Fránska rivgu boazo­sámiid biigán

Author

Categories

Share

MÁTKEREIVE: Fránska rivgu gii álo lea geasuhuvvon Skandinaviai. Nieguid háliida ollašuhttit bargguid bokte, ja deaivvada ge soaittáhagas boazosámi bearrašiin. Dá lea Lucie Pouget vuosttaš mátkereive mas muitala movt son vásiha Finnmárkku ja boazodoalu:

Mu namma lea Lucie, lean 31-jahkásaš. Mun lean bajásšaddan boaittobeale báikkis Fránskkas, návetdoaluin, gos mu váhnemat barggaiga bohččesávzzaiguin. Lean sáhkkes olmmoš, álo lean goikkus oahppat ja vásihit ođđa diŋggaid. Álo lean maiddái háliidan oahppat mo heivehit iežan ođđa dilálašvuođaide. Lean oahppan mánáid-girječálli ja doaimmaheaddji. Lean bargan doaimmaheaddjin iešguđet lágádusain, muhto álo lean dovdan dárbbu leat iešheanalaš ja iešbirgejeaddjin. Danin heiten earáid ovddas bargamin, ja dál lean ge iežan bargoaddi. Nu rahpasedje ođđa vejolašvuođat munnje, ja dál beasan ge barggu fievrridit fárus váikko gos máilmmis dal leaččan. Mun lean maiddái oahppan bearašterapevta, mas váldoulbmil lea ahte bearašlahtut ohppet sajáiduvvat ja gávdnat iežaset rolla sin bearrašis.

Mátkkoštemiin hábmejuvvon

Munnje mearkkaša mátkkošteapmi ahte beasan oahpásnuvvat iežainan, beasan deaivvadit ođđa olbmuiguin, ja vásihit ođđa duovdagiid. Dat maid mearkkaša čiekŋalis vásáhusaid, beasan hástalit iežan bargat ođđa diŋggaid. Mátkkošteami bokte mun duođaid ealán dan botta go dán jorbasa alde lean. Lean láhčán iežan árgabeivviid ja eallima nu go mun ieš lean háliidan. Ruoŧŧa, Irlánda, Skottlánda, Polen, Norga ja Canada. Buot riikkat maid lean galledan hábmejit mu, ja dagahit ahte mun háliidan vel eambbo mátkkoštit ja vásihit.

MU RUOKTU: Dá lea mu ruoktu Fránskkas. Ná lea árbevirolaš dállodoallu olggosoaidnit min guovllus. Buot visttit lea gittalaga dahje láhkalaga, sihke viessu, návet ja stállja. Govven: Lucie Pouget
MU RUOKTU: Dá lea mu ruoktu Fránskkas. Ná lea árbevirolaš dállodoallu olggosoaidnit min guovllus. Buot visttit lea gittalaga dahje láhkalaga, sihke viessu, návet ja stállja. Govven: Lucie Pouget

Destinašuvdna Finnmárku

Go ledjen 6-jahkásaš de lei okta máinnas mii geasuhii mu eambbo go buot eará máidnasat. Máinnas lei sámi nieiddaža birra gii čohkkii bohccuid heargeráidui (juovlanigá ráidui). Dalle mun vuohččan maid gullen guovssahasa birra, ja oaidnit guovssahasa šattai mu stuorámus niehkun. Norgga galledin vuosttaš háve 2018:s, dalle orron guokte vahkku Lofuohtas. Gaskaijabeaivváš ja tealttás orodit, mearragáttis alla gáissáid ja váriid gaskkas – ráhkásnuvven vajot! Guhtta mánu mannjel Lofuohta mátkki, mun njuikejin vuot girdái. Dán háve girdi doalvvui mu Romsii. Viimmat galgen mu stuorámus niegu ollašuhttit, guovssahasa oaidnit. Lei vel čábbát go doivon, in ge lean jáhkkit ahte guovssahasas leat jienat maid. Nu jođánit go ollašuhtten dán niegu, de riegádii ođđa; orrut Finnmárkkus sámi bearraša luhtte muhtun áiggi, vásihan dihte sámi kultuvrra, ja oaidnit vuosttaš beaivesuotnjariid mannjel guhkes, sevdnjes skápmaáiggi.

