25 buolašgrádas eai doaibman primusat, danin šadde skuvlaoahppit jorgalit ruoktot. Mátki seavdnjadasas šattai erenomáš guhkki go čuige boastut ja láhppojedje. Váhnemat vurde nuoraideaset diibmoviissaid. – Buot vearrámus lea čohkkát ja vuordit go ii sáhte maidege bargat, lohká eadneolmmoš Alice Balto. Loga mo son vásihii dramáhtalaš ija.
OĐASTUVVON DIIBMU 12:00
Maŋŋit eahkeda distaga bođii politiijaide diehtu ahte 25 oahppi ja guokte oahpaheaddji ledje láhppon meahccái. Álttá joatkkaskuvlla valáštallan suorggi 1. luohká oahppit ledje čuoiganmátkis.
Primusat eai doaibman
Skuvlaluohkká galggai rasttildit Beaskáđđasa čuoigga, ja gaskkas galge oahppit idjadit tealttáin. Eahkedis buolaštii ja guovllus galgá leamaš 25 buolašgráda. Buollaša geažil eai doaibman buot primusat ja oahpaheaddjit mearridedje diibmu 21:00 ahte jorgalit Suolovuopmái.
– Mu gándda moarsi riŋgii ja logai ahte galggan boahtit viežžat sin Midtstuenis Silisávžžis. Galgen vuoddját diibmu logis go nuorat ádjánit čuoigat. Mii leimmet oktiibuot ovcci-logi biilla mat vurddiimet mánáid, muitala váhnen Alice Balto.
Priváhtagovva
– Mánát čirro
Vuordináigi geaidnoguoras šattai dramáhtalaš váhnemiidda. Nuorat riŋgejedje heađis, sii ledje galbmon ja láhppon.
– Mánát čirro telefuvnnas. Iežan gándda in ožžon ságaide, ja dalle heađástuvven. Muhtin váhnen válddii oktavuođa politiijaiguin, muhto ii ábuhan dušše ahte okta riŋgii. Go moattis riŋgiimet, de bidje politiijat Rukses ruossa johtui, muitala Balto, gii beaivválaččat bargá Ávviris journalistan.
Váibmu čierui
Váhnemat ožžo politiijain dieđu ahte eai galgga ieža ohcagoahtit nuoraid, muhto soapmásat ledje sosiála mediaid bokte jo ožžon olbmuid boahtit veahkkin skohteriin vuodjit guovllus.
– Olmmoš háliida ahte buot mánát bohtet dearvan. Mu váibmu dieđusge čierui eanemusat iežan nuoraid geažil, mus han lei gánda ja vel su moarsi doppe. Nieidda váhnemat eai oro Álttás, ja danin eaba sáhtán diehttelasat boahtit, muitala Balto.
Fuomášedje čuovggaid
Alice Balto vujii mohkiid Suolovuomis, ja dan gaskkas gulahalai maid politiijaiguin. Son oaččui dieđu ahte ii šatta ohcanakšuvdna go skuvlaoahppit ledje fuomášan biilačuovggaid ja oidne geainnu. Nuoratt njidje geidnui sullii vihtta kilomehtera vuolábealde Suolovuomi. Dramatihkka ii nohkan dasa.
– Oidnen mánáid boahtimin ráiddus alla váris, dáidá varaleamos sadji guovllus. Mánát geat ledje buoremus vuoimmis bohte álggos vulos, muitala váhnen.
Lieggasii
Go vuosttaš nuorat ollejedje geidnui, de lei jo gaskaidja. Guokte diimmu golihedje vel ovdal buot nuorat ledje biillaid luhtte.
– Okta dušše čohkkedii ja čierastii vulos. Son lei nu váiban ja čierui, dollestin su ja buorrestin su. Mánáid bijaimet biillaide vai liegganivččii. Mus ledje liige ullosuohkut fárus maid juhken mánáide, muitala Balto ja joatká muitaleamis.
– Go mu gánda joavddai, de čirruime goappašagat. Lei hui váivves idja, muhto easka odne lean álbmáláhkái reageren, muitala son.
Guovttis doaktára lusa
Guovttis nuorain gárttaige doaktára lusa. Nuppis balle juolgesuorpma čuvččagan ja nubbi ges gahčai ja bávččagahtii oalggi čuoiggadettiin.
– Muhtimat birgejedje hui bures, earáide ii šaddan mátki nu somán. Mánát leamaš hui čeahpit, ja leat veahkehallan guđe guoibmáset. Sii geat ledje buoremus vuoimmis válde losimus seahkaid, čilge Balto.
Uđas fierai
Oahppiid dieđuid mielde fierai maiddái uđas guovllus gos sii čuige, mátki šattai vel guhkit go šadde garvit uđasbáikki. Oktiibuot čuige skuvlaoahppit 11 diimmu maŋŋebárgga, sii besse dušše vuoiŋŋastit njeallje diimmu ovdal jorgaledje.
– Ferten rámidit go oahpaheaddjit mearridedje jorgalit, muhto in dieđe ležžet go rievttes láhttu gal čuoigan, lohká Alice Balto.
Mearkkašahtti
Váhnema imaštallá ahte nuorat leat čuoigan olggobealde láhttu go jorggihedje geidnui.
– Mánát lohket ieža ahte ledje sáhttit čuoigat Suolovuopmái seamma láhttoráiggi gos beaivet čuige. Danin lea mearkkašahtti ahte bohte doppe gos bohte, lohká Balto.
Su mielas galggašii skuvla maiddái boahtte áiggis ráhkanahttit ohppiid buorebut sullasaš mátkkiide.
– Muhtin oahppi logai ahte skuvla galggašii muitalit maid galgá váldit fárrui. Lea dieđusge min váhnemiid ovddasvástádus maid, muhto joatkkaskuvlla dásis leat olu ohppiin váhnemat nuppi báikkis. Skuvla lei galgat muitalit makkár gárvvuid oahppit galget váldit fárrui ja ahte buotlágan primusat eai doaimma buollašis, lohká váhnen.
Šiitá ohppiid láhppon
Álttá joatkkaskuvlla rektor, Inger Persen, lea áito geargan árvvoštallančoahkkimis go Ávvir ságastallá suinna. Son šiitá ohppiid láhppon, ja muitala ahte oahpaheaddjit eai árvvoštallan dili heakkaváralažžan. Oahpaheaddjit dihte maid galge bargat ja dovdet guovllu bures.
– Oahpaheaddjit árvvoštalle maiddái ahte eai máhca seamma láhttu ruovttoluotta, muhto váldet baicce oanehat luotta geidnui, čilge son ja muitalastá ahte guovllus šattai buollašat go maid dálkeeinnosteaddjit dieđihedje.
Oktavuohta politiijaiguin
Rektor muitala ahte muhtin oahppit vásihedje dili eambbo dramáhtalažžan ja riŋgejedje sihke váhnemiidda ja politiijaide.
– Soaitá ahte ášši šattai ollu stuorát go maid lei, go oahpaheaddjit eai árvvoštallan dili máŋge láhkai heakkaváralažžan, eaige loga politiijatge dan dahkan, oaivvilda son.
Oahpaheaddjit ledje maiddái oktavuođas politiijaiguin vai politiijat sáhtte ráhkanahttit skohterjoavkku dárbbu mielde.
