-Almmuhus-
-Almmuhus-
OAIVILAT Etihkalaččat dohkketmeahttun movt sámi pasieanttat váldojuvvojit vuostá dearvvašvuođasuorggis

Etihkalaččat dohkketmeahttun movt sámi pasieanttat váldojuvvojit vuostá dearvvašvuođasuorggis

-

-

KRONIHKKA:

Sámi pasieanttat muitalit dávjá ahte leat hástalusat dearvvašvuođasuorggi dulkonbálvalusain. Dat lea badjelgeahččanvuohta go dearvvašvuođabargit eai dohkket ahte sámi pasieanttat eai ádde dahje beasa gulahallat dohkálaš vugiin. 

Maŋimuš áiggis leat leamaš máŋga mediaášši dan birra ahte sámi pasieanttain ja oapmahaččain leat leamaš negatiiva vásihusat go guoská dulkonbálvalussii dearvvašvuođadoaimmahagas. Ollu pasieanttat eai oaččo dulkka, ja earát fas vásihit ahte fálaldat ii leat doarvái buorre. Sámediggi lea guhkes áiggi gullan muitalusaid movt sámi pasieanttat vásihit ahte lea váttis go sii galggašedje gulahallat dearvvašvuođadoaimmahagain iežaset eatnigillii, ja mii leat bargan dáinna problematihkain. Nationála dearvvašvuođaeiseválddit leat Norgga lágaid ja álbmotrievtti bokte geatnegahttojuvvon fállat ovttaárvosaš dearvvašvuođabálvalusaid sámi álbmogii. Danne áigu Sámediggi váldit ovdan hástalusaid dulkonbálvalusa ektui maid sámi pasieanttat vásihit, Dearvvašvuohta Davviniin ja dearvvašvuođaministariin.

Kronihkka sámediggeráđi Hans Ole Eira bokte (Guovddášbellodat). Vuorkágovva
Kronihkka sámediggeráđi Hans Ole Eira bokte (Guovddášbellodat). Vuorkágovva

Buorre ja oadjebas gulahallan pasieantta ja dikšu gaskka lea vealtameahttun deaŧalaš álohii dikšumis. Buot pasieanttain lea lága bokte riekti oažžut dieđuid dearvvašvuođa, dávddaid ja dikšuma birra dan gillii maid áddejit. Gulahallan pasieantta ja dearvvašvuođadoaimmahaga gaskka galgá dáhpáhuvvat nu ahte pasieanta ádde buot mii daddjojuvvo, ja ieš sáhttá dadjat dan maid háliida. Dearvvašvuođadoaimmahagas dat lea ovddasvástádus buori gulahallamis dearvvašvuođa bargiid ja pasieanttaid gaskka. Go lea dárbu de galgá dearvvašvuođadoaimmahat diŋgot dulkka geas lea dohkálaš gelbbolašvuohta.

Buot pasieanttain lea lága bokte riekti oažžut dieđuid dearvvašvuođa, dávddaid ja dikšuma birra dan gillii maid áddejit.


Danne ii leat dearvvašvuođa dáfus dohkálaš dahje etihkalaččat riekta geavahit oapmahaččaid dulkan. Dulkkas galgá leat dohkálaš gelbbolašvuohta ja hárjáneapmi sáhttit bargat dohkálaš barggu dulkodettiin. Ollu oapmahaččat leat deaŧalaš resurssat iežaset lagamuččaide ja dearvvašvuođadoaimmahahkii. Muhto seamma áiggis soitet oapmahaččat ieža dárbbašit veahki ja doarjaga oapmahašdilis. Sáhttá maiddái leat eahpidahtti geavahit oapmahaččaid dulkan jávohisvuođageaskku geažil. Mas diehtá ahte háliida go pasieanta juohkit buot dieđuid oapmahaččaiguin dahje háliidit go son oapmahaččat vealtameahttumit diehtit visot? Dát bidjá pasieantta ja oapmahačča hui váttis ja rašis dillái. Oapmahaččaide ii galggaše bidjat liigenoađi, go galget dulkot dakkár dilis go sin lagamuččat leat buohcamin.

Oapmahaččaide ii galggaše bidjat liigenoađi, go galget dulkot dakkár dilis go sin lagamuččat leat buohcamin.


Riekta diagnosa bidjamii pasientii, lea vealtameahttun deaŧalaš ahte pasieanta ja oapmahaččat besset geavahit giela maid ieža háliidit, ja ahte dearvvašvuođa- ja fuolahusbargit geavahit gelbbolaš dulkka jos sii eai máhte pasieantta giela. Ii lea dušše nu ahte pasieanta dárbbaša dulkka, muhto seamma ollu dárbbaša maid dearvvašvuođabargi. Heajos gulahallan sáhttá vearrámus dilis dagahit váilevaš divššu dahje boastut dikšuma.

Sámedikki mihttomearrin lea ahte sámi pasieanttain leat ovttaárvosaš dearvvašvuođabálvalusat seamma dásis álbmogiin muđui. Ollu áššit mat mediain ain de bohtet ovdan dán ektui, duođaštit ahte mis ain lea guhkes mátki ovddabealde. Sámediggái lea deaŧalaš ahte eiseválddit gozihit sámi álbmoga sihke vuoigatvuođaid ja dárbbuid dalle go ráhkadit ođđa plánaid, lágaid dahje dahket rievdadusaid mat váikkuhit midjiide.

Mis váilu vuogádat mii dárkkista ahte doaibmá go dearvvašvuođadoaimmahagas dulkafálaldat kvalitehta dáfus nugo galgá, ja mun balan ahte eiseválddit ja eará mearrideaddjit eai ollásit dieđe man heajos fálaldat duohtavuođas lea.  

Ollu muitalusat sámi oapmahaččain ja buhcciin čájehit ahte lea stuorra dárbu buoridit dáláš dulkonbálvalusa dearvvašvuođadoaimmahagas. Pasieanttat fertejit beassat gulahallat dohkálaš vuogi mielde ja beassat deaivvadit kultursensitiiva dearvvašvuođabálvalusain. Beroškeahttá das guđe fálaldagat ovddiduvvojit, de lea loahpa loahpas ovttaskas dearvvašvuođabargi ovddasvástádus fuolahit ahte pasieanta oažžu dan fálaldaga masa sus lea vuoigatvuohta. Sáhká lea dearvvašvuođadoaimmahaga ja ovttaskas dearvvašvuođabargi miellaguottuid birra, go eai dohkket ahte sáhttá dárbbašuvvot dulka sámi pasieanttaid dikšuma oktavuođas. Dat lea njuolga badjelgeahččanvuohta go dearvvašvuođabargit, doaktárat ja buohccidivššárat dohkkehit ahte sámi pasieanttat eai ádde dahje beasa gulahallat dohkálaš vuogi mielde. Dárbu lea rievdadit miellaguottuid vai dulkonbálvalus sámi pasieanttaide buorránivččii.

Ollu muitalusat sámi oapmahaččain ja buhcciin čájehit ahte lea stuorra dárbu buoridit dáláš dulkonbálvalusa dearvvašvuođadoaimmahagas.


-Almmuhus-