-Almmuhus-
-Almmuhus-
OĐĐASATGLR redaktevra lohká ehtalaš njuolggadusaide leat dárbbu: – Muittán bures go bellodatustibat...

GLR redaktevra lohká ehtalaš njuolggadusaide leat dárbbu: – Muittán bures go bellodatustibat rievdadedje fitnodateaiggáda loana doarjjan

-

-

Guovdageainnu Lagasradio redaktevra Nils Martin Kristensen ii leat árpmugas ja lohká áibbas dárbbašlažžan ehtalaš njuolggadusaide sihke suohkanbargiide ja politihkkáriidda. Son muitá erenomáš bures go fitnodateaiggáda bellodatustibat ledje mielde sihkasteame fitnodaga loana.

Guovdageainnu suohkandirektevra Kent Valio lea dieđihan Gieldadepartementii dohkketmeahttun bargobirrasa suohkanhálddahusas. Son geavaha paragráfa mas korrupšuvnna, ekonomalaš rihkkumat, boasttu fámostallan ja dohkketmeahttun bargobiras leat guovddážis.

Hirpmahuvvan redaktevra

Guokte vahku lea juo ášši jorran mediain ja álbmoga gaskkas.

Guovdu gili, jur suohkanvistti guoras,  gávdnat Guovdageainnu Lagasradio. Redaktevra Nils Martin Kristensen. GLR lea čuvvon ášši mannan ja dán vahkku. 

– Otná sáddagis (disdaga, journ. čilgehus) mun jearan máŋga gažaldaga ja čilgen vel ášši.  Go suohkandirektevra lea sádden dieđihanášši departementii ja go de lea sáhka politihkkáriin geain leat duppalrollat, geahččalit váikkuhit suohkanbargiid addit bargguid, doaimmaid, viessosajiid alcces dahje bearrašii, na, de gal šaddá duođalaš dilli. Mun oaivvildan ahte mis lea riekti diehtit mii geavvá go dál hupmet buohkat dan birra ja olbmot imaštit sakka makkár olbmot min suohkanis oba leatge. Mii leat njulgestaga hirpmahuvvan, lohká Kristensen.

Sus lea guhkes hárjáneapmi journalistan ja lea bargan olu suohkanáššiiguin. Vaikko lea hirpmahuvvan, de lohká gal olu imašlaš áššiid vuohttán, gullan ja vásihan.

– Lean gal olu oaidnán maid sáhttá gohčodit kameraderiijan, muhto seammás lea Guovdageaidnu nu uhca servodat ahte lea váttis garvit máŋga ášši. Dattetge ferte leat rádji maid dahket, oaivvilda GLR redaktevra. 

– Álbmot bázii dainna jurdagiin ahte doarjja juolluduvvui bellodatustibii

Son muitá erenoamážit ovtta ášši mii dáhpáhuvai 2011:s. Dalle lei Villmarksenteret, man oamastii Dáloniid Listtu ja suohkanbargi Isak Mathis O. Hætta, ohcan ja ožžon suohkanlaš loana. Fáhkka mearridii Guovdageainnu ovdagoddi sihkastit loana doarjjan.

Dán ovdagoddemearrádusa birra čuvvo mediat dalle. Finnmark Dagblad lei okta dain mii čuovui ášši gitta loahpálaš mearrádus lei dahkkon. 

Dalá dokumeanttat maid Ávvir lea fidnen čájehit ahte ovdagotti liigečoahkkimis, mii dieđihuvvui guokte beaivvi ovdal čoahkkima, ja suohkanhálddahus ii geargan meannudit ášši.  Ovdagotti unnitlogu lahtut garrasit reagerejedje go juolludedje nu gohčoduvovn Suodjalusa ovdánahttinfoandda ruđa Villmarkssenterii, vai fitnodaga «Kraftfond» loatna sihkastuvvo. Loatnasihkkuma mearridii earet eará Isak Mathis O. Hætta bellodatustit Hans Isak Olsen. Dál lea Olsen sátnejođiheaddji.

