Gaskavuođaid luodda

Duorastaga go bohtet Guovdageainnu guovllus biillain vuoji, de áigá jo báitigohte oránša čuovggat. Čuvge almmi vuostá, ja čuvggodahtte olles dan guovllu. Go Mierona lahkonat, dalle eai šat oidno dat čuovggat. Ovdalaš Mierona lea áibbas seavdnjat, ja dakko lea luoddaearru ovtta dain luottaide mii doalvu njuolga Silvetnjárgga čakčaorohahkii. Go vuodjá dan luoddaráigge, de vuhttojit hui olu biillat ja njealjejuvllagat vuodján dakko. Lea veahá luohkká bajás, ja go dan luohká ala ollet, dalle čuvggoda visot biras. Doppe dat leat dat stuora oránša čuovggat, doppe leat issoras olu biillat, campingvovnnat, gámmet. Stuora oránša čuovggat čuvget girdnui, go dál leat Silvetnjárggas gárddástallame ja geassime gávpebohccuid.

Giddejuvvon

Dán luotta atnet buohkat go galget meahccái Mierona guovllus, measta buohkat. Dál lea giddejuvvon mohtorjohtolat guovllus gosa dát luodda doalvu, nu ahte dál eai beasa eambbo guovllu boazodoallit vánddardit mohtorfievrruiguin doppe. Doppe lea Finnmárkku fylkkamánni gieldán visot mohtorjohtolaga, ja maid geassán sierravuodjinlobiid ruovttoluotta. Dá ii leat áidna luodda mii doalvu boazosápmelaččaid čakčaorohahkii. Beannot kilomehtera dán luottas davás riikageainnu 93 mielde, doppe lea nubbi luodda, namalassii boaresluodda mii manná Biŋgesa guvlui. Dán guovllus lea maid buohkaide gielddus vánddardit mohtorfievrruiguin, earret Joahkonjárgga boazodolliin.

– Láses dušše geahččat olggos

Ávvira mielbargi hupmá máŋgasiin Mieronis. Dálu olbmuiguin. Buohkat sis leat suhttan ja behtohallan go dán guokte guovllu lea Fylkkamánni gidden, maŋŋel go orohagat leat váidán ahte lea beare olu mohtorjohtolat doppe. Johtolat maid sii oaivvildit lea buktán muosehuhttima ja maid suolavuođa. Suolavuohta lea sivva maid olbmot namuhit, manin leat behtohallan, ja maid go eai beasa meahccái.

 – Mun in beasa gosa ge lihkestit. Lean giddagasas iežan viesus, lohká nisu, gii ii áiggo namastis áviisii.

 – In hálit seaguhit iežan diesa. Vai ii buvtte eambbo vel moivvi. Dás čohkkán, láses dušše beasan geahččat olggos. Lean nu suhttan ja behtohallan.

Suollaga nama guoddit

Nisu lohká maid buot váivvimus lea go sii buohkat dál šaddet guoddit suollaga nama, sii geat vánddardit meahci čavčča áigge.

 – Buot dáluolbmot leat steampilaston suolan dál. Mun nu suhtan go dan nama mun maid šattan guoddit, buot vuoiggaleamos olmmoš, geas eai leat makkárge báhpirat ahte lea vearrodahkki, lohká son, ja joatká:

 – Ii leat gal riekta dadjat, muhto jearaldat lea gii dat njuovvá daid bohccuid. In dieđe mun goit. Dajan juo: vaikke ležžet ieža. Nu lean mun dál suhttan, lohká son.

Ii leat earán doppe

Mieronis ásset sullii 20-30 olbmo. Birrasiid bealli sis leat dálu olbmot. Eatnasat sis leat vuorraset olbmot. Eai nu nuorra olbmot šat oro Mieronis. Muhtumat sis eai liiko dasa nu movt dál lea geavvamin sin meahcceguovllus. Okta dievdu Mieronis ii loga gal alddis earán dál doppe.

 – Mus gal ii leat lihkus earán dien guovllus dán jagi, dán muttos áigge. Jus livččen murren, de in gal lean dieđus beassat dál bargat doppe. In liiko dien suollaga nama gal guoddit, ja in ipmir manin dál galggai giddejuvvot go juo ovdal ii leat dárbbahuvvon giddejuvvot makkárge guovlu, lohká son.

Manin it vuolgge namain Áviisii?

 – Mus ii leat miella eambbo riidduid šat bođđet. Jáhkán buohkat leat dan oainnus, eai hálit sehkket dien digaštallamii, vaikke gal guoská njuolggusin buohkaide, čilge son.

Ohcala gulahallama

Joahkonjárgga boazodoalli, Anders Isak Oskal, lea čanadeame Silvetnjárgga ealus go lea gárddis. Son lohká ahte sii eai gal leat goassege jurddašan dan ahte dálusápmelačča giddet guovllus eret, eat goit sin geat agis leat dáin guovlluin vánddardan. Son lohká ahte lea dán rádjái áidna čoavddus, ja sávvá gulahallama buoridit sin gaskkas, ja maid suohkana geassit sisa gulahallamii.

 – Dán rádjái lea dilli leamaš nu ahte dáin guovlluin vudjet vaikke geat. Ii ovttasge leat šat gozáhus gii manná gosa, goas ge. Go vel buiga dážat ledje min ealu siste vuodjime lobiheamit, dat juo muitala ahte juoga sajis lea boastut, lohká son.

Gulahallan

Oskal lohká ahte ovdalis áigge leat olbmot maid vánddardan boazoguovlluin, muhto erohus dalle ja dál lea ahte dalle gulahalle.

 – Ii dálu olmmoš goit láven ealu siste vuodjit. Go eallu bođii, dalle lávejedje eará báikkiide sirdit, dahje juo vuordit vánddardeami dassážii eallu manná, muittaša son.

 – Jáhkán dál lea dat sierravuodjinlohpi, maid eai riekta dieđe mii dat lea. Jus vel lea ge vuodjinlohpi, dan dihte goit mii sáhttit gulahallat, ii ge dárbbat vánddardit meahci dego ii livčče iežas árbevirolaš guovllus, lohká son, ja lasiha:

 – Boazosápmelažžii goit livččii stuora heahpadin jus gávnnahallá muoraid viežžame nuppi ealu siste. Nie galggašeimmet gulahallat dáluolbmuin maid, ja ii nu čavgadit čuoččuhit rivttiid dainna báhpiriin. Nie goit mun ávžžuhan.

Ráfi

Seakkesnjárgga orohatovdaolmmoš, Aslak Mathis Turi, muitala dili makkár lea leamašan maŋŋel go giddejuvvui mohtorjohtolat sin čakčaorohagas.

 – Gal dat lea ráfi ja eallu bissu nu bures. Ieža eat dárbbat eambbo áiddi guorrat, lohká son, ja lea duhtavaš otná diliin.

Son lohká sii eai hálit ieža ge ealu siste vuodjit, muhto go johtolat lea olu doppe, dalle šaddet sii maid eambbo vuodjit.

Dán guokte guovllus ii rahppo mohtorjohtolatlohpi ovdal skábmamánu 5. beaivvi, Mierona oarjedavábeale Silvetnjárgga, ja Seakkesnjárgga ja Silda čakčaorohagas. Joahkonjárgga čakčaorohagas, Mierona nuortadavábeale, lea bievlavuodjin bissehuvvon gitta eallu johtá guovllus eret.