– Dehálaš, muhto lossat iežas kultuvrra dutkat

Guovdageaidnulaš Kristine Nystad lea aiddobáliid gárven iežas doavtterčállosa sámi nuoraid ja sin sirdahuvvama birra rávisolbmo eallimii. Son lea dutkan mii lea mii sámi nuoraid nanusmahttá go lávkejit rávisolbmo eallimii, ja gos sii ožžot doarjaga go vuostehágu vásihit.

Movttáskii eambbo bargat

Mannan bearjadaga lei Kristine Nystad Oslo universitehtas ákkastallame iežas doavttergrádačállosa. Son lei olu ráhkkanan, ja olusat ledje boahtán geahččat ja doarjut. Sihke Sámi allaskuvllas, bearaš ja fuolkkit.

Su golbma máná, mannji ja áhkkut ledje ordnen feastta vel maŋŋel ákkastallama, gos sii ávvudedje doavttergráda. Ieš ii loga báljo muitit movt ákkastallán manai.

– Fertet measta jearrat dain earáin geat ledje doppe, reaškkiha son.

– Lei hui somá ságastallat dan ášši birra, mun measta álggán nuppi doavttergrádain vai beasan fas ákkastallat!

Dovdá geatnegasvuođa gaskkustit

Kristine Nystad manai ealáhahkii guokte jagi áigi. Dalle lei son nuppelohkái jagi bargan Sámi allaskuvllas, lektorin, prorektorin ja dutkin.

– Mun in gohčot iežan penšunistan, mun gohčodan iežan studeantan, mun han barggan feara maid, lohká son.

Son muitala ahte son lea lohpidan iežas siessái gárvet girjji mainna álggiiga ovdal go doavtterčállosiin álggii. Soai leaba skuvlahistorjjá birra čállime.

– Viidásit áiggun bargat juste maid háliidan, muhto in luoitte vel čálalaš bargguid. Mun jurddašin ahte lea issoras buorre geargat doavttergrádain, muhto in oro vel geargan. Mun ferten gaskkustit maid lean gávnnahan, dan dovddan ahte ferten. Mun dovddan dan geatnegasvuođa vai buohkat sáhttet váldit oasi das.

Son čilge ahte buot su doavttergrádačállosat leat eaŋgalasgillii, go dat lea gáibádus Oslo universitehtas. Dál son áigu jorgalit sámegillii, dahje čállit čoahkkáigeasu sámegillii.

– Mun dovddan dan geatnegasvuođa báikki olbmuide, ja soaitá álkit oažžut ipmárdusa go lea sámegillii. Barggu haga in šatta goit vel dakkaviđe!

Dutkan sámi nuoraid

Dutkan álggii go son šattai oassin gaskariikkalaš dutkamis, mas lei fáddán resilieansa. Resilieansa lea psykologalaš tearbma, ja olbmot geain lea buorre resilieansa, nagodit dustet vuosttaldeami bures, ja lea buorre gierdannákca.

Alaskas ledje álggahan gaskariikkalaš prošeavtta, ja dasa dárbbašedje sámi dutki.

– Sii háste mu mielde, ja mun vulgen dasa mielde go dat lei ovtta ládje positiiva perspektiiva, gávnnahit mii lea mii doarju nuoraid go sirdašuvvet rávisolbmo eallimii.

Son lea dutkan Guovdageainnu nuoraid, gaskal 13- ja 19-jahkásaččaid, ja mii lea mii sin doarju rávásnuvadettiin. Nystad čilge ahte ovdal lea olu dutkojuvvon makkár hástalusat nuorain leat, ja dasa biddjon fuomášupmi.

Son áiggui geahčestit nuppe guvlui, ja baicca dutkat mii lea mii doarju nuoraid, go vásihit daid hástalusaid, ja mii lea kultuvrras mii sin veahkeha.

Dutkan mii nanusmahttá nuoraid

Nystad lea dutkan makkár sámi kultuvrralaš árvvut nanosmahttet nuoraid go sii vásihit hástalusaid ja riehkkama, ja mo sii huksejit alcceseaset vuostálastinnávccaid.

Son lea dutkan makkár faktorat kultuvrras dagahit ahte servodat ja nuorat bissot mentála dearvvašin. Son muitala ahte dutkama ii sáhte generaliseret eará giliide ja guovlluide, go son lea dutkan dušše Guovdageainnus.

– Jurddašan ahte lea ávkin eará báikkiide fuomášit, geahččalit gávnnahit mii dat lea doppe dan báikkis mii doarju nuoraid.

Dorvu sosiála fierpmádagain

Dan maid son dutkamis gávnnai, lei ahte Guovdageainnu nuorain lea olu doarjja sosiála fierpmádagain. Álggos leat váhnemat, muhto maid ristváhnemat, ja fuolkkit, oambealit ja vilbealit.

Gáimmit maid nannejit gullevašvuođa ja iešvuođa. Son čilge ahte ristváhnenfierpmádat orru buot nannoseamos boazodoallobirrasis, gos bidjet olu ristváhnemiid, ja gos lea olu ovttasbargu ristmáná ja ristváhnema gaskkas.

– Seammás go servodat dál eambbo moderniserejuvvo, de eai leat šat dat seamma resurssat buot nuorain. Eai buohkat bija liikká olu ristváhnemiid. Seammás muhtin nuorain eai lean dáppe oba fuolkkit ge, ja sii dovde lossadin go ii leat okta ge gii doarju, dušše váhnemat.

Nana čearddalaš identitehta

Nubbi maid gávnnai lei ahte nuorain lei nanu čearddalaš identitehta.

