– Dán dálvvi dássážii galbmaseamos beaivi šattai earenoamáš galbma beaivin go suohkanstivrra eanetlohku hilggui min doaibmadoarjjaohcama, čállá Beaivváš Sámi Nášunalateáhter.
Guovdageainnu suohkan lea leamaš Beaivváš Sámi Našunálateáhtera verddesuohkan álggu rájes ja teáhter lea jagiid mielde ožžon badjel 15 miljovnna ruvnno doarjaga suohkanis.
Diibmá sihkkojuvvui doarjja suohkana bušeahtas, go suohkana ruhtadilli ii šat gierdan dan. Teáhter lei dál fas ohcan doaibmadoarjaga.muhto Guovdageainnu suohkanstivrras ii juolluduvvon ruhta teáhterii.
Ii ipmir
– Mii ipmirdit bures ahte suohkana ekonomalaš dilli sáhttá leat gáibideaddji, ja mii ipmirdit maid ahte gáržžes ekonomiija guoská buohkaide, muhto mii eat riekta ipmir ahte Guovdageainnu suohkan, mii lea sihke teáhtera eaiggát ja ruovttusuohkan, ii oro atnime dehálažžan doarjut Sámi našunálateáhtera. Suohkanstivrra eanetlohku čujuha dasa ahte suohkan lea dorjon teáhtera ollu jagiid, eanet go 15 miljovnnain ruvnnuin, muhto suohkanstivrra eanetlohku ii oro berošteame das maid Beaivváš lea buvttahan gillái dáid seamma jagiid. Go teáhter han sihke gávppaša gili gávppiin ja oastá bálvalusaid gili fitnodagain, lohká teáhterhoavda Rolf Degerlund preassadieđáhusas.
Ballá váikkuhusain
Maiddái Beaivváš Sámi Našunálateáhtera stivrajođiheaddji, Maria Utsi, vuorjašuvvá suohkanstivrra mearrádusain.
– Diekkár negatiivvalaš mearrádus addá heajos signála sihke Sámediggái ja fylkkasuohkanii. Ja lea maid earenoamáš váidalahtti dál, go boahtte jagi galgá Davvi-Norgga kulturšiehtadus ođastuvvot. Suohkana doarjja lea hui mávssolaš sihkarastin dihte ahte šiehtadus joatkkašuvvo. Suohkanstivrra eanetlogu mearrádus sáhttá danne váikkuhit eanet go dan maid soitet jurddašan, váruha Utsi.
