Dál muitala bohccespesialista movt buoremusat galgá dola cahkkehit vai dolla jođánit liggegoahtá.
Dolastansuorggis lohket «cahkket dola badjin», muhto dan dihte cahkkehit eatnasat mis dola muoraid vuolábealde ommanis.
Norstat lea Norsk Varme ovddas jearahallan olbmuid dolastallama birra, ja juohke njealját vástida ahte dahká dan «girjji čilgehusa mielde» – bajábealde cahkkehit dola.
Lieggana jođáneappot
– Ollugiidda lea dat ártet, ja áibbas nuppe ládje go dat maid lea mánnán oahppan. Lea dego mánáid osku livčče lihkahallame, muitala Norsk Varme spesialista Svein-Olav Barikmo preassadieđáhusas.
Son muitala ahte go cahkkeha dola bajábealde, de lieggana bohcci jođáneappot ja dalle geassá maid bohcci suova buorebut.
Ollu suovva ja giehpa
Erenoamážit ođđasut ommanat dárbbašit buoret geassima go aitto leat cahkkehan dola, vai lea buoremus effeakta.
– Ollu ommaniin šaddá giehpanaga láse ja ollu suovva. Sii vásihit ahte váttisvuohta jávká go bidjet cahkkehaga muora ala ovdal go cahkkehit dola, muitala Barikmo.
Boaldde goikemuoraid
Dolastala goikemuoraiguin main lea eanemusat 20 proseantta čáhci.
Goikemuorra buollá jođánit ja addá eanet lieggasa. Dasa lassin ii luoitte goikemuorra nu ollu partihkkaliid go njuoska muorra. Muorra ferte goikan unnimusat jahkebeali, ja áinnas jagi.
Muorat mat leat olgun, berrejit vižžon sisa jándora ovdal go áigu boaldit daid, vai ollejit liegganit vehá. Soahki, skáhpi, beaika, eaika ja suordna leat muorat main oažžu eanemus lieggasa juohke čoskás.
Cahkket badjin
Ollugat eai dieđe ahte go cahkkeha badjin, de anát buoremusat ávkki. Gásat mat muorain bohtet go muorat liegganit, buollájit ja addet lieggasa, eai ge nuoskit áimmu. Muorra buollá maid jođáneappot, ii ge omman šatta giehpan.
Bidjal guokte čoská ommanii ja bordde goikemuoražiid badjálaga. Cahkkehanmuorra berre leat sullii njeallje centimehtera diamehteris. Bija moadde beassi dahje dáččabeassi vuolábeallái bajimus goikemuoražiid, ja cahkket.
Doala ommanuvssa rabas dassái go buollá
Atte doarvái áimmu dollii nu ahte buollá nu jođánit go vejolaš. Muhtumin sáhttá maid leat dárbbašlaš rabastit láse vai dolla oažžu doarvái áimmu. Divtte ommanuvssa leat rabas oanehaččat, dahje divtte ventiilla leat rabas dassái go buollá albma ládje. Sáhtát lasihit goikemuoraid vehážiid mielde.
Stuora dolat eai leat nu ekonomalaččat, ja dain lea alla suovvagásatemperatuvra, mii sáhttá billistit ommana ja bohcci.
Jurdil birrasa birra
Ale goassege boaldde málejuvvon dahje impregnerenmuora dahje PVC-plastihka mas lea klora. Dain leat váralaš gásat. Ale cahkket muoraid maid gávnnat mearas. Dain lea sálti mii fas šaddá kloran go boalddát dan.
Muoraid maid gávnnat sáltečázis, divttat orrut olgun moadde jagi ovdal boalddát dan.
Muorraseahka oastit bensinstašuvnnas lea seamma divrras go mielkki ja láibbi oastit doppe. Lea buorre jus lea hoahppu, muhto gártá divrrasin.
Jus diŋgot muoraid njuolga murrejeaddjis, de lea muoras hálbbit liekkas go el-rávnnjis.