Earálágan mátkkošteapmi

Go ruoktot fas ollejin, okta mu vieljain lei vuolgimin Irlándii. Doppe son áiggui reŋgot boanddaid, ja dát reŋgonvuohki gohčoduvvo ge “workaway”, mii mearkkaša sullii “bargat eará sajis”. Su bokte fuomášin mun ge ahte mátkkoštit han gusto sáhttá dán láhkái, ja ođđa vásáhusaid hahkat báikeolbmuid bokte, gosa dal ain vuolggáš. “Workaway” lea neahttasiidu gos gávnnat almmuhusaid olbmuin geat ohcet ovtta dahje eanet biiggáid ja reaŋggaid. Biiggáin ja reaŋggain ii leat bálká, muhto besset orrut ja borrat nuvttá dan bearraša luhtte gosa sii mannet. Dan vuostá galgá biigá dahje reaŋga bargat gaskal 4 ja 5 diimmu beaivái, ja váhkkoloahpaid lea friddja. Barggut sáhttet leat váikko makkárat, ovdamearkka dihte ođasmahttit viesu, bargat návehastimiin, mánáid geahččat, dállodoallin dahje viessogeahččin ja nu ain viidáseappot.

GOVAIN MUITTAŠAN: Gosa dal mun ain vuolggán de mus lea govvenaberahtta fárus, go govaid bokte beasan maŋit áiggis muittašit iežan mátkkiid ja earáide čájehit iežan vásáhusaid birra. Govven: Lucie Pouget
GOVAIN MUITTAŠAN: Gosa dal mun ain vuolggán de mus lea govvenaberahtta fárus, go govaid bokte beasan maŋit áiggis muittašit iežan mátkkiid ja earáide čájehit iežan vásáhusaid birra. Govven: Lucie Pouget

Mun geahččagohten dán neahttasiiddu, ja doppe fuomášin sámi bearraša mii geasuhii sákka. Mun sáddejin dán bearrašii jearaldaga oaččun go sin lusa boahtit, in ge sádden šat eará bearrašiidda. Jurddašin ieš ahte juogo mun manan dán bearraša lusa, dahje in mana gosage. Moadde mánu mannjel sii vástidedje, ja háliidedje mu iežaset lusa. Mun celken eret iežan orrunsaji Fránskkas, guđđen buot mii lei oadjebas munnje ja mátkkoštin amasvuhtii.

Bures boahtin Kárášjohkii

Parisa girdišiljus ledjen hui gealdagasas, munnje bođii dakkár dovdu ahte dát mátki šaddá eanet go dušše dábálaš mátki. Seivon Leavnnja girdišilljui ođđajagimánu 12. beaivvi, ja nu mátkkoštin ge viidáseappot Kárášjohkii iežan biebmobearraša lusa. Mu bargu biebmobearraša luhtte lei málestit, viesu gohkket, vázzit beatnagiin, duhkoraddat mánáiguin ja obanassiige veahkehit dán bearraša mainna dal de dárbbašedje veahki. Amasolmmožin bohten sin lusa, muhto sajáiduvven jođánit, ja dovdagohten dego ruovttus. Liikojin sin eallinvuohkái, sin liekkusvuhtii, ja sámevuođa eallima iešvuođaide. Juohkebeaivválaš eallin sin luhtte lei olu eambbo go dušše bargat ja orrut earáid luhtte. Lei baicce guovtti mánu guhkkosaš, erenoamáš eallinvásáhus. Dan botta go Kárášjogas ledjen de jotken iežan barggu mánágirjjiiguin, ja geavahin maid olu áiggi návddašit luonddu ja váccašit mehciin. Meahcis luonddu fámut geasuhedje mu.

