Norgga friddjavuođabeaivi ja nationála veteránabeaivi fuomášuvvo Kirkonjárggas rájes davvin gitta Lindesnesii máddin.
Miessemánu gávccát beaivi lea Norgga friddjavuođabeaiv ja veteránabeaivi. Dán beaivvi gudnijahttá Norga buohkaid geat leat Norgga suodjalan. Dat guoská sihke nuppi máilmmisoađi veteránaide, muhto maid maŋit áiggi veteránaide geat leat bálvalan Norgga seamma láhkai, čállá Norgga ráđđehus preassadieđáhusas.
– Gitta dan rájes go mii vásiheimmet ahte válde min friddjavuođa, de lea Norga leamaš mielde ovddideamen demokratiija ja olmmošárvvu. Min soalddáhat leat leamaš gáibideaddji ja váralaš doaimmain. Lea servodaga ovddasvástádus ja geatnegasvuohta addit sidjiide dan árvvu, ánssu ja doarjaga maid sii ánssášit, maiddái go sii leat ruoktot joavdan, lohká suodjalusministtar Bjørn Arild Gram ja lasiha:
– Ii leat nu ahte dat árvvut, maid min veteránat leat dáistalan ja vuoitán, leat agibeaivái vuiton. Maiddái go Ruošša fallehii Ukraina, de lea maiddái demokratiija falleheapmi ja min árvvuid falleheapmi.
Áigeguovdilis ášši dál maid
Son fuomášuhttá ahte Ukraina soahti dahká miessemánu gávccát beaivvi áigeguovdilin, erenoamážit nuoraide.
– Lea dehálaš ahte nuorat besset diehtit maid nuorat ovdal sin leat dahkan ja manin. Mii eat galgga goassege heaitit dáistaleames demokráhtalaš árvvuid ovddas. Olbmos lea iešárvu ja dan ii galgga loavkidit, riektestáhta prinsihpaid, ja ráfi ja friddjavuođa. Miessemánu gávccát beaivvi muitit mii sin geat leamaš gergosat buot addit sihkkarastin dihtii iežamet árvvuid ja demokratiija, joatká suodjalusministtar Gram.
Iešguđet stáhtaráđit ovddastit ráđđehusa iešguđet báikkiin miehtá Norgga. Váldodoalut lágiduvvojit Akershus festniŋgas. Gonagaslaš Majestehta Gonagas ja Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa Searvaba. Stáhtaministtar Jonas Gahr Støre doallá váldosártni.
