Go beaivváš báitá ja viehkanmiella lea

Na ollu lášmadis olbmuiguin Romssas illá várra sáhttá deaivvadit oktanaga go Gaskaijaviehkamiin. Jagis jahkái lágideddjiin lea mihttu oažžut viehkamiidda ollu vihkkiid. Dán jagi lei mihttu 6 000 oassálasti.

– Mii leat časkán olahusa mii lei diibmá. Dán jagi oassálaste 5 977 viehkki. Nu ahte váilo 23 olbmo dán mihttui maid jurddašeimmet. Vaikko eai lean 6 000, de mii leat aŋkke hui duhtavaččat dán jagáš olahusain maid, muitala Gaskaijaviehkamiid jođiheaddji, guovdageaidnulaš Nils I. Hætta, maŋŋel go buot viehkamat ledje jo manname loahpaguvlui gaskaija áiggi.

Seamma beaivvi, lávvordaga iđđedis diibmu 11:22, go Ávvir humadii Hættain, de son dajai ahte váilot 200 viehkki vai lea olahus, muhto dalle lei jo registrerejuvvon olahus beallemaratonas ja maratonas.

Beallemaratonii dán jagi serve 1 373 viehkki. Ávvira journalista lei okta dáid searvvis. Maratonii serve 965 valáštalli. Eanemus seaguheaddjin viehkamiin lei ge Tine-miila (10 km) viehkan. Dasa serve 2 134 olbmo. Dasa viehkamiidda lassin ollu olbmot serve Minimaratonii mii lea 4,2 km ja mánáid viehkamii «Labb ja Line».

– Mun nu jierásmuvvan! 

Gaskaijaviehkamat eai leat dušše viehkamat, muhto Romssa gávpoga stuorra feasta. Miehtá beaivvi lágidit iešguđetge doaluid. Earenoamáš dáhpáhussan dán háve lei dat go Norgga gonagas Harald ja dronnet Sonja leigga álggahan iežaska ávvumátkki Romssas go 25 jagi dassái náitaleigga. Gonagasbárrii «skeaŋkan» šattai sámi artista, ráisalaš Ágy – Agnete Braaten, gii doalai allagas gussiide konseartta guovdu gávpoga.

– Mun nu jierásmuvven!

Dat ledje Ágy vuosttaš sánit maŋŋel go konsearta nogai.

– Fertejin geahččat olbmuid guvlui vai oažžut nohkat jierásmuvvama. Muhto dat lei nu somá ja čáffat lávlut sidjiide, lohká artista Ávvirii.

Gonagasbárra maŋŋel gárddefeastta, mánáidviehkama «Labb ja Line» ja Ágy konseartta vulggiiga iežaska stuorra fatnasiin viidásit Bådåddjoi, dasto joatkiba iežaska ávvumátkki Troandimii, Bergenii, Stavangerii ja Kristiansandii.

– Mun gal dieđus adden buot maid nagodin

Viehkamat álge čieža rájes ja biste gaskaidjii. Kárášjohkalaš Marit Meløy lea jo goalmmát háve searvan Gaskaijaviehkamiidda. Ovddit háviid Meløy lea viehkan beallemaratona. Dán háve son válljii viehkat miilla.

– Nu lei plána dán jagi maid, muhto go dálvi šattai nu go šattai, de lea munnje stuorra olahus juobe 10 kilomehterii ge nákcet searvat.

Meløy ii loga dán jagi alddis stuora vuordámušaid viehkamiidda, go buozalmasvuođa geažil su hárjehallanbargu ge rievddai ollu. Maŋŋel go olii mollii, de ii Marit Meløy lei hui duhtavaš.

– Manai buorebut go lei áigumuš. In nagodan álggus doallat iežan plána. In galgan nu garrasit, muhto gávdnat rievttes leahtu. Mun gal dieđus adden buot maid nagodin álggus.

Nu mo láve go lea viehkame, de lea veahá adrinaliidna. Nu ahte šattai veahá lossadin loahpas. Nu dat lea álo, galgá leat lossat loahpas, buriin movttain vástida Meløy.