– Diet ášši lea rievtti mielde máŋga jagi áigi, muhto dat čájeha movt sáhttá geavvat. Hætta  lei suohkanbargi, suohkanpolitihkkár ja vel fitnodateaiggát. Sus ledje golbma rolla. Sus diehttelasat lei ja ain lea lohpi iežas fitnodatdárbbuid ovddas bargat, ja lei ja lea lohpi ohcat doarjaga nu go buot earáinge.  Muhto váttisvuohta lei go son lei politihkkár ja go su bellodatustibat ledje mielde ášši meannudeamis.  Mii leat gal oaidnán dakkár sullasaš áššiid earáge háviid ja earáge sajiin, ja mii han diehtit man váttis lea smávva servodagain. Mii dovdat guhtet guoibmáseamet ja leat fulkkežagat nu ahte dat ii leat álki. Vaikko njuolggadusaid eai soaitán dalle rihkkut, de ainjuo álbmot bázii dainna jurdagiin ahte Dáloniid Listu juolludii doarjaga bellodatustibii. Mun muittán olbmuid hirpmahuvvan dalle, lohká Kristensen.

Váide mearrádusa Fylkkamánnái

Ovdagotti unnitlohku, Gurubellodat ja Johttisámiid listu, váide dalle ášši Fylkkamánnái vai dárkkistivčče lea go visot das šaddan riekta. Dat bellodagat ledje maid suohkanstivrra unnitlogus. Kristensen jáhkká ahte livčče dalle garvit olu jus fal livčče bivdán eará orgána meannudit ášši.

– Mearkkašanveara han maid lei go ovdagotti unnitlohku, geain ii lean bellodat ja politihkalaš čanastus Hættai, vuosttaldedje loatnasihkkuma. Ammal livččii čorgadeamos eará orgána, nu go Fylkkamánni, bivdit ášši ja ohcama meannudit, lohká Kristensen.

Fylkkamánni: Ii dahkkon lobálaš vuogi mielde

Go ášši joavddai Finnmárkku Fylkkamánni beavdái, de celkkii Fylkkamánni ahte ovdagotti áššemeannudeaddji ii dahkkon lobálaš vuogi mielde.

Dattetge Fylkkamánnu ii dáhtton Guovdageainnu ovdagotti mearrádusa hilgut, danne go dat livččii roassun Villmarkssenterii, go fitnodaeaiggát, Isak Mathis O. Hætta,  ii lean mielde boasttuvuođaid dahkamis.

OAČČUI SIHKASTAHTTIT LOANAS: Isak Mathis O. Hætta  bellodatustibat suohkana ovdagottis ledje mielde sihkasteame su fitnodaga loana. Govva lea 2011:s váldon olggobeale Sámedikki.  VUORKÁGOVVA: Josef Isak Utsi.
OAČČUI SIHKASTAHTTIT LOANAS: Isak Mathis O. Hætta  bellodatustibat suohkana ovdagottis ledje mielde sihkasteame su fitnodaga loana. Govva lea 2011:s váldon olggobeale Sámedikki.  VUORKÁGOVVA: Josef Isak Utsi.

Fylkkamánni áššemearrádusas boahtá ovdan ahte Fylkkamánni oaivvildii ahte ášši lei galgat ovddalgihtii meannuduvvot dárkileappot suohkanhálddahusas danne go hálddahus ii geargan čielggadit ja ovddidit ášši čálalaččat ovdagoddái, ja danne go hálddahus eahpidii lobálašvuođa foandda doarjjan sihkastit Villmarkssenteret loana. 350 000 ruvdnosaš suohkanlaš loatna sihkastuvvui.

Dokumeanttain, maid Ávvir lea gávdnan, ii čuoččo mihkkege das ahte lei go Fylkkamánni geahčadan man vuogas lei go bellodatustibat dat meannudedje Hætta loatnasihkkun ášši.

DÁ LEAT EHTÁLAŠJUOLGGADUSAT MAN ÁRVALA

Ehtalaš njuolggadusat:

Álbmotválljejuvvomin leat suohkanpolitihkkárat válljejuvvon fáktet báikki olbmuid beroštumiid, iige leat vuoiggalaš vuordit oažžut eará persovnnalaš buriid dan geažil go politihkárbuhtadusa, dan ahte beassá leat ávkin servodahkii ja dan ahte beassá geahččalit váikkuhit demokráhtalaš mearrádusaid iežas politihkalaš oaiviliid mielde. Suohkanpolitihkkár ii galgga bargat ovddemusta alcces buorrin.

