-Almmuhus-
OĐĐASATGiehtalagaid olihan bohtosiid

Giehtalagaid olihan bohtosiid

-

-

Čieža bargi eambbo leat barggus juohke beaivvi Guovdageainnu suohkanis dál go ovdal, ja lea ge buozalmasvuođajávkan niedjan birrasii golmmain proseanttain.

Guovdageainnu suohkanis lea buozalmasvuođajávkan niedjan oalle olu, ja dušše golmma mánus. Guovdageainnu suohkana ráđđeolmmái, Kent Valio, duođašta ahte sii leat bidjan doaimmaid johtui, ja orru leamen nu ahte dá lea daid doaimmaid boađus.

– Buozalmasvuođajávkan lea ain beare ole, birrasii logi proseantta, muhto mii orrut leamen rivttes geainnu alde. Mii leat doaimmaid álggahan, ja orru leamen nu ahte dain doaimmain lea dá boađus, muitala son.

Buozalmasvuođajávkan lea ain beare ole, birrasii logi proseantta, muhto mii orrut leamen rivttes geainnu alde

Ráđđeolmmái, Kent Valio

 

28 bargi eret

Valio čájeha loguid main boahtá ovdan ahte dál leat 28 olbmo eret juohke beaivvi suohkanis nuppi kvartálas, mat leat mánut cuoŋománnu, miessemánnu ja geassemánnu. Jus buohtastahttá loguiguin vuosttaš golmma mánus, de leat gávcci bargi eambbo barggus dál go álgojagi. Eanemus lea niedjan Kultur- ja bajásšaddanovttadagas, máid Bodil Utsi Vars jođiha. Doppe lea jávkan njiedjan 4,26 proseanttain vuosttaš kvartálas nuppi kvartálii dán jagi. Nubbin eanemusat lea Dearvvasvuođa- ja fuolahusovttadagas, gos niejai buozalmasvuođajávkan 3.1 proseanttain seamma áigodagas. Dan ovttadaga jođiha Sara Kristine Loso. Proseanttain leat guokte eará ossodagain niedjan eanemus, muhto leat dát guokte ovttadaga gos eanemus olbmot leat fas máhccan ruovttoluotta bargui.

 

Ii váldde rámi alcces

Ráđđeolmmái liikká ii loga alcces galgat dan rámi. Son muitala ahte sii leat fárrolaga luohttámušolbmuiguin ja bargiiguin soabadan makkár doaimmaid álggahit, ja dat leat sii geat galget dan rámi oažžut.

– Dát doaimmat maid leat bidjan johtui, daid leat bargit ieža evttohan. Nu ahte mii leat ovttas gávdnan maid geahččalit dahkat, ja orru ávki leamaš. Muitit galgá ahte mii leat dál eanas vuoruhan guhkitáigge buozalmasvuođajávkama. Dál mii áigut maid bargagoahtit oanehisáigge buozalmasvuođajávkamiin, mii gártá vel divraseabbon suohkanii go guhkesáigge buozalmasvuođajávkan, muitala son.

– Makkár doaimmat dat leat máid lehpet bidjan johtui, mii orru čájeheame bohtosa?

– Evttohus lei ahte mii galgat ságastallat guđege bargiin gii leat guhkitáigge dieđihuvvon buohccin. Min ovttadatjođiheaddjit leat dahkan dan, ja lea niedjan buozalmasvuođajávkan vuosttaš kvartála ektui, muitala Valio.

 

Geahččat Detnui

Guovdageainnu Bargiidbellodaga sátnejođiheaddjeevttohas, Johan Vasara, lea áibbas čielggas maid dahká jus beassá posišuvdnii boahtte suohkanstivraáigodagas.

– Deanus lea hui čeahpes sátnejođiheaddji, Frank Ingilæ, ja mun lean máŋga diimmu suinna humadan dáid áššiid birra. Mun jáhkán sis lea olu buorit ráđiid addit Guovdageainnu suohkana hálddahussii, lohká son.

