-Almmuhus-
-Almmuhus-
OĐĐASAT Dihtorspeallosorjjasvuohta lea dál almmolaš diagnosa

Dihtorspeallosorjjasvuohta lea dál almmolaš diagnosa

-

-

Speallan sáhttá šaddat nu olu ahte manná buot eará aktivitehtaid ja doaimmaid ovdii.

Máilmmi dearvvašvuođaorganisašuvdna (WHO) lea dál mearridan ahte dihtorspeallosorjjasvuohta lea almmolaš diagnosa. 

WHO oaivvilda ahte eaktu diagnosain lea ahte spealli massá bajilgeahču ja vuoruha speallama ovdalii eará diŋggaid, ja joatká speallama vaikko das leat negatiivvalaš váikkuhusat. 

 

WHO árvalii diimmá geasi dihtorspeallosorjjasvuođa almmolaš diagnosan. Aitto jienastedje dat 194 miellahttoriikka dohkkehit evttohusa.

– Almmolaš diagnosa sáhttá dagahit spesialistadearvvašvuođabálvalussii álkibun vuoruhit ođđa ja buoret veahkkedoaimmaid ja gelbbolašvuođa loktet fágaolbmuin. Dieinna lágiin lea stuorát vejolašvuohta fuobmát spelliid geain leat duođalaš váttisvuođat mat šaddet sorjjasvuohtan, dadjá mediabearráigeahču direktevra, Mari Velsand preassadieđáhusas.

 

Ii dárbbat leat sorjjasvuohta

Mediabearráigeahču mánáid- ja media iskosis 2018:s čájehit logut ahte 63 proseantta nieiddain ja 96 proseantta gaskal 9-18 jahkásaš bártniin spellet dihtorspealuiguin. Dihtorspeallu lea danne astoáiggedoaibma masa olu mánát ja nuorat bidjet áiggi.

– Vaikko muhtun mánát ja nuorat spellet olu dihtorspealuiguin muhtumin, de ii dat mearkkaš ahte leat darvánan. Dán diagnosa ferte geavahit várrogasat, dadjá Velsand.

– Máŋgii go lea dáhpáhuvvan nu ahte mánát ja nuorat spellet nu olu ahte manná árgabeaivvi ovdii, de lea čájehuvvon ahte leat eará ákkat. Speallan šaddá symptoma ahte juoga lea boastut. Dávjá sáhttet dat áigodagat leat fása eallimis, ja oallugiin manná váttisvuohta badjel ovdal go sáhttá gohčoduvvot sorjjasvuohtan.

 

Váttisvuohta ferte bistit guhkit áiggi

Diagnosa váldo atnui ođđajagemánu 1. beaivvi 2022. Jus galgá oažžut diagnosa dihtorspeallosorjjasvuohta ferte deavdit dán golbma eavttu 12 mánu dahje eambbo:

1. Váilevaš bajilgeahčču speallama badjel earret eará frekveanssa, intensitehta, bisttu ja heaitinnávcca ektui.

2. Speallan vuoruhuvvo eará dábálaš aktivitehtat ja beroštumiid ovdii eallimis.

3. Speallan joatkašuvvá dahje lassána vaikko leat negatiivvalaš váikkuhusat mat mannet árgabeaivválaš aktivitehtaid ovdii nu go skuvlla/barggu, bearraša ja sosiálaeallima.

-Almmuhus-