Goalmmát sadjái

Ávvir lea ovdal go dollii báikái lea iskan geat áigot viehkat Gaskaijaviehkamiid. Oahpes namaid searvis ledje ollu sápmelaččat ge searvan miilla viehkamii. Muhto eai buohkaid Ávvir ožžon ságaide go lei nu váttis deaivat čalmmiiguin dáid.

– Mo manai? jearrá Ávvira journalista Per Aune Buljos go dat aiddo lea rasttildan moallasázu.

– In mun dál gal astta hupmat, hui oanehaččat vástida Per Aune. Maŋŋel, go lea bures vuoiŋŋastan, Buljo lea veahá eanet hubmái.

– Lean gal duhtavaš go bessen goalmmát sadjái, muhto áigon gal veahá jođáneappot viehkat. Golbma sekundda maŋŋelis iežan buoremus áiggi šattai dán háve áigi.

Per Aune Buljo lei jo ovdal dán jagi guktii searvan miilla viehkamii Gaskaijaviehkamiin. Dán háve ges šattai goalmmádin iežas ahkásaččaid searvvis (40-44) áiggiin 39 minuhta 12 sekundda.

– Várra oallugiid mielas lea dat joavdelas

Kárášjohkalaš Marit Meløy, gii aiddo lea čađahan miilla áiggiin 50 minuhta 45 sekundda, lohká plánegoahtit eará viehkamii vuolgit Amsterdamii golggotmánus. Boahtte viehkamis áigu jo searvat beallemaratonii.

– Orru dál buorre vuođđu dasa hárjehallat. Máŋga mánu vel hárjehallat.

Ieš lohká gilvvuid juoga mii addá motivašuvnna hárjehallat.

– Bealistan in láve šaddat seamma olu hárjehallat jus ii leat dákkár mihttu man nammii hárjehalan.

Dávjá gilvvuid oktavuođas olbmos leat ollu olggosgolut. Marit Meløy mielas olmmoš ii vuolgge beare gilvvuid dihte, muhto baicce mátkkošteami ja vásáhusaid.

– Viehkat gal ii leat nu divrras. Viehkanskuovaid oastit, ja olmmoš gal mátkkošta liikká. Lea gal somá go viehká aktonas go lea golgamin. Vásáhus vel lassin. Várra oallugiid mielas lea dat joavdelas mátkkoštit miehtá ja viehkat ja čuoigat, boagustettiin vástida Marit Meløy.

Earenoamáš bures

Diibmu lea jo ollu badjel gaskaija. Miilla viehkama oassálastit leat áigá ollen mollii. Beallemaratona ja maratona distánssaid viehkkit ledje ain boahtime mollii dalle go Ávvir humadii Nils I. Hættain.

– Lea mannan earenoamáš bures. Leamaš somá moallabáikkis geahččat daid olbmuid go bohtet mollii ilus, muhtimat čirrot. Leamaš hui somá doppe leahkit. Guokte viehkki geat eaba leat duhtavaččat. Dat geat bođiiga vuosttaš ja nuppi sádjái. Buot earát leat duhtavaččat.

Gaskaijaviehkamiid njuolggadusaid mielde maratona distánssas vuoitit galget nagodit viehkat guovtti diimmus ja 30 minuhtas dievddut ja guovtti diimmus ja 55 minuhtas nissonat. Dat addá rievtti oažžut ruhtavuoittuid.

Dán jagáš maratona vuoitit eai nagodan namuhuvvon áiggis viehkat. Sigei Kipkorir Mathew Kenyas eret viegai 42 km 195 mehterz distánssa guovtti diimmus, 31 minuhtas ja 53 sekunddas. Buoremussan nissoniin šattai Kusar Leah Kenyas eret. Su áigi lei 2 diimmu 59 minuhta ja 33 sekundda.

Ávvira journalista viegai nuppes jo Gaskaijaviehkamiid beallemaratona. Su áigi lei 1 diimmu, 35 minuhta ja 15 sekundda. Šattai ge 39:in iežas ahkásaččaid searvvis.