 

Čalmmustahttet

Vasara muitala Deanus leat garrasit čalmmustahttán buozalmasvuođajávkama.

Mun bivddašin hálddahusa buktit raportta juohke ovdagotti čoahkkimii, ja dakko bokte čalmmustahttit hui garrasit buozalmasvuođajávkama. Dávjá lea čalmmustahttin mii oažžu hástalusaid luovvanit, lohká son.

 

Bohtosat bohtet

Guovdageainnu sátnejođiheaddji, Klemet Erland Hætta, Sámeálbmot Listu, lea leamaš sátnejođiheaddjin maŋemus golbma áigodaga, namalassii 12 jagi. Son lohká ahte bohtosat bohtet go bargá dainna ja návccaid atná.

– Mu mielas lea bargojuvvon hui bures hálddahusdásis, ahte lea stuora fuomášupmi leamašan buozalmasvuođajávkamii, ja maid leat muitalan politihkkáriidda maid leat bargan ja dakko bokte leamaš hui buorre gulahallan mis, čilge Hætta.

Diehttelasat son lea duhtavaš go golmmain proseanttain lea niedjan buozalmasvuođajávkan.

 


POLITIHKALAŠ GILVALEADDJIT: Gurut bealde Guovdageainnu Bargiidbellodaga sátnejođiheaddjeevttohas Johan Vasara, ja Guovdageainnu sátnejođiheaddji Klemet Erland Hætta.

 

Bargan eambbo

Hætta ii áiggo vástidit gal dasa go Ávvir jearrá eai go ovdal leat bargan buozalmasvuođa oažžut unnut, ja vástida ná:

 – Dál soaitá vel eambbo bargon dainna go ovdal leat dahkan, lohká son, ja lasiha vel loahpas:

 – Dál leat mis eambbo čoahkkimat leamašan dien fáttá birra, ja bargiid gaskkas leat maid olu čoahkkimat leamašan. Mis lea buorre gulahallan hálddahusa ja politihkkáriid gaskkas dán rádjái, lohká son vel loahpas.

 

Bargi guovddážis

Deanu várresátnejođiheaddji, Hartvik Hansen (Árja), duođašta sin gielddas leamašan sullasaš váttisvuođaid go dál leat Guovdageainnu suohkanis, ja sii leat nagodan čoavdit daid hástalusaid. Son muitala Deanus maid leamaš buozalmasvuođajávkan birrasii 13-14 proseantta go lei buot vearrámus dilis, muhto sii leat nagodan oažžut niedjat jávkama.

 

Bargi doarjut

Hansen muitala ahte sin ráđđeolmmái lea áŋgiruššan ossodagain hui ládje, ja sii lea bidjan bargi guovddážii.

Mis lea hui guovddážis leamašan bargi dan proseassas. Mis leat dakkár vuogádagat ahte jus bargi lea buohcci, de mii goitge ávžžuhit su boahtit bargui. Son dalle bargá máid nákce, dassážii go fas lea dan mađe dearvvaš ahte nákce olles bargui álgit, lohká son.

 


ČOAVDÁN JÁVKAMA: Deanu gieldda várresátnejođiheaddji, Hartvik Hansen, duođašta buori muddui sin čoavdán buozalmasvuođajávkama gielddas.
Govven: Anne Rasmus (vuorkágovva)

 

Gulahallan

Hansen muitala ahte go bargi galgá leat guovddážis, de gáibida ahte lea buorre gulahallan hoavddain.

– Soai ferteba bures gulahallat, bargi ja su hoavda, muđui ii doaimmaše gal, muitala son.

Hansen lohká maid ahte sis vel lea muhtun ossodagain molssabargoáigi. Dat lea maid juoga mii dahká ahte bargi loaktá suohkanis bargat.

(Ášši lea almmuhuvvon báberaviissas 22.08.15)

-Almmuhus-