Sámi Heargevuddjiid Lihttu (SHL) presideantta mielas lea Sámediggi measta vuortnuhan sin fárrui prošektii, mas lea ulbmil ovttastahttit heargegilvvohalliid Sámi Valáštallan Lihttu–Norga (SVL-N) vuollái.
Sámi Heargevuddjiid Lihttu (SHL) presideantta mielas lea Sámediggi measta vuortnuhan sin fárrui prošektii, mas lea ulbmil ovttastahttit heargegilvvohalliid Sámi Valáštallan Lihttu–Norga (SVL-N) vuollái.
Danne lea biddjon prošeakta johtui.
Ovttastit golbma lihttu
Ávviris lea kontrákta mas boahtá ovdan, ahte SVL-N galgá doaibmat muhtun áiggi «sámi váldo valáštallanlihttun» man vuolde leat golbma sierra lihttu.
Vuosttaš lihttu galggašii ovddastit čuoigamiid, njoarostemiid ja fuođđovaláštallamiid, nubbi ges spábbavaláštalliid, ja dasto dat goalmmát mii ovddasta heargevaláštalliid.
Dasto evttohuvvo oktasaš stivra ja hálddahus. SVL-N galgá ge dán evttohusa mielde doaibmat váldolihttun dassážii go čielggaduvvo SVL-Ruoŧa ja – Suoma rollat dan barggus.
Das lea maid ságas ahte oažžut dán guovtti riikkain ruhtadeami sadjái.
– Dego bággehallan
Sámi Heargevuddjiid Lihttu (SHL) presideanta Mikkel Per Sara ii loga iešalddis sidjiide amas dakkár riikagaskasaš ovttasbarggu, heargegilvvohalliid gaskkas, go dat lea juo sin lihtus.
Son liikká lohká ovtta láhkái iežaset šaddan vuolgit mielde dan prošektii, go muđui ballet massit ruhtadoarjagiid jus eai livččii searvan mielde.
– Mun duođaid ohcalan ahte álggos livččii čađahuvvon guorahallan maid guhte ge lihttu lea bargan jagis jahkái, go das han livččii oaidnán man ollu aktivitehtat guđe ge lihtus leat leamaš. Dasto easka dan vuođul livččii sáhttán bidjat johtui ođđa organiseren bargguid. Muhto dál gal dovddan bággehallan mielde, go muđui lea dat risiko ahte báhcit oalát ruđa haga, dadjá Sara.
Ollu aktivitehta
SHL presideanta lohká ge iežaset sádden Sámediggái dieđuid man ollu aktivitehtat sis leat leamaš 2005/06 rájes gitta 2016 rádjái. Das boahtá ge ovdan ahte oktii buot leat ožžon doarjagiid ja sponsorruđaid dán áigodagas váile 1,3 miljovnna ruvnno ja leat lágidan 87 heargegilvvu, čieža finálavuodjimiid ja dain gilvvuin leat leamaš 693 hearggi mielde.
– Dat lea oalle ollu aktivitehta. Lean goit sádden Sámediggái dan vai oidnet man birra lea sáhka. Muhto man ollu das beroštit in dieđe. In dieđe manne lea nu issoras hoahppu dakkár bággestallan vugiiguin ovddidit dán ášši ovdal leat dahkkon guorahallamat. Váttis diehtit leat go Sámedikkis nu ollu SVL-N doarjjaolbmot go ná barget, dadjá Mikkel Per Sara.
Ohcala SVL-Ruoŧa ja Suoma
Sara maiddái atná hui váidalahttin go dán barggus eai leat mielde SVL-R ja SVL-S olbmot, go juo gearddi galgá buot sámi valáštallan organiseren ođasmahttot.
– Livččen juoba vuordán, ahte Suoma ja Ruoŧa bealde besset mielde čuovvut daid čoahkkimiid, vai gullet man birra lea sáhka. Dál hal gal šaddá dušše nu, ahte mearriduvvo juoga, ja dasto dadjet, ahte dii vuolgibehtet dasa mielde dahje ehpet vuolgge, dadjá Mikkel Per Sara.
– Sáhttá aŋkke šaddat buorren
Son aŋkke deattuha ahte dan ođđa organiseren barggus leat sis buorre gulahallan, ii ge son oaivvil ahte dat ođđa organiseren šaddá heitot.
– Dat gal sáhttá šaddat buorre, go soaitit oažžut ollu eambbo ruhtadoarjagiid go dál. Muhto lean kritihkalaš dasa mot dat bargu lea johtui biddjon, dadjá Mikkel Per Sara.
Ovttasbargovuoigŋa
Duvle maid čáliimet dan birra ahte SHL ja SVL-N leat plánen eanas heargegilvvuid seamma vahkkoloahpaide, seamma báikkiin.
Dan oaidná Sara hui ártegiin, go sii leat SHL bealis áigá plánen iežaset gilvvuid, muhto SVL-N mánu maŋŋel almmuha iežaset gilvvuid seamma vahkkoloahpaide.
– Dan botta go lea bargu jođus ođđasit organiseret heargegilvvuid, de liikká lea heajos gulahallan gaskaneaset. Ii dat oro buorideame goit ovttasbargovuoiŋŋa heargevaláštallan birrasiin, dadjá Mikkel Per Sara. Son lohká iežas viggan gulahallat sihke SVL-N jođiheddjiin Kåre Olliin ja nubbin jođiheddjiin Per John Antiin.
– Diibmá reisejin gitta Levdnjii Kåre Olli ságaide. Humadeimme dáid áššiid birra ja orui hui buorre ipmárdus, muhto de ii leat gullon šat mihkke. Muhto go de almmuhit iežaset gilvvuid, de lea seamma go ovdal, lohká Sara.
– Lea go du mielas gealbboheame SVL-N jođiheaddjit go eai nagot buorebut stivret iežaset heargevaláštallamiid?
– Dan oažžu measta jurddašit, muhto orro goit heajos stivrejupmi jođiheddjiid bealis go eai nagot váikkuhit eambbo iežaset heargevaláštalliid, vástida dasa Mikkel Per Sara loahpas.
