riekta.

– Jurddašin ahte go juo bálkkašumi oažžu, de lea dat dego duođaštussan ahte mii leat rievttes geainnu alde. Dat lei hui buorre dovdu, go leat dušše dáinna ovttain buktagiin ádjánan badjel jagi.

 

– Golli meahcis

Gažaldahkii mas dat namma «tørket fjellgull» boahtá ja mii dat lea vástida son ná: – Ieš dat goikebiergu gal lea measta dábálaš goikebiergu, muhto das lea čiegus biebmobagadus. Namma boahtá das go sápmelaččaide lea hui lunddolaš coggalit goikebierggu niestesehkkii go vuolgá várrái. Dat lea dego golli navddašit dan meahcis.

 

Ollu bargu leamaš

Bongo lohká ieš dainna goikebiergguin ii leat leamaš nu ollu bargu, muhto dainna designain, dahje hámiin dan loahppa buktagis lea leamaš ollu bargu. Sus leatge maid leamaš ollu veahkit mielde, Arktisk Design hábmemis ja govvejeaddji Marie Louise Somby.

– Lea leamaš guhkes proseassa, gos mii leat geahččaladdan ja meaddán, lohká son ja muitala ahte lea juo jurddašit álgán eanet buktagiid seamma ládje fállat, muhto diehtá dál mii gáibiduvvo ja man ollu bargu dat lea.

 

Ferte leahkit profeššunealla

Per Anders Bongo lea jođihan iežas fitnodaga juo logi jagi, ja lea dan ovdal bargan su váhnemiid biergofitnodagas. Son leage dál ođasmahttime olles fitnodaga ja dat goikebiergobuvtta lea vuosttaš lávki.

– Dán áigge ferte áigge ferte buot leahkit hui profeššunealla jus galgá lihkostuvvat. Dál leat maid álgán vuovdit njuolga gávppiide, ja de ferte buvtta leahkit fiinnis oaidnit. Gal dan diehtá ieš go áigu oastit juoidá, ahte dat ferte leat geasuheaddji olggosoaidnit, lohká son.

 

Ovddidit kvalitehtabiepmu

Arktalaš Árvoháhkan dollo dál 14. geardde, ja lágideaddjit NHO Mátkkoštanealáhus Davvi-Norggas ja NIBIO. Ulbmil lea movttiidahttet lagasbirasbiepmubuvttadeddjiid ođasmahttimii ja fitnodatovdáneapmái ja nu ovddidit kvalitehtabiepmu Davvi-Norggas.

 

-Almmuhus-