Ledje 110 fitnodaga Romssas ja Finnmárkkus maid dárkkistedje go stuora doaresetáhtalaš dárkkisteapmi čađahuvvui. Lobihis bargošiehtadusat, lobihis bargit ja heaggavárálaš bargosadji ledje oasit maid gávdne dárkkisteamis.
Ledje 110 fitnodaga Romssas ja Finnmárkkus maid dárkkistedje go stuora doaresetáhtalaš dárkkisteapmi čađahuvvui. Lobihis bargošiehtadusat, lobihis bargit ja heaggavárálaš bargosadji ledje oasit maid gávdne dárkkisteamis.
– Romssas ja Finnmárkkus lea golggotmánu 23. ja 24. beaivvi čađahuvvon akšuvdna gávdnat bargoeallinkriminalitehta, go politiijat, Vearroetáhtta, Stáhta geaidnodoaimmahat, Duollodoaimmahat, Bargobearráigeahčču, Biebmobearráigeahčču ja Guolástandirektoráhtta čađahedje akšuvnna fárrolaga, dieđiha Finnmárkku politiijaguovlu preassadieđáhusas.
Lobihis barggut ja gitta váldimat
Romssa ruvnnasundi lea ovtta báikkis gávdnan stuora lobihisvuođaid mat gusket bálkkáide.
Fitnodat ii leat sádden sisa a-dieđuid, ja dat leat dieđut maid fitnodat ii leat dieđihan bargiid bálkkáid, bargodili, ovdagessosiid ja bargoaddidivadiid birra. Fitnodat ii leat geavahan vearrogeassinkonto ge.
Lobihisvuohta guoská earret eará go geavahuvvojit lobihis bargit, mii lea láhkarihkkun.
– Dat lea duođalaš ja hirbmat stuora njuolggadusrihkkun ja dat lea hirpmástuhtti, lohká Romssa ruvnnasundi Inger Klo.
Lobihis bargit
Romssa politiijat leat váldán gitta guoktása dan akšuvnnas.
Nuppi válde gitta go lei lobihis barggus bargame, ja nubbi geas ii lean lohpi leat riikkas.
– Politiijaid bealis gávdne muhtin EEO-riikkaid gullevaš bargiid geat eai leat dieđihan iežaset politiijaide, nu go sii galget dahkat go leat golbma mánu leamaš Norggas. Bargoaddit ja EEO-ássit leat ožžon čielga dieđu dieđihit politiijaide jođáneamos lági mielde. Politiijaid mielas lea positiiva go almmolaš doaimmahagat sáhttet doarrás ovttasbargat dakkár akšuvnnain mas mii oahppat ollu bargomárkana birra ja movt ovttasbargat eará almmolaš doaimmahagaiguin, lohká Finnmárkku politiijaguovllu politiijabajiidbálvá Wenche Henninen.
Oassi gávdnosiin
Vearrogáibideaddjit leat dán rádjái gáibidan 750 000 ruvnno vearro- ja lasseárvodivadiid mat eai leat mákson.
Maiddái girjedárkkisteapmi lea dieđihuvvon ja gávdne boasttuvuođaid kássarutiinnain, momsadieđut mat eai leat sáddejuvvon sisa, váilevašvuođat persovdnalisttuin ja váilevaš dieđiheapmi beaivvi sisaboađus.
Bissehedje fitnodagaid bargguid
Bargobearráigeahčču lea gávdnan stuora láhkarihkkumiid bargobiraslágas.
Sii gávdne bargošiehtadusaid mat eai leat dohkálaččat, ja bearráigeahčču lea addán 300-400 000 ruvdnosaš sáhku go bargosajis lea váilevaš sihkarvuohta ja váilevaš HMS-koarta.
4-5 báikkis bissehedje bargguid doaibmama dan dihte go lea heaggavárra ja várra dearvvašvuhtii bargosajis. Bargobearráigeahčču gáibida ahte fitnodagat maid leat dárkkistan sáddejit dieđuid sisa maŋŋel akšuvnna.
Rámida doaresetáhtalaš ovttasbarggu
Vearro- ja Bargobearráigeahčču lea oktiibuot čađahan 160 ID-dárkkisteami.
Biebmobearráigeahčču lea earret eará duoguštan guoli mii ii lean merkejuvvon, ja eai dieđe gos dat lea boahtán.
– Lea ávkkálaš leat oassin doaresetáhtalaš ovttasbarggus. Mii eat leat gávdnan duollorihkkumiid akšuvnnas, lohká Davvi-Norgga Duolloguovllu ossodatjođiheaddji Tom Olsen.
Stáda geaidnodoaimmahat ii leat gávdnan akšuvnnas makkár ge lobihis doaimmaid divohagain.
Guolástandirektoráhtta ii ge leat gávdnan lobihisvuođaid akšuvnnas.
Muđuid leat vuosttaš gávdnosat maid fuomášedje akšuvnnas, ja doaimmahagat barget čiekŋaleappot, ja sáhttet gávdnat eambbo vel das maŋos.
110 fitnodaga dárkkistan
Oktiibuot 110 fitnodaga dárkkistuvvojedje Romssas ja Finnmárkkus, ja dárkkisteaddjit eai leat fysalaččat fitnan buot fitnodagain.
Ledje biiladivohagat, huksen- ja rusttetfitnodagat, boradanbáikkit ja guossohanbáikkit, ruvveninstituhtat, mátkeealáhus ja guollefitnodagat mat dárkkistuvvojedje, dieđiha Finnmárkku politiijaguovlu preassadieđáhusas.
