Giđđaluopmu Fairbanksas

Čálán dán min láigovisttis olggobealde Fairbanksa. Mun ja dat eará North 2 North studeanttat leat láigohan biilla ja vistti dáppe gos mii áigut návddašit giđđaluomu. ­

Fairbanks lea sullii 415 km davábealde Anchorage gos mun lean lonohallanstudeantan.

Lei guhkes biilamátki ja buorre ollet. Fairbanks orru leat earenoamáš sadji, ja mii áigut vuoiŋŋastit ja fitnat dain iešguđetlágan turistageasuhan sajiin, dego liegga ádjagiin Chenas.

Ovdal vuolgit fas Anchoragii, áigut mii ­maiddái fitnat University of Alaska Fairbanksas, ja ­oaidnit makkár dat lea min universitehta, University of Alaska Anchorage ektui.

Boddu skuvlabargguin

Dál lean sajáiduvvon Alaskas. Lean nákcen bargat visot skuvllabargguid bures dán rádjái, muhto lei buorre ­váldit giđđaluomu.

Lea buorre váldit bottoža skuvllabargguin, muhto maŋit vahkku lea fas garra skuvlavahkku, goas leat fas máŋga čállinbarggu ja ovdanbuktimat.

Dán mánu lean beassan oaidnit olu Anchorages ja ­maiddái Alaskas go vujiimet deike. Anchorages lea leamaš Rondy festivála.

Gávpogis leat leamaš boazogilvvut, beatnat­gilvvut, jiekŋaskulptuvra gilvvut, karuseallat ja rakeahtta­báhčimat.

Mannan sotnabeaivvi álge Iditarod beatnatgilvvut ja mii leimmet geahččame go dat beatnatvuoddjit vulge.

Mus lei nu lihkku ahte bessen deaivat Lars ­Monsena ja humadit suinna ovdal go son vulggii.

Sávven sutnje lihku gilvvuin.

Váillahan ruovttu

Fargga álget beassážat. Lea vuosttaš jahki mu eallimis ahte in beasa ávvudit beassážiid ruovttus Guovda­geainnus.

Lean álgán váillahit ruovttu issorasat, ja maiddái ­jurddašan olu movt lei dalle go álggos galgen vuolgit deike.

Lei ­issoras olu mii fertii ordnejuvvot ovdal go lonohallanmátki ­šattai vejolažžan.

Muittán bures ahte mus ii lean miella bidjat ruđa dasa ovdal lei 100% sihkar ahte galgen vuolgit.

Ožžon dieđu lonohallanvejolašvuođa birra álggus ­skábmamánu, nu ahte mus lei unnán áigi mearridit áigon go vuolgit ja oažžut visot ortnegii ovdagihtii.

Dihten ahte áigon lohkat oahppočuoggáid eŋgelasgielas, ja Sámi ­allaskuvllas ii lean vejolašvuohta fállat daid fágaid. ­

Vaikko váillahan ruovttu, lean giitevaš go Sámi allaskuvla ja North 2 North leat dahkan mu mátkki vejolažžan.

Olu mii fertii ordnejuvvot

Ovdal go dihten ahte mun áibbas sihkkarit áigon vuolgit, de fertejin diehtit ahte bessen váldit fágaid maidda mus lea beroštupmi, ja movt leat guovdilat mu ohppui Sámi allaskuvllas.

Šadden sáddet issoras máŋga e-maila sihke Sámi allaskuvlii ja olbmuide Anchorages, oahpásnuvvat UAA neahttasiidduide, oahppat fágaid birra, ohcat ­daidda ja oažžut lobi.

Liikká, in beassan diehtit juste galle, ja makkár fágaid ožžon ovdal go ledjen leamaš Anchorages olles vahkku.

Lihkus manai visot ortnegii, ja lean hui duhtavaš fágaiguin nu movt mus leat dal.

Stuora mearrádus

Álggus juovlamánu fertejin diehtit áibbas sihkkarit, ­ledjen go vuolgime vai in, go de fertejin álgit duođas ráhkkanit ja ruđa geavahit.

Álggos lei máksit sidjiide, ovdal sáhtte sáddet munnje báhpiriid maid dárbbašin iežan visum jearahallamii.

Diŋgojin maiddái orrunsaji ja máksen ­depositumma, ja borranplána.

Go visumbáhpirat olleje de lei diŋgot visum jearahallanáiggi Amerihká ­ambassádas Oslos ja deavdit ovtta guhkes jearahallanskovi neahta bokte.

Lei álki oaidnit man streaŋgat ledje go ádjánii ­sullii guokte diimmu deavdit dan, ja go ledje oalle ártegis
gažaldagat.

Sii jerre dábálaš gažaldagaid dego muolles nama, mu duogáža, mu váhnemiid namaid, barggu, oahpu jna, muhto dasto ledje ártegis gažaldagat.

Sii jerre jus ahte doarjjun go terrorista organisašuvnnaid, jus lean goassege leamaš mielde olmmošgávppis, jus lean leamaš mielde lobihis doaimmain ja loahpalaččat áiggun dahkat dakkár daguid dan botta go lean Amerihkás.

