Ole Giævers historjjálaš drámá «Ellos eatnu – La elva leve» lea gieskat čájehuvvon Romssa Riikkaidgaskasaš Filbmafestiválas (TIFF), ovdal go das lea vuosttaščájálmas činuin muđui riikkas guovvamánu 3. beaivvi. Filbma lea dáiddalaš ovdanbuktin man vuođđun lea min lagas historjá – demonstrašuvnnat Álttá-Guovdageainnu eanu dulvadeami vuostá ja sámi vuoigatvuođaid rahčamušas 1970-logu loahpas.
Dan áiggi dáhpáhusat leat báhcán vásáhussan mo cakkadit dan dan vuostá movt Norgga stáhta meannudii sápmelaččaiguin, ja dan váikkuhusain maŋŋil lea leamaš stuorra mearkkašupmi. Huksenriiddus vuoittáhalaimet, muhto dat lei álgu Sámedikki ásaheapmái, earret eará. Mu sávaldat lea ahte dakkár filbma go «Ellos eatnu – La elva leve», min čuovgi násttiiguin stuorra činuin miehtá riikka – sáhttá boktit sáhkkiivuođa ja beroštumi sámi vuoigatvuođarahčamuššii, danne go dat ii leat nohkan, guhkkin eret. Dáhpáhusat 70- ja 80-logus celkojuvvojit dávjá okta dain stuorámus ja deháleamos dovddus vuosttaldemiin maid sápmelaččat dahke ođđaáigge historjjás. Duohtavuođas ledje máŋga buohtalas dáhpáhusa ja initiatiivva. Earret eará ledje olu ákšunisttat, geat nealgudedje, geat dagahedje ahte «Álttá-ášši» oaččui stuorra beroštumi, ja ahte mediain bisui fuomášupmi fápmorusttega vuosttaldeapmái.
Buot dáistaleamit leat min eksistensiála rievtti birra min iežamet kultuvrii, eallinvuohkái ja ealáhusaide.
Dál leat mis olu «Álttá-áššit», muhto dat eai leat ožžon seamma fuomášumi go dát ášši oaččui dalle. Dál dáhpáhuvvet dáistaleamit riektesálain, báikkálaš servodagain, kommentárafealttain. Buot dáistaleamit leat min eksistensiála rievtti birra min iežamet kultuvrii, eallinvuohkái ja ealáhusaide. Fovsen-ášši lea dakkár ovdamearka, mas konsešuvdna riikka stuorámus bieggafápmorusttegii lea celkojuvvon eahpegustovažžan. Alimusrievtti duopmu 2021:s nanne ahte fápmorusttethuksen dán guovllus lea olmmošvuoigatvuođaid ja sámiid kulturdoaimmaheami rievtti rihkkun. Norgga stáhta ii leat čuovvulan duomu. Dat lea duođalaš daidda buolvvaide geat vižžet eallinláibbiset doppe, muhto dat lea maiddái duođalaš midjiide earáide. Norga lea riektestáhta, ja go vel mearrádus min alimus riekteásahusasge ii mearkkaš maidege, maid muitala dat min riikka birra? Boahtte háve sáhttá leat don ja du bearaš geat fertebehtet oaffaruššat buot.
Mun jáhkán sámi servodahkii maiddái lea buorre fas muitigoahtit iežamet historjá.
Mun jáhkán sámi servodahkii maiddái lea buorre fas muitigoahtit iežamet historjá. Vuosttaldangižžu mas min jálos áirasat válljeje leat guhkes áiggi, lea áiggi mielde oallugiidda šaddan ovttalágan diehttelasvuohtan. Siskkáldasat min bearrašiin ja buolvvain leat dát historjját duogážiin. Mii dárbbašit maiddái smiehttat dan stuorra oaffara maid min álbmot lea dahkan. Máŋggas dain olbmuin geat ledje dán giččus leat ferten gillát heajos beaggima go sivahallojedje leat terroristan ja vearálažžan, ja oallugat leat ráŋggáštuvvon sáhkuiguin ja duomuiguin. Lea áigi čielggadeapmái ja soabadeaddji prosessii maiddái min gaskkas. Sii geat serve leat guhká vuordán dohkkeheami iežaset olbmuin, ja sii leat vuordán dán historjjá. Ođđa buolvvat leat boahtán, ja kollektiivvalaš muitu hedjona. Ain leat mis olu eallinvihtanat eallime geat sáhttet muitalit dan áiggi birra, muhto oallugat leat maiddái guođđán min áiggi.
Sámediggi háliida duohtandahkat dokumentašuvdnaguovddáža Mázes, gos báikkálaš vuosttaldangižžu máŋgga lági mielde lei olles akšuvnna álgu. Dakkár guovddáš oažžu ovddasvástádusa bisuhit historjjá maŋit áigái, vai mii eat goassege vajálduhte jálluvuođa ja oaffara dan duogábealde. Mii sávvat ahte Norgga eiseválddit maiddái oidnet man dehálaš dakkár guovddáš lea. Dát sáhttá maiddái leat álgun ođđa dutkamii dan birra maid dát dáhpáhusat leat mearkkašan. Lea imašlaš jaskat daid fáttáid birra. Lea sihke dutkojuvvon, ja leat ráhkaduvvon logemat filmma Norgga vuosttaldangičču ja maŋŋil soađi jagiid birra. Dat leat maiddái ožžon sierra šlája: okkupašuvdnafilbma, okta dain valljámus šlájain Norgga filbmahistorjjás. «Ellos eatnu» lea vuosttaš filbma man vuolggasadji lea sámi vuosttaldanrahčamuš. Dat dahká dán filmma mávssolažžan ja iige leat nu imaš ahte sámi servodagas maiddái leat vuordámušat dán filbmii. Soaitá dát filbma buvttiha eanet ipmárdusa sámi dilálašvuođaide. Sámi kultuvrras lea nana muitalanárbevierru ja mis leat čeahpes sámi muitaleaddjit. Mu doaivva lea ahte buvttadanfitnodagat dustet vuoruhit sámi historjjáid. Beroštupmi Giævera filbmii sáhttá mearkkašit ahte sihke Norgga ja riikkaidgaskasaš geahččit háliidit eambbo.
Mii sávvat ahte Norgga eiseválddit maiddái oidnet man dehálaš dakkár guovddáš lea.
