-Almmuhus-
OĐĐASATGáibidit bienasta bitnii guorahallat

Gáibidit bienasta bitnii guorahallat

-

-

Finnmárkku Guovddášbellodat gáibida dál guorahallama mas galgá boahtit ovdan makkár rievdadusaid SNO-bargit leat dahkan ráppiin mat leat duođaštuvvon goddon boraspirii. – Luohttevašvuohta ferte fas ásahuvvot, lohká nubbijođiheaddji.

Ávviris maŋemus áiggiid čalmmusteapmi boraspirehálddašeapmái, mas mii leat buktán albmosii ahte leat guokte Stáhta Luonddubearráigeahču (SNO) bargi geain leat hui lagas čanastagat goaskingáhttensearvái, Norgga Ornitologalaš Searvái (NOS), buktá eambbo reakšuvnnaid.

Dál lea Finnmárkku Guovddášbellodat mii reagere, ja gáibidit dárkkistit SNO boraspirevahágiid gieđahallamis, leat go vuoiggalaččat dárkkistuvvon mii lea goddán bohccuid maid ráppiid boazosápmelaččat leat buktán SNO-bargiide dárkkistuvvot.

 

Dárkkistuvvot dárkkisteamit
Finnmárkku Guovddášbellodaga nubbijođiheaddji, Nancy Porsanger Anti, gáibida ahte dál galget guorahallat bienasta bitnii áššiid, main dat guokte SNO-bargit leaba dárkkistan ráppiid, ja leaba go rievdadan eará SNO-bargiid barggu.

Go nuppi SNO-bargis lea váldi rievdadit earáid dárkkisteami.

– Dál lea luohttevašvuohta nu heittot SNO:i, ahte dál ferte dat huksejuvvot buorebun, muhto dan ii sáhte dahkat ovdal go lea dárkkistuvvon ja duođaštuvvon ahte barggut leat bargon nu go galget, lohká son.

 

Eai sivahala

Porsanger Anti lohká leat dehálažžan ahte boahtá ovdan ahte sii eai sivahala goappáge SNO-bargi bargan heajos barggu.

Muhto go sudnos leat nu nanu čanastagat searvái mii ii mieđit ahte goaskimiid galgá sáhttit unnidit, goit báhčit báhčinlobi bokte, de lea dehálaš ahte boazosápmelaččain lea fas luohttevašvuohta SNO:i viidáset dárkkistemiin.

– Mun lean lohkan stáhta ehtalaš njuolggadusaid, ja doppe bohtet ovdan čuoggát main ii dohkkehuvvo ahte stáhtabargin leat čanastagat servviide mat barget stáhta áigumušaid vuostá. Nu go dán oktavuođas, de ii mieđit NOS ahte goaskima galgá báhčit, ja guhkkin eret unniduvvot, lohká son.

 

Ii luohttámuš

Seakkesnjárgga boazodoalli, Aslak Mathis Turi, lei son guhte dego vuolggahii goaskindebáhta johtui mannan giđa.

Son filbmii goaskimiid su ealu bajil, ja maid go goaskimat čohkkájit ráppi alde ja borret.

Son lohká iežas measta healkkehan go Ávviris logai ahte SNO-bargiin leat nanu čanastagat goaskingáhttensearvái.

– Mun dieđán mis boazodolliin ii leat leamašan nu nanu luohttevašvuohta SNO:i ovdal, ja dál gal juo ii go čájehuvvo ahte guovddáš olbmuin leat diekkár čanastagat. Mun lean hupman olu boazodolliiguin, ja gulan ahte dál lea oalát nohkan luohttevašvuohta sidjiide, lohká son.

 

Romsii ráppiiguin

Turi lohká alddis dál nu vuollin luohttevašvuohta SNO:i, ja erenoamážit SNO:i gos son dárkkista iežas ráppiid, namalassii juste Álttás, gos nubbi dain SNO-bargiin bargá.

– Mun áiggun álgit Romsii doalvut dárkkistuvvot ráppiid. Mun in sáhte doalvut dárkkisteapmái dakkár báikái gos lean vuohttán ahte eai dárkkis vuoiggalaččat, lohká son.

 

– Doaivvut go ahte beasat Romssas dárkkistit ráppiid ovdalii go Finnmárkkus?
– In dieđe, mun áiggun goit geahččalit. Go ná in goit sáhte beare diktit mannat dán ášši, lohká son.

 

– Lea ávki

Turi lea maid hui duhtavaš go mannan bearjadaga dohkkehuvvui boazodoallodieđáhus Stuoradikkis, ja go dál bohtet ovdan ahte SNO-bargiin leat diekkár čanastagat.

– Dat čájeha ahte lea ávki min maid jietnadit juoidá. Jus mii doarvái máŋggas leat, de dat ábuha, mii olihit bohtosiid. Dan lea hui buorre diehtit, lohká son vel loahpas.

 

SNO/NOS-ÁŠŠI:
 

– Miessemánu 21. beaivvi doallá Norgga Ornitologalaš searvvi Finnmárkku ossodat riikačoahkkima Finnmárkkus.
– Riikačoahkkima oktavuođas rámpojit sii Facebook bokte earret eará Ken Gøran Uglebakken, gii lea  Álttá SNO-bargi, ja gohčodit su sáŋgárin.
– Uglebakkenis lea earret eará váldi rievdadit eará SNO-bargiid dárkkistanmearrádusa, sus lea loahpalaš sátni duođaštusaid oktavuođas.
– Ávvir čállá artihkkala dan birra, ja boazodoallit ja politihkkárat reagerejit ja eai loga šat luohttevašvuođa SNO:i go guovddáš bargiin leat diekkár čanastagat searvái, geaid okta dain váldoulbmilin lea gádjut goaskima.
– Dalle boahtá ovdan ahte doppe lea nubbi bargi vel geas leat čanastagat dan goaskingádjunsearvái, namalassii Torkjell Morset, gii lea Finnmárkku stivralahttu searvvis. Čájehuvvo maid ahte Uglebakken lea Álttá báikkálaš searvvi stivrras.
– SNO njunnošat leat gieldán bargit vástideames SNO/NOS-áššis, ja álggos eai vástidan ieža ge Ávvira gažaldagaid.
– Loahpas vástidišgohte, muhto sii gal bealuštit bargiideaset, ja eai loga váidagiid dahje moaitámušaid ožžon boazosápmelaččain dan barggu ovddas maid leat bargan.
– Dál reagere Finnmárkku Guovddášbellodat maid áššis, ja gáibidit galgá dárkkistuvvot bargu mii lea dahkkon.
 

 

 

-Almmuhus-