Ii diekkár gažaldagaide gal vástidivčče «juo», go de fal ii goassebeasašii sisa riikii. 

Ledjen goit nu rehálaš go vejolaš go devden skovi.

In ­lohkan iežan leat mielde makkárge earenoamáš čearddas dahje dahkan guovdilis lobihisvuođaid.

Fertejin gal čilget ahte lean leamašan vuosttašgearddebálvalusas militearas, ja ahte máhtán báhčit bissuin.

Go ledjen geargan, de lei áigi diŋgot diimmu jearahallamii USA ambassádas Oslos, ja go ledjen nu maŋŋit jođus, de šadden hoahpus diŋgot girdi Osloi ja ruoktot ja orruma doppe gasku ­juovlaluomu.

Orui mu mielas hui dušši vuolgit dohko golahit luomu, muhto jurddašin ahte ferte leat hirbmat deaŧalaš go jo áigo deaivat mu face to face.

Osloi jearahallamii

In lean nu movtta go šadden oaivegávpogii vuolgit ­juovlaluomus, muhto in dasa veadján maide. Lei ­duođalaš dál.

Ledjen juo bidjan nu olu ruđa dasa ahte fertejin ­vuolgit Alaskai, beasašingo váldit daid fágaid maid áiggun vai in.

Jurddašin ahte jearahallan fertii leat hui duođalaš go oidnen ambassáda.

Sis lea ođđa visti maid leat gárven diibmá čakčat, ja orro leame hui čeavlát dainna.

Lei seamma ládje go galggat girdái: fertejin mannat diekkár ­ruovdeáiccanása čađa ja váldovistái in ožžon váldit mielde maidege eará go báhpiriid maid galgen buktit dohko.

In beassan telefovnna ge váldit sisa.

Ledjen ožžon hoahppo­šiehtadusa dohko go fertejin guokte vahkku maŋŋel ollet Alaskai, nu ahte eai lean olu eará olbmot doppe jearahallamis.

Vurden sullii 20 minuhta ovdal go lei mu vuorru hupmat Amerihkálaččain. Lei dego ­filmmain láve giddagasas go oažžu guossi: seaidni mas láse, ja ­nuppe bealde čohkká olmmoš gii jearrá dus gažaldagaid mikrofovnna bokte.

Dušše vihtta minuhta ságastallan

Ledjen ráhkkanan feara makkár gažal­dagaide, go jo jerre nu olu ártegiid skoviin maid fertejin ovdagihtii deavdit.

Dovden measta beahtahallan go moai ean ságastallan vihtta minuhta ge, ovdal go olmmái logai ahte mu visum lei dohkkehuvvon.

Ii jearran eará go gos orron, makkár oahpus lean, leango ovdal leamašan ­Amerihkás, ja makkár oahpu áigon váldit doppe.

Go de gergen ja ožžon diŋggaidan fas ruovttoluotta, lei mus ain olles beaivi ja idja ovdal go bessen fas vuolgit ruoktot.

Ledjen Oslos golbma beaivvi 5 minuhtasaš ságastallama dihte, ja muđui ii lean doppe olu bargat go mus eai lean oahppásat doppe juste de.

Amerihkálaččat ožžo goit máid áigo, ja mun bessen fas vuolgit ruoktot Guovdageidnui návddašit juovlaluomu.

Orru gal ain oalle joavdelas go jurddašan dan birra.

In gáđa

Liikká dál go lean dáppe, de dieđán ahte visot lei dan ­veara.

Lea earenoamáš vásáhus orrut ná guhká eará báikkis, ja orru leat dego ahte mu máilmmioaidnu viidána.

Vaikko Alaska ii soaitte leat buohkaid niehkobáiki orrut, de doaivvun aŋkke ahte in boađe gáhtat ahte válden ovtta lohkanbaji Amerihkás, go de viimmat gearggan.

Vaikko váillahan ruovttu issorasat juste dál. Lea fal divrras vásáhus leamaš ruđalaččat mu mielas, muhto dán rádjái duođaid doaivvun ahte lea leamaš dan veara.

Lei soaitit veaháš hálbbit jus livččen árabut diehtit dán ortnega birra ja livččen beassat álgit plánet árabut. Lihkus manai visot ortnegii, ja mun ožžon fágaid maid áigon ja birgejin ruđa dáfus.

Dáppe ii leat muđui divrras ge eallit, ja visot lea buorre go lean ožžon lagas olbmáid dan rájes go ollejin.

Loahpalaččat áiggun cealkit dearvuođaid iežan unna­oappážiidda Anja Ristenii, ja earenoamážit Márjá Linai gii lei konfirmántta 18. beaivvi njukčamánus.

Mus ii lean dilli boahtit ruoktot beassážiidda nu go ledjen sávvan, ja lei váivi go in ollen du doaluide. Sávan aŋkke olu lihkku konfirmašuvdnabeaivái, ja ahte dus ledje somás doalut vaikko stuoraviellja ii lean doppe!

Lean hui buorre ­dudnuide goappašagaide ja váillahan dudno issoras olu.

Viellja boahtá ruoktot skeaŋkkaiguin fargga!

Gulahallat!