– Dat boahtá das go sii dihtet hui sihkkarit geat sii leat, sii máhttet sámegiela, dihtet sii leat sápmelaččat, eai ge heahpanatta dainna, ja leat rahpasat sámevuođa ektui go mannet eará báikkiide. Erenoamážit leat nieiddat hui gábat dainna.

Son čilge ahte go olmmoš diehtá sihkkarit gii son lea, de lea maid gievrrat go deaivá vuosteháguid eallimis.

– Jus don leat eahpesihkar gosa gulat, ja gii don leat, de leat mat rašit eallimis go boahtá vuostegieđat geava, lohká son.

– Nana fierpmádagat olgguštit

Son muitala ahte nuorat dovdet ahte sis leat olbmot geaiguin sáhttet hupmat, ja geat dorjot sin, go leat fuolkkit ja stuora bearaš. Son čilge ahte go boazodoalus lea árbevirolaš kultuvra nannoseamos, gos árbevirolaš eallinvuohki lea, de nanne dat nuoraid, ja sin etnalaš čeavláivuođa.

Seammás ledje nuorat geain ii leat gullevašvuohta nu nanus, ledje máŋgga-etnalaš bearrašiin, ja aiddo fárren Guovdageidnui, geat dovde ahte sis ii leat doarjja, vaikko sis lea sámi identitehta.

– Sii eai dohkkehuvvon sápmelažžan dáppe, ja dan atne hui bahčan. Dat ledje golbma nuora, ja guovttis sis áigguiga vuolgit nu jođánit go gearggaiga skuvllas. Okta orui ges nu ahte háliida rahčat, dohkkehuvvot ja bissut dáppe.

Dutki čilge ahte dat nana fierpmádagat mat leat Guovdageainnus eai leat buorit buohkaide, go dat sáhttet olgguštit.

– Ii leat sis ulbmil olgguštit, muhto dat dušše šaddá nu, daidda geat eai gula dan fierpmádahkii. Dat mu mielas lei hástalus dutkamis.

– Dovdet ahte eai dohkke sápmelažžan

Kristine Nystad lohká ahte danne lea su mielas hui buorre go leat nannegoahtán guovttegielalašvuođa skuvllas, vai sii geain ii leat ruovttus nu nanu giella, šaddet maid oassin servodahkii.

– Lean árvalan ahte ferte jurddašit ahte mis lea dáppe nu nanu giella, ja de movt mii dohkkehit eará sápmelaččaid geain ii leat giella. Go sii dovdet sii eai dohkke sápmelažžan. Sii dovdet iežaset sápmelažžan, atnet gávtti ja orrot Guovdageainnus, muhto eai dohkke sápmelažžan. Okta lei vásihan ahte lei givssiduvvon eará sajis go lea sápmelaš, ja go boahtá deike, de ii dohkkehuvvo sápmelažžan. Dalle šaddá váttis dilli.

Dat maid nuorat ledje muitalan stuorámus hástalussan Guovdageainnus, lea givssideapmi.

– Dat lea nuorain stuora hástalus, ja sii lohket maid ahte ii leat nu ahte givssideapmi oidno, sáhttet leat nu ahte čiegusvuođas ráhkadit šlárvvaid nuppi birra. Lea maid hui garas, unna servodagažis, ahte buohkat galget ovttaláganat. Muhtumat maid namuhedje ahte fertejit juhkat álgit vai galget dohkkehuvvot, vai ii oro nu mánnálaš.

– Lossat, muhto dehálaš iežas kultuvrra dutkat

– Lea hui lossat dutkat iežas kultuvrra. Go galgá gávdnat mii lea buorre, de ferte maid gávdnat mii dat lea heittot, lohká son.

Son čilge ahte de gávdná olu beliid mat leat lossadat, ja maid dakkár beliid maid ieš maid dovdá. Son lohká ge ahte álggii juste dán fáttá dutkat, go dorvu lei juoga maid ieš ohcalii mánnán.

Mii lea du movttiidahttán bargat dáinna áššiin?

– Várra ráhkisvuohta iežan kultuvrii ja iežan álbmogii, lohká son.

Su mielas lea dehálaš dutkat nanu beliid sámi kultuvrras, ii ge dušše geahnohit beliid ja váttisvuođaid.

– Jáhkán dat nanne sámi servodaga iešdovddu. Oainnat go dáppe lea juoga mii lea váttisvuohta ja dat dutkojuvvo, de šaddá nu ahte álgá jurddašit ahte mii leat juohke ládje eahpelihkostuvvan.

Son lohká ahte lea dehálaš sámit ieža dutket sámi áššiid, go de bohtet ovdan dat áššit mat sámiide leat dehálaččat.

– Dat lea maid dan dihte go dakkár eallindili dutkamis eai váldde vuhtii min árvvuid, dat eai oba boađe ge árvvoštallojuvvot, ja mii boahtit vuolemussii statistihkas. Earát eai máhte árvvoštallat, go sis eai leat dat seamma árvvut, ja de gahččat mii álo vuolemussii, vaikko muhtin sajiin sáhtášeimmet mii leat bajimusas. Sámediggi lea dadjan ahte lea dehálaš ahte sámit ieža dutket, go dat addá vuoimmi sámi servodahkii. Mii dutkat iežamet árvvuid vuođul.

– Go eai leat geahččan makkár oktavuohta, ja makkár doarjja bat dus lea, sihke bearrašis ja fulkkiin, go dat ii leat doppe Oslos, ja sis ii leat dat. Dat ii boađe mielde go dat eai oainne dan, lohká Nystad.