Ávvira vuosttaš válgaduealla fáttát ledje suohkanekonomiija, bargosajit ja báhtareaddjit. Geahča mo manai go Sámeálbmot listtu Klemet Erland Hætta ja Johttisápmelaččaid listtu Anders S. Buljo digaštalaiga.
Ávvira vuosttaš válgaduealla fáttát ledje suohkanekonomiija, bargosajit ja báhtareaddjit. Geahča mo manai go Sámeálbmot listtu Klemet Erland Hætta ja Johttisápmelaččaid listtu Anders S. Buljo digaštalaiga.
(Mii šállošat go jietnadássi dueallas rievddada)
Maŋŋebárgga lágidii Ávvir válgaduealla Guovdageainnus, gos fáttát ledje suohkanekonomiija, bargosajit ja báhtareaddjit.
Studioi leimmet bovden Sámeálbmot listtu (SáL) sátnejođiheaddjeevttohasa ja dálá sátnejođiheaddji Klemet Erland Hætta ja Johttisápmelaččaid listtu (JsL) sátnejođiheaddjeevttohasa Anders S. Buljo.
Suohkanekonomiija
Guovdageainnu suohkanis lea dál 14 miljovnna vuolláibáza man galget gokčat 2017 rádjai, dása leat ráhkadan jo seastinplána. Oassi seastinplánas lea ahte dán jagi galget máksit das 4 miljovnna. Muhto doppe lea liige vuolláibáza 3-4 miljovnna mii lea čoagganan dán jagi, dat mielddisbuktá ahte suohkan galgá birrasiid 8 miljovnna seastit juovllaid rádjai.
Dueallas ii mieđihan dálá sátnejođiheaddji suohkanis leat liige vuolláibáhcaga dán jagi.
– Dán jagi ii leat vuos vuolláibáza, go dát jahki ii leat vuos nohkan. Muhto dat sáhttá šaddat jus eat bargga dainna, dajai Hætta ja lohpidii Guovdageainnu beassat eret ROBEK-listtus go 2017 rehketdoallu loahpahuvvo.
Govven: Sergey Gavrilov
Badjeláiggegoluid áigu čorget
Ávvir gieskat čálii ahte Guovdageainnu suohkanis leat golahan 2 miljovnna badjeláiggebálká goluide, dearvvašvuođaossodagas. Dan oktavuođas muitalii Marianne Mikkelsen ahte son ii oaččo fásta virggi suohkanis.
Dieid beliid lohpidii Anders S. Buljo čorget jus son beassá fápmui.
– Ammal livččii rievttamus bidjat olbmuid virggiide ovdalii go barggahit olbmuid badjeláiggi. Dien mun in nu bures oba dovddage, muhto die lea goit dilli maid áiggun čorget jus beasan njunnožii suohkanis, lohpidii Buljo.
Bargguhisvuohta
Maŋimuš áiggiid lea gullon ahte Guovdageainnus lea stuorra bargguhisvuohta. Borgemánu loahpas ledje 6 proseanta Guovdageainnu bargoveagas barggu haga. Dat mearkkaša ahte dáppe, gos orrot birrasiid 3000 olbmo, leat dál lagabui 90 olbmo áibbas barggu haga. Finnmárkkus leat 3,7 proseantta bargguhisvuođas, ja olles riikkas ges 3,1 proseantta ja nu leat ge Guovdageainnus duppalgeardde eanet olbmot bargguhisvuođas go muđuid riikkas.
Anders S. Buljo mielas lea ártet gullat dieid loguid.
– Muhto diet lea hástalus politihkkáriidda láhččit dili nu ahte deike bohtet ođđa bargosajit, mis lea prográmmas ahte áigut dan dahkat, dajai Buljo.
Báhtareaddjit
TV-šearpmaid ja sosiála mediain levvet govat olbmuin geat leat heahtedilis, ja Norga lea mearridan vuostáiváldit 8000 syrialaš báhtareaddji, maid suohkanat de galggašedje vuostáiváldit. Guovdageaidnu leat biehttalan vuostáiváldimis ovttage báhtareaddji.
Hætta guovttos Buljoin eaba nagodan goabbáge vástidit maid oaivvildeaba dán áššis.
– Mu mielas gal lea hui suddu oaidnit nie olu olbmot leat šaddan báhtarit, ja mii galggašeimmet vuostáiváldit sin. Duogáš dasa go lean jienastan ahte eat galgga dan dahkat lea dat go mii eat leat odne suohkanis gergosat vuostáiváldit báhtareddjiide. Muhto dát ášši orro viidáneamen ja eambbo duođalaš ášši, ja mu mielas die lea ášši mii ánssáša ođđa gieđahallama suohkanstivrras, logai Klemet Erland Hætta.
Ii Anders S. Buljo ge lean vuos sihkar maid oaivvilda áššis:
– Mun in jáhke dilli lea rievdan dan rájes go meannudeimmet ášši dálvet, dat ledje olu bealit mat ledje hástalussan dego orrunsajit ja skuvlafálaldagat, dajai Buljo.
