Gávttehas, juohke beaivvi

Tråantes guovvamánu 6. beaivvi fuomášii Sunna Valkeapää álggahit prošeavtta, namalassii «gákti 365».

Dat mearkkaša ahte galgá gávtti geavahit juohke beaivvi olles jagi. Ieš son muitala ahte lea vuohki movt dekolonisere iežas bivttasskábe.

– Ledjen smiehttan ahte leat ilá olu ládde-biktasat bivttasskábes. Letne irggiin fárren luonddu lagat báikái gos mu sámevuohta boahtá oidnosii, ja go gilis finan, de lea suohttasit go leat dákkár biktasat mat ovdanbuktet mu. Gákti lea bargobivttas, ja manin ii sáhte dán ge áiggi geavahit bargobivttasin? lohká 22-jahkásaš anárlaš.

Nubbi liiki

Son fuomášii Tråante 100-jagi ávvudoaluid oktavuođas, ahte lea buorre áigi álggahit prošeavtta.

Álggos lei jurdda dušše jagi doaimmahit prošeavtta, muhto dál son lea árvvoštallagoahtán guhkidit.

– Gal mus leat boahtán jurdagat ahte almma hal dát ii báze dása. Orru nu lunddolaš leahkit gávttiin. In sáhtášii jeans-buvssaid coggat ala. Gákti lea nu vuogas, lea dego nubbi liiki, ja olbmot oidnet gii mun lean. Lea geavatlaš ja anolaš, ja go ieš lean duojár, dasto fuobmán muhtun báikki gokko galgá divustit. De fal divusta ja árga joatkašuvvá.

Gulahallat luondduin

Sunna lea duojár, dáiddár ja studere dánsunlihkastanterapiija. Son orru Tirros, Anára gielddas. Dohko leaba irggiinis fárren vai leaba lagabus luonddu. Dat lea maid okta ákkain manne lea válljen juste dán prošeavtta čađahit.

– Háliidan leahkit lahka luonddu, gulahallat luondduin ja studeret olmmošvuođa ja mii olbmo lundui gullá. Dasa láktasit barggut, ja mu mielas lea gákti heivvolaš diekkárii.

– Smiehttat gosa gáktekultuvra manná

Instagramii son juohká govaid prošeavttas, árgabeaivválaš govaid, hástalusaid ja buriid beliid. Ieš čilge ahte vuosttaš golbma mánu lea leamaš dego álggaheapmi, vai beassá gulaskuddat guđe guvlui háliida prošeavtta.

Dál son lea aiddo bargolanja háhkan alcces, ja dalle beassá albma ládje álggahit prošeavtta. Sus leat olu jurdagat maid áigu prošeavttain olahit.

Vuosttažettiin ovdánit duojárin, muhto sus lea maid stuorát perspektiiva.

– Geahččalan dahkat ahte lea midjiide sámiide ávkin, ahte beassat smiehttat gosa min gáktekultuvra lea manname.

Čájehit mii sápmelaš lea

Son čilge vuđoleappot.

– Dáppe Suoma bealde leat fasttes ovdagáttut sámiid vuostá, ahte leat duolba ámadadju, álo gárremiin ja duolva gávttit. Lea boahtán vuostereakšuvdna, eat mii geavat gávtti juohke beavvi, muhto dihtolágan dilálašvuođaide. Dat lea jorggihan min vuostá. Dat lea mannan astoáigge sámevuohtan, jus nie garrasit sáhtán lohkat. Mii han leat sámit, ja mas earát dovdet min galggašii leat gudneášši. Galggaše visuálalaš mearkkat juohke guovllus. Suoma bealde leat vaikko man olu sápmelaččat sámi eatnama olggobealde, ja olbmot eai oba fuobmá ge ahte dat gii boahtá ovddal lea sápmelaš, go leat aivve ládde-biktasat. Livččii dehálaš ahte oidnošeimmet ja gullošeimmet.

– Suorbmagežiiguin oahppan

Son háliida ođasmahttit gávttiid, goarrut ođđa gávttiid ja fuobmát ođđa materiálaid main sáhttá gávtti goarrut. Sus lea okta ullogákti mii lea ođastuvvon ullobáidi.

Sutnje lea ođasmahttin dehálaš, birasgáhttema dihtii. Muhtumiin oastá ođđa materiálaid, muhto áinnas geavaha adnon materiálaid ođđasit.

– Mu mielas lea dat čáppa ášši, go duojár duddjo, duddjo jurdagiid duodjái. Go lea oktii adnon materiála, das lea stuora historjá.

Son hástala maid earáid čuovvolit su prošeavtta. Lea juo ožžon dieđu soapmásis gii maid áigu searvat.

Go boahtte Sámi álbmotbeaivi boahtá, lea Sunna geargan prošeavttain. De lea olles jagi geavahan gávtti juohke beaivvi. Son sávvá dássážii oahppan olu duojis.

– Sávan ahte livččen veahá suorbmagežiiguin oahppan materiálaid. Sávan maid olbmot geat čuvvot mu prošeavtta maid leat beassan ieža smiehttat maid gákti mearkkaša sutnje ja olggobeale olbmuide.