* Politihkkárrolla ii galgga dahkat, iige daga omd:

> ahte suohkanpolitihkkár ieš, su olbmát, ja fuolkkit álkibut ožžot doarjagiid suohkanis,

> ahte suohkanpolitihkkár ieš, su olbmát, ja fuolkkit álkibut besset doaimmahit bálkáhuvvon bargguid suohkana ovddas,

> ahte suohkanpolitihkkár ieš, su olbmát, ja fuolkkit álkibut ožžot viessosajiid, álkibut besset hukset gokko ii livčče lohpi, eaige álkibut oaččo sierralobiid ja beasa garvit suohkanstivrra mearridan njuolggadusaid,

> ahte suohkanpolitihkkár ieš, su olbmát, ja fuolkkit álkibut ožžot suohkanis barggu,

> ahte jos lea miellahttun politihkalaš bellodagas ja seammás bargá suohkanis, de ii dárbbaš bargat, čállit goas lea bargan ja čuovvut seamma njuolggadusaid, mat earáide gusket bargosajis.

* Politihkkáriid ja hálddahusa ovttasbargu ii galgga doaibmat nu ahte lonohallat bálvalusaid/buriid.

* Politihkalaš debáhtat leat politihkalaš joavkkuid gaskkas ja hálddahus ii leat oassin dain. Lea eahperehálaš sivahit hálddahusa, jos politihkalaš mearrádusain (plánain ja njuolggadusain) šaddet heajos bohtosat. Suohkana bajemus orgána ovddasvástádus (dat geat deivet leat eanetlogus) dat lea sihke go bures ja hejot manná suohkaniin.

Eaŋkiláirasiid ja suohkanstivrra váldi:

* Politihkalaš diŋgojumiid ja signálaid ii sáhte sáddet eará go demokráhtalaš mearrádusaid bokte álbmotválljejuvvon orgánain (čoahkkimiin, maidda lea sáddejuvvon almmolaš gohččun ja main čállo referáhtta).

> Dat mearkkaša omd. ahte suohkanstivrras lea buot váldi, muhto eaŋkiláirasiin (earet sátnejođiheaddjis) ii leat makkárge oktonas váldi.

> Dat mearkkaša maid ahte cealkámuš politihkalaš debáhtas, gažaldat dahje «signála» eaŋkiláirasis dahje máŋgga áirasis ii stivre suohkana doaimma, iige rehkenasto diŋgojupmin suohkanhálddahussii.

* Suohkanstivrras lea váldi dušše dalle go lea čoahkis.

Bargoaddirolla birra:

* Suohkanstivra lea bargoaddin dušše dalle go lea čoahkis ja ovttas. Eaŋkiláirasat eai leat suohkanbargiid bargoaddit.

> Dat go suohkanstivrras lea bajit dási bargoaddiovddasvástádus mearkkaša ahte dábálaččat ii meannut áššiid eaŋkilbargiid birra, muhto bajit dási njuolggadusaid ja sullasaččaid.

> Suohkandirektevra dat lea suohkana beaivválaš jođiheaddji ja jođiha fitnodatoasi suohkanis.

* Norgga bargoeallimis doaimmahuvvo jođiheapmi ovddemusta movttiidahttima bokte. Danne livččiige deaŧalaš ahte eaŋkiláirasat eai vuollánahte bargiid cealkamušaideaset bokte. Hálddahuslaš jođiheddjiid bargu váddu maid, jos báikkálašpolitihkkárat cealkámušaideaset bokte dovddahit badjelgeahččanvuođa dahje neavvugohtet fágaolbmuid fágalaš áššiin. Álbmotválljejuvvon rolla mielde ii čuovo fágalaš autoritehta, muhto álbmoga ovddasteapmi.

