Kárášjoga skuvla leat almmuhan ahte leat gávdnon dihkit ohppiin skuvllas. Skuvla sávvá beassat eret dás ja sii dáhttut ruovttuid iskat buohkain dihkečohkkumiin.
*/
Buokat geain leat vuovttat sáhttet dihkkat, makkár agis dahje manlágan vuovttat dal ležžet. Dihkit njammet vara, ja gáskkástagat moađaidit. Sáhttet gollat máŋga vahku dihkiid njoammuma rájes dassái go moađaidišgoahtá. Ii dihka nuoskivuođa geažil, iige dihkiid sáhte bassat eret dábálaš vuoktašampuin. Norgga álmmolaš dearvvášvuođa instiuhtta lea buvttadan ovtta čállosa mo fuopmát dihkiid ja mo rassat jus leat dihkkit.
Buohkat dikšojuvvot
Dihkkedit sáhttá dihkkeávdnasiin, čohkut dahje ráhkket vuovttaid oaneheabbun go 0,5 cm. Jus bearrašis dahje ovttastalliin leat máŋgasis dihkit, de galget buohkat dikšojuvvot oktanaga vai ii šat njoamo. Dihkkeávdnasiid bidjá vuovttaide ja oaiveassái. Dain leat ávdnasat mat goddet dihkiid. Muhtin dihkkeávdnasat leat beaktilat go earát. Dain main leat beakteávdnasat nu go malation dahje dimetikon orrot bures váikkuheamen. Buktagiin main lea permetrin lea dávjá heajos beaktu, go moanaid dihkiide leat bastte šat dát ávdnasat Norggas. Ávdnasiin main lea šaddoolju soitet leat beaktilat, muhto ii leat nu olu dutkojuvvon dán hárrái.
Čuovo buktaga geavahanrávvaga dárkilit. Muhtin dihkkeávdnasiid eai galgga smávva mánát dahje áhpehis nissonat atnit. Muitte ahte dušše son dahje sii geain leat dihkit galget dikšojuvvot, go álot soitet leat oalgeváikkuhusat.
Gálggana bassat 60 ºC
Dihkkegálggamiin ferte čohkut dihto vuogi mielde ja vuđolaččat juohke beaivvi uhcimusat gávcci beaivvi, das maŋŋil oktii vahkkui, golbma vahku. Čogodettiin galget leat njuoska vuovttat. Bidjal sihkaldaga olggiid ala vai dustet dihkiid ja moniid mat gahččet. Maŋŋil ferte sihke sihkaldaga ja gálggana bassat 60 ºC lieggačázis dahje galmmihit uhcimusat njeallje diimmu, goddin dihtii dihkiid ja moniid.
Njommot oaivvis nubbái
Dihkit eai máhte njuikut eaige girdit, muhto njommot oaivvis nubbái go dat leat áibbas lahkalaga. Hui hárve njommot dihkit guottáid, stohpogálvvuid, naffánstohkosiid ja biktasiid bokte. Ii galggašii datte gahpiriid, vuoktaborsttaid, gálggamiid, vuoktačiŋaid ja eará luoikkahit soapmásis guđes leat dihkit. Hárve dihkká dušše oktii. Divššu haga sáhttet bearaš ja lagaš ustibat máŋgii njoammudit guhtet guimmiideaset.
Berre dikšugoahtit nu jođánit go vejolaš
Jus dihkiid fuobmá mánás mánáidgárddis dahje skuvllas, de ii dárbbaš máná lágidit ruoktot. Mánná veadjá leat áigá dihkkan, nu ahte moadde diimma erohus ii mearkkaš maidege. Mánná sáhttá nu go dábálaččat leat mánáidgárddis dahje skuvllas, muhto su berre dikšugoahtit dihkiin nu jođánit go vejolaš. Mánáidgárdái/skuvlii ja ustibiidda ferte muitalit ahte lagašbirrasa muhtin mánás leat dihkit, nu ahte buohkaid sáhttá iskat vai eai šat njoamo.