Koronaáigi

Njukčamánu 16. beaivvi lei áigi fas ruoktot máhccat, muhto korona geažil mu vuosttaš girdi ii mannan. Osten ođđa girdibileahta, muhto de ges ii mannan busse Kárášjogas Levdnjii girdišilljui. Mu biebmobearaš doalvvui mu girdišilljui, muhto de ges dálkkáskii iige girdi šat mannan. Nuppe iđida galgen fas johtui, muhto ain lei dálki. In livčče goassige šat juksat girdi Gardermoenis Parisii. Čuojahasten fránskka ambassádii, ja vel doppe ge dadje munnje ahte korona geažil in ábut gosage viggat vuolgit, baicce galggan bissut doppe gos lean. Nu mearridin ahte ferten beare orrut ain Norggas. Mu biebmobearaš veahkehii mu gávdnat čovdosa. Fárrejin boazosámi bearraša lusa Levdnjii, Ánne ja Alfa geahčái.

BIEBMOBEARRAŠA ÁHČČI: Dá lea Alf Johansen, son lea mu biebmobearraša áhčči. Lean nu giitevaš go su bearrašiin lean deaivvadan, ja beasan sin čuvvodit meahcis. Govven: Ann Helen Guttorm Johansen
BIEBMOBEARRAŠA ÁHČČI: Dá lea Alf Johansen, son lea mu biebmobearraša áhčči. Lean nu giitevaš go su bearrašiin lean deaivvadan, ja beasan sin čuvvodit meahcis. Govven: Ann Helen Guttorm Johansen

Álgo váhkkoloahpa sin luhtte de vulgen Alfa ja su nieidda Ann Helen fárrui ealo lusa, duoddarii. Dalle oidnen vuohččan ealu ja siiddastallama, ja ledjen vuot ráhkásnuvvan. Livččii hállu vásihit eambbo das. Dalle in vel diehtán mii mus lei vuordimis.

Ođđa biebmobearaš, ođđa ruoktu

Dáppe eai oro váttisvuođat gávdnomin, dušše čovdosat. Boahttevaš beivviid orron Ann Helen geahčen, Leavnnjas. Juohke diŋga čoavdása hui lunddolaččat, ja mun sajáiduvven su geahčái maid hui jođánit. Buohkat dán bearrašis leat nu siivut muinna, sii veahkehit mu ja ruovttudovddu fas badjána. Juohke sajes, gos dán bearraša fárus vánddardan, de ádden ahte mun han lean gusto veahkkin sidjiide. Mun maiddái oahpan ahte dákkár veahkis, go mun dál lean, lea sierra namma sámegillii. Dál in dušše bargga ja oro earáid geahčen, in leat šat dušše “workaway”. Mun han lean dál biigán šaddan, ja dat lea juoga mii don doloža rájes lea leamašan dábálaš sápmelaččaid gaskkas. Lean ilus iežan ođđa ámmáhiin, ja árvidan dát buktá ođđa vuorddekeahtes vásáhusaid.

VUOHČČÁN DUODDARIS: Vuohččán duoddaris ja ealu luhtte, de bessen maid oaidnit mo eallurávddas lea orrut. In lean jáhkkit ahte ná unna visožis sáhttá dálvvi birget. Govven: Lucie Pouget
VUOHČČÁN DUODDARIS: Vuohččán duoddaris ja ealu luhtte, de bessen maid oaidnit mo eallurávddas lea orrut. In lean jáhkkit ahte ná unna visožis sáhttá dálvvi birget. Govven: Lucie Pouget

Ráidočálus – mii vel geavvá?

Ávvira lohkkin beasat don čuovvut mu árgabeivviid boazosámi bearraša fárus ráidočállosa bokte. Dál leat veahá oahpásnuvvan muinna, ja boahttevaš čállosiid bokte beasat ge diehtit eambbo dan birra maid mun ain vásihan go lean Ann Helen, Alfa ja eará bearašlahtuid fárus meahcis. Beasat oahpásnuvvat vel eambbo muinna, ja lohkat mainna mun šattan gealdagasas, mii mu geasuha, ja obanassiige mu árgabeaivválaš eallima birra, go fránska rivgus lean rievdan boazosámiid biigán.

Čállán: Lucie Pouget

Jorgalan: Ann Helen Guttorm Johansen