Dán vahkku ožžo guokte studeantta duodjebachelora Sámi allaskuvllas. Goabbat eksámendujiin čájeheigga ođđaáigásaš ja árbevirolaš duoji.
Dán vahkku ožžo guokte studeantta duodjebachelora Sámi allaskuvllas. Goabbat eksámendujiin čájeheigga ođđaáigásaš ja árbevirolaš duoji.
Guokte ođđa studeantta leaba ožžon bachelorgráda duojis Sámi allaskuvllas. Diehtosiiddas lei Laila Susanna Kuhmunen ja Inger Biret Kvermo Gaup duodječájáhus gos čájeheigga earret eará eksámendujiid.
Guovtti duojáris leat guovttelágan duojit, mat ovtta ládje čájehit duoji guovtti oasis.
Nuppis lea árbevirolaš beaska, nuppis fas ođđamállet gákti, mii lea erenoamážit heivehuvvon.
Doaimmashehttejuvvon olbmuide heivehuvvon
Laila Susanna Kuhmunen, Johkamohkis eret, lea eksámenis gorron Gárasavvona gávtti, mii lea erenoamážit heivehuvvon. Modeallan gáktái lea okta su lagas birrasis gii lea doaimmashehttejuvvon ja sutnje ii leat liikká álki coggalit gávtti go eará olbmuide, ja dakko háliidii Laila Susanna veahkehit.
Vuosttas geahčesteamis orru gákti dego geassegávttit dál juo leat ge, hearvái, ivdnái, ja ođđaáigásaš ivnnit. Veahá rievdaduvvon go lea gahpir.
Go lagabui manná, de oaidná ahte leat oasit gávttis mat eai leat diehttelasat.
Čađat heivehan vai lea geahpas
Gieđa vuolde leat luottolásat, vai álki galgá coggat. Gahpir lea vai bivvá.
Laila Susanna čilge ahte su modealla galbmo maid hui álkit, ja danne galgá gahpir gávttis. Go gahpira luoitá, de lea oaidnit dego liidni mii lea lebbejuvvon olggiid ala.
Laila Susanna čilge ahte gákti lea hábmejuvvon vai ii galgga deaddit gokko ge, go dat čuohcá negatiivvalaččat geavaheaddji dávdii.
Čađa gaskka hábmemis lea ferten jurddašit ahte gávtti ii ábut lossat guoddit, vai ii čuoza.
– Dat lea leamaš proseassa munnuide goappašagaide, mus lea iežan praktihkalaš proseassa leamaš, ja sus lea leamaš iežas psyhkalaš proseassa, muitala Laila Susanna.
Áiggui vuos oahppat árbevirolaš duoji
Laila Susanna fuomášii 2010:s ahte háliidii bahcelora váldit duojis.
Muhto álggos son háliidii oahppat árbevirolaš duoji Sámi Oahpahusguovddážis Johkamohkis.
Go doppe lei geargan, de son álggii Sámi allaskuvlii lohkat duoji.
– Go olmmoš geargá dákkár stuora bargguiguin, de dovdá veaháš de go guoros. Mun háliidan dál váldit veaháš bottu ja jurddašit maid ovddasguvlui háliidan, lohká son.
Háliidii čiehkat
Álgojurdda Laila Susannas lei ahte gákti galgá oaidnit dego árbevirolaš gákti.
Lei modealla ieš gii válljii gáktediŋgga, ja son háliidii ahte luottolásat galget oidnot.
–Álgojurdda lei ahte galggan teknihkalaš osiid čiehkat. Muhto dán vuogis lean ferten váldit vuhtii modealla sávaldagaid ja su dárbbu vuođul bivttastit. Mus eai lean jurdagat ahte galgá šaddat nu ođđaáigásažžan. Mun áigon čiehkan luottolásaid, muhto son logai daid nu čábbán. Jurddašin dat lea ovtta ládje cealkámuš. Ahte son lea dohkkehan iežas dili, lohká Laila Susanna.
Danne lea maid holbái sággan teavstta mii su mielas heivii dán gáktái.
Ii leat háliidan gávttiin čiŋadit
Laila Susanna muitala ahte su olbmás lea leamaš nu lossat gávtti coggat, ahte muhtun háviid lea čiŋahan bearraša doaluide, muhto ieš lea báhcán ruoktot.
Dál lea doaivva ahte beassá mielde vuolgit, nu ahte ii šatta lossadin.
– Mun háliidin čiŋahit su. Dál moai letne hábmen gávtti vai lea álki coggat. Boahtteáiggis fertejetne oaidnit lea go vuogas alde, vai ferte go eambbo rievdadusaid dahkat, loahpaha son.
Alla dássi
Brita Marakatt Labba lea duodjeoahpu koordinahtor.
Su mielas lea alla dássi eksámendujiin.
– Soai leaba iskan ja dutkan, leaba hui buori duoji dahkan. Lea somá oaidnit ahte mis leat čeahpes nuorra olbmot, lea doaivva boahtteáigái ahte duodji eallá, ja ealáska vel eambbo go máhttá rahpat ođđa uvssaid duoji ektui.
Dutkan guolgajohtodaga funkšuvnna
Inger Biret Kvernmo Gaup eksámenduodji lea árbevirolaš muzetbeaskka.
Seammás lea dutkan guolgajohtodaga beaskkas.
– Guolgaduojis leat dihto njuolggadusat, maid buot duojárat dihtet, ja dušše gorrot nu. Muhto ii biddjo gažaldat manne dat lea. Bođii sáhkkiivuohta dutkat manin dat lea nu, go dan ii leat okta ge bargan. Mun lean jurddašan ahte lea danne go galgá čáppat, dat han lea čábbát go guolga lea vulos guvlui, lohká Kvernmo Gaup.
Háliida árbevirolaš máhtu duođaštit
Su álgojurdda lei ahte das ferte leahkit juoga funkšuvdna, ja dutkkai movt duoljebihtát njusket, das ahte leat go guolggat bajás vai vulos guvlui.
Son njuoskadii ja dettii duoljebihtáid báhpira vuostá. Juste nu go lei doivon, de gávnnahii ahte go guolggat leat vulos guvlui, de čáhci ii beasa asi vuostá, ja dasto ii njuoskka.
– Mus lei gal hui primitiivvalaš dutkan, muhto gávnnahin ahte lea funkšuvdna. Dat duođašta ahte ferte leahkit juogalágan ágga manne leat gorron ná. Lei buorre oažžut duođaštussan ahte nu lea.
Kvernmo Gaup háliida eambbo dutkat dán fáttá, ja lea juo álgán jurddašit masterbarggu birra, mas sáhtášii vuđoleappot dutkat.
– Dá lea árbevirolaš máhttu, ja buohkat dihtet dán, muhto ii okta ge leat čállán dan birra. Dán áigge han juohkediŋga ferte leahkit báhpira alde vai lea duohta, lohká son.
