– Geafivuođas sáhttet leat duođalaš váikkuhusat mánáide

Dán vahkkus ilbme logut mat čájehit Guovdageainnu suohkanis leat nubbin eanemus mánát geat ellet bissovaš geafivuođas.

Norgga mánáidáittardeaddji Anne Lindboe ii lean gullan dán birra ovdal Ávvir válddii oktavuođa, son hirpmástuvai dieđuid birra ja lohká dan hui duođalažžan.

– Dat leat beare alla logut ja sáhttet leahkit duođalaš váikkuhusat mánáide geat ellet bissovaš geafivuođas. Mánát dovdet iežaset eallit olggobealde servvodaga, mii fas sáhttá dagahit sii olgguštuvvojit ja nu dovdet iežaset earáláganin. Dat fas čuohcá dearvvašvuhtii, lohká Lindboe.

Geafivuohta árbejuvvo

Guovdageainnu logut čájehit ahte leat 19,4 proseantta mánáin, dahje 108 máná, geat ellet dállodoaluin gos lea bissovaš unnán dienas.

Dat mearkkaša ahte Guovdageaidnu lea dat suohkan Norggas, gos nubbin eanemus mánát ellet bissovaš geafivuođas.

Dušše Meråker suohkanis ja Berg suohkanis Norggas lea dát proseantta badjelis, doppe lea 19.6 proseantta.

Lindboe lohká fertejit biddjot doaimmat johtui mat bissehit bissovaš geafivuođa.

– Geafivuohta árbejuvvo váhnemis mánnái, ja danne lea servvodahkii dehálaš ahte dat bisána ja nohká, iige dolvojuvvo viidáseappot. Doaimmat mat sáhttet biddjojuvvot johtui leat nuvttá astoáiggefálaldat ja mánaidgárdi, ja NAV sáhttá eanet vuhtiiváldit daid bearrašiid main leat mánát. Obbalaččat buoridit doarjjaortnegiid.

Ii buorre

Ievttá Ávviris bođii ovdan ahte leat unnán olbmot geat ohcet veahki NAV:s Guovdageainnus.

Lindboe diehtá ahte lea ollu heahpatvuohta čadnon geafivuhtii, ja danne eai oza veahki.

– Dat sáhttá mearkkašit ahte váhnemat heahpanit, ja jus dan vávjet mánát, de ii leat dat buorre.

Mánáidáittardeaddji bargá oažžut eanet fuomášumi dan váttisvuhtii, ja barget politihkalaččat váikkuhit dasa.

Loga maid: – Eai sáhte vuolgit riegádanbeivviide, go ii leat ráđđi addit skeaŋkkaid

Ii galgga dovdot mánáide

Guovdageainnu sátnejođiheaddji Johan Vasara lohká lea váttis dadjat gillájit go mánát suohkanis, muhto sis lea goit mihttun ahte ii galggašii dovdot mánáide ruđahisvuohta.

– Mii leat viiddidan váldoáiggi mánáidgárddis 20 diibmui, ja astoáiggefálaldat lea geahpiduvvon bearrašiidda geain lea vuollegis sisaboahtu, lohká son.

Bissovaš mánáidgeafivuođas leat Sámi suohkaniin njealjis dan logi suohkanis geat leat bajábealde riikadási ektui SSB  2015 loguid mielde.

Gaskamearálaš lohku riikkas lea 10 proseantta.

– Ii mihtit eallinkvalitehta

Sámedikki presideanta Vibeke Larsen lohká dákkár statistihkain boahtá ovdan dat mii dovddaha sámi suohkaniid, namalassii ahte sámi suohkaniin leat ollu luondu ja sápmelaččat vižžet ollu niesti doppe.

– Gaskamearálaččat lea dábálaččat sápmelaččaide bivdit guoli, čoaggit murjiid, bivdit ja nu movt Guovdageainnus dáidá leat hui dábálaš bohccobiergu. Statistihkka mihtida dušše dietnasa ruvnnaid ja evrriid mielde, iige boađe ovdan ahte eai dárbbaš dušše gávppiin viežžat niesti, lohká son.

Larsen čujuha Sámi Logut raporttii, mas boahtá ovdan ahte sámi nuoraid mielas lea buot deháleamos luonddu geavahit ja viežžat buriid doppe.

– Das juo muitaluvvo man dehálaš luondu lea sámiin, ja statistihkka ii muital maidege eallinkvalitehta, dušše ruhtasisaboađu birra, lohká son.

Sámediggi ii sáhte veahkehit

Larsen lea goitge áibbas sihkar ahte gávdnojit mánát geat gillájit ruđahisvuođa geažil sámi suohkaniin, ja dat lea váidalahtti.

Sámedikkis goitge ii leat vejolaš njuolga veahkehit sin.

– Midjiide ii guoskka suohkaniid ruhtadilli, muhto mii sáhttit váikkuhit ahte lasihuvvojit guovttegielatruđat sámi suohkaniidda, lohká son.