Njuolggadusat báikkálaš politihkkáriidda, geain leat seahkálas rollat:

Smávvasuohkaniin lea dábálaš ahte báikkálašpolitihkkáriin leat ollu eará rollat maid. Sii sáhttet leat stivrrain mielde, leat suohkanbargit, fitnodatjođiheaddji ja nu ain. Livččii deaŧalaš earuhit rollaid ja čilget ahte politihkkárin it ovddas iežat suohkanbargin, stivralahttun, itge fitnodatjođiheaddjin. Sihkkarastin dihte iežat sorjjasmeahttunvuođa, de lea vuogas:

> jos livččet várrogas hupmamis iežat ásahusa, fitnodaga dahje bargobáikki birra politihkkárin,

> jos lea várrogas hupmamis iežat ossodaga dahje bargguid birra, jos leat suohkanbargi maid,

> jos it politihkkárin anaše dieđuid máid oaččut suohkanbargin,

> jos it geavat iežat miellahttuvuođa politihkalaš bellodagas láitin dihte dahje fallehan dihte iežat jođiheaddji suohkanis,

> jos it vuordde ahte du doaimmalašvuohta ja láhtten suohkanbargin ii čuovvoluvvo seammaládjego earáid, vaikko leatge politihkalaš bellodagas miellahttun,

> jos livččet dihtomielalaš ja čilgešit earáide maid ahte goas leat guđege rollas: dallego leat stivralahttu leat dušše stivralahttu ja áirrasin leat dušše áirrasin,

> ahte váhnenčoahkkimiidda boađát dušše váhnemin, itge politihkkárin maid.

* Bargi, gii maid lea politihkalaš bellodagas miellahttun, ii galgga nihttit iežas hoavdda politihkkárrollas bargoáššiid geažil.

* Politihkkár ii galgga sihke láitit suohkana doaimma ja nuppesdáfus ges ieš suoli hehttet suohkandoaimma.

Gáldu:  Guovdageainnu suohkana 2021 jahkedieđáhus. 

 

Suohkanstivra deaivvada odne

Leat gollan 11 jagi dien ášši rájes. Ehtalaš njuolggadusaide lea duohta dárbu, oaivvilda Kristensen.

– Lea dehálaš ahte gávdnojit ehtalaš njuolggadusat vai lea vejolaš dieđihit áššiid jus soames geahččala rihkkut daid. Dalle lea maid vejolaš eastadit unohisvuođaid ja eahpeehtalaš áššid. In dieđe dahkkui go dien ovdagoddečoahkkima oktavuođas makkárge ehtalaš árvvoštallan, muhto jus ledje dan dahkat, de das soittii šaddat eará boađus. In dieđe, lohká Kristensen.

Odne deaivvada Guovdageainnu suohkanstivra. GLR áigu njuolgga sáddet čoahkkima vai álbmot beassá diehtit visot mii doppe geavvá. Son lea gealdagasas mii doppe daddjo.

– Šaddá gelddolaš ja lea váttis dadjat mii doppe dáhpáhuvvá, muhto duođaid sávan ahte eai gidde čoahkkima go dan čoahkkimii lea almmolaš beroštupmi ja oaivvildan mis vuoigatvuohta diehtit mii dáhpáhuvvá ja gii dan dahká go politihkkárat eai galgga seamma ládje suddjejuvvot go dábálaš bargi. Dattetge jus giddejit, de besset rahpaseappot digaštallat ášši. Lea maid dehálaš deattuhit ahte jus giddejit čoahkkima, de eat dáidde diehtit justa dan beaivvi mii dáhpáhuvvá, muhto oažžut diehtit ahte vahku mielde de diehtit goitge visot. Balan measta jámas ahte duššin dahket suohkandirektevrra ja lohket son dádju. Lean sihkar ahte sus lea olu riekta das maid lea dieđihan. Leat han nu olu áššit maid mii leat gullan ja dál hupmet olbmot juohkke guvlui, ja Kent Valio, gii lea suohkandirektevra, gal juo diehtá ollu eambbo go mii, lohká Kristensen. 

Sátnejođiheaddji Hans Isak Olsen lea ožžon vejolašvuođa vástidit artihkkalii, muhto ii leat vástidan telefovnna dahje teakstadieđu.

Isak Mathis O. Hætta iige leat vástidan teakstadieđu iige telefovnna.  

Ášši lea ođastuvvon 23.6.22: Guovdageainnu sátnejođiheaddji vástida SMS dieđus ahte son ii dáhto kommenteret ášši ja ávžžuha váldit oktavuođa dalá sátnejođiheddjiin ja várresátnejođiheddjiin.  

-Almmuhus-