Norgga Sámediggi lea dál čohkkeme buot valáštallanservviid ovtta searvvi vuollái. Dan barggu oktavuođas bođii evttohus čohkket buot servviid olles Sámis ovtta goavdeorganisašuvnna vuollai. Suoma ja Ruoŧa sámediggepresideanttat eaba leat liikká mielas álggahit dakkár barggu.
Norgga Sámediggi lea dál čohkkeme buot valáštallanservviid ovtta searvvi vuollái. Dan barggu oktavuođas bođii evttohus čohkket buot servviid olles Sámis ovtta goavdeorganisašuvnna vuollai. Suoma ja Ruoŧa sámediggepresideanttat eaba leat liikká mielas álggahit dakkár barggu.
Norgga beale Sámediggi lea dál ođđasit organisereme sámi valáštallama, ja leat evttohan goavdeorganisašuvnna álggahit.
Goavdeorganisašuvnna ulbmil lea čohkket buot sámi valáštallamiid seamma searvvi vuollái. Sámi Valáštallanlihttu-Norga (SVL-N) lea evttohan iežaset dakkár goavdin.
Evttoha gaskariikkalaš organiserema
Sámi Heargevuodjin Lihttu (SHL) ii leat ovttaoaivilis ahte lea SVL-N mii galgá dan bargat. SHL presideanta Mikkel-Per Sara logai Ávvirii ahte su mielas ii leat riekta ahte SVL-N lea sin bajábealde, go SHL lea gaskariikkalaš lihttu.
Su mielas galggašii gaskariikkalaš SVL buot bajimusas, ja Suoma ja Ruoŧa sámedikkit maid galggaše čuovvolit organiserema ja ruhtadeami vai loktešedje sámi valáštallama árvvu doppe maid.
Unnit byråkratiia
Suoma Sámedikki presideantta Tiina Sanila-Aikio mielas orru buorre jurdda.
– Dat attášii vejolašvuođa eambbo fuomášumi doaimmaide. Jus johtilit smiehtan, de leat oaidnán man dehálaš giela dáfus lea ovttasbargat. Sáhtášeimmet olu rájiid rasttildit, ja seastit resurssaid dainna. Dál juohkehaš ferte byråkratiija ordnet, lohká son.
Vuosttažettiin guorahallat
Tiina Sanila-Aikio lohká ahte vuosttaš lávki das livččii guorahallat vuos. Son maid lohká ahte olu lea ruđa duohken, muhto ahte lea jierpmálaš jurdda.
– Min bealis fertet dadjat ahte mis eai leat resurssat bargat valáštallamiin, mis ii leat ollislaš hálddašeapmi dán áššis. Suoma Sámedikkis lea valáštallan kulturossodaga vuolde. Jus geahččá resursadili, de lea hui hástaleaddji. Dán ášši ferte gullat buot servviin mat barget valáštallamiin.
– Lea maid gitta das ahte makkár málle ja orgána das lea, lohká Sanila-Aikio.
Sámediggi ii ovddit dán ášši
Ruoŧa Sámedikki presideanta Håkan Jonsson lohká ahte dá ii leat ášši man sii bohtet árvvoštallat, eará go jus Ruoŧa sámi valáštallansearvvit ieža áigot dakkár ortnega. Jonsson oaivvilda ahte dá lea ášši man searvvit ieža fertejit ovddidit jus dan háliidit, ii ge Sámediggi.
– Jus sii áigot, de sáhttá Sámediggi veahkkin. Buot deháleamos lea ahte sámi valáštallanservviin lea váikkuhanvejolašvuohta, lohká Jonsson.
Ii liikká mielas
Muhto orru go du mielas buorre jurdda?
– Jurdda gal soaitá buorre, muhto ovdal go álggaha makkár ge proseassa, de ferte vuos guorahallat. Gávnnahit mii lea buorre ja mii ii leat. Fertejit sáhttit čujuhit buriid beliide, go doppe sihkkarit gávdnojit heajos bealit, lohká Håkan Jonsson.
