-Almmuhus-
-Almmuhus-
OĐĐASAT Dutkagohtet dálkkádaga váikkuhusaid bohccuide

Dutkagohtet dálkkádaga váikkuhusaid bohccuide

-

-

Dálkkádatrievdan sáhttá leat heittot bohcco njuovvandeattu hárrái, čájeha NINA-raporta mii lea dahkkon buvttadeami ja vahága birra Nordlánddas.

Norgga Luonddudutkaninstituhtta (NINA) dieđiha ahte dutkit leat geahčadan boazologuid, satelihttadieđuid mat čájehit goas eana runoda ja dieđihuvvon albbas-, geatke-, ja guovžanáliid Nordlánddas. Gávdnosiid leat buohtastallan ovddeš dieđuiguin ja čállosiiguin dan fáttás.

– Mii oaidnit ahte boazolohku lea lassánan 80-logu álggu rájes, seammás go eai njuova seamma ollu go lassáneapmi lea. Dat leat iešguđet sivaid dihte man birra mii fertet dutkat, lohká NINA dutki Torkild Tveraa neahttaáššis man NINA lea almmuhan.

 

Vahát ja njuovvanboađus

Nordlándda fylkkamánni čađahii ovdaprošeavtta mii guoská buvttadeapmái ja vahágii Nordlánddas, historjjálaš dieđuid vuođul boazologu, boráspirenáliid ja dálkkádaga hárrái. Duogáš dan dutkamii lea go Nordlánddas vásihit boazovahága ja vuollegis njuovvanbuvttadeami.

Dál lea duođaštuvvon ahte go boazolohku lassána, de bisána maid náli lassáneapmi, mii fas čuohcá njuovvanbohtosiidda, čállá NINA. Maiddái albbasnáli lassáneapmi čuohcá boazolohkui.

Dutkit eai gávdnan negatiiva váikkuhusaid go geatkki čivgalohku lassána, dahje guovžalohku. Árra giđa dán jagi lei buorre boađus boazologus ja njuovvanbohtosiin.

 

Hearkkit dálkkádatrievdama dihte

– Lea mearkkašahtti go oaidnit negatiiva ovdáneami njuovvamis ja nális áiggiid mielde, mii ii sáhte heivet oktii namuhuvvon beliide. Dat duođašta ahte leat rievdadusat maid mii otná dan beaivvi eat dieđe mat leat. Okta vejolašvuohta lea ahte boazu šaddá hearkkibun boraspiriide go dálkkádat rievdá, lohká Tveraa NINA artihkkalis. 

Nordlándda dutkamat sáhttet leat vuođđun dálkkádatheivehemiide maiddái eará boazodoalloguovlluin, čállá NINA.

- Advertisement -
-Almmuhus-