-Almmuhus-
OĐĐASAT– De nogai giđđasuohtas

– De nogai giđđasuohtas

-

-

Stálonjárgga orohagas lea goaskin juo leamašan vuordime guotteha ja gottestan Per Thomas Oskala siiddas guhtta miesi. – Dása nogai dat giđđasuohtas, lohká son.

Juohke sajis sosiálamediain leat oidnon boazosápmelaččat go rámpojit «Giđa čábbámus dáhpáhusa», go leat giđđajohtimis ealuin geasseorohahkii.

Dás duohko nohket dat suohttasat, go goaskin boaibmugoahtá unna miesážiid ja jagi reanttu. Nu goit Stálonjárggas, Romssa bealde.

Go doppe gal lea juo goaskin leamašan vuordime guotteha, ja boaibmugoahtán ovttatmano.

 

Juohke jagi

Per Thomas Oskal muitala ahte livččii dego deddome, juohke jagi dat seamma.

– Mii leat ovddit jagiid gárddi siste guottehan, muhto dat gal váldá doppe maid. De mii gávnnaheimmet ahte lea buoremus bohccui beassat luonddus leahkit. Dál lea dat áigi go galggašii beassat návddašit guotteha ja go miesit ja jagi reanttu šaddá, muhto juohke jagi lea ná, lohká son, ja lea fuolastuvvan.

– Báhčinlobi ii leat ávki ohcat, dan gal biehttalit. Dan dahke diibmá. In ge mun dieđe mii šattai dainna geahččalanortnegiin Romssas, man bokte galggai šaddat álkibun goaskinbáhčinlobi oažžut, lohká son.

 

Giđa čábbámus dáhpáhus


NOGAI GIĐĐASUOHTAS: Stálonjárgga boazodoalli, Per Thomas Oskal. Govven: Nils Johan Vars (vuorkágovva)

Nu go lea ge sosiálamediain oidnon, de lea árra giđđa ja fierttut dán jagáš giđđajohtima oktavuođas leamaš.

Finnmárkkus lea earenoamáš buorre guohtondálvi leamašan. 

Aitto nu ii leat Oskála siiddas leamašan dálvet, ja dál vel goaskin speadjagoahtán.

– Mis lea oalle heajos dálvi leamaš ja leat dan geažil geasseorohagas biebman dálvvi. Muohta bođii ja jieŋui. Dál šaddat dán vel gillát, ja dat boahtá juohke jagi seamma ládje, dego olmmoš livččii deddome, lohká son.

Sin orohat leat golmma siiddas guotteheame dán jagi.

– Dá lea maid mis leat goddán, ja lea maid duođaštuvvon SNO bealis ahte goaskin lea goddán. Mun in dieđe dan guovtti eará siiddas movt doppe manná, lohká son.

 

Stálonjárga – boraspirevahágat maŋemus viđa jagis 

  • Oktiibuot leat Stálonjárggas dieđihan massán 4847 bohcco.
  • Dat leat 3586 miesi, 88 rávis varrása ja 1173 njiŋŋelasa. 
  • Oktiibuot leat ožžon buhtaduvvot 2439 bohcco ovddas, oktiibuot badjelaš 13 miljovnna.
  • Goaskin lea stuorimus vaháguhtti. Goaskima vahágiid ovddas leat ožžon buhtaduvvot 711 miesi ovddas, ja 18 njiŋŋelasa, oktiibuot 729 bohcco ovddas buhtaduvvon.
  • Albasa vahága ovddas sii leat ožžon 796 bohcco ovddas buhtadusa, 522 miesi, 13 rávis varrása, 261 njiŋŋelasa.
  • Geatkevahágiid ovddas sii leat ožžon buhtaduvvot oktiibuot 449 bohcco ovddas, ja vahát man eai sáhte sihkkarit dadjat mii lea, dan ovddas leat ožžon 465 bohcco buhtaduvvot.
  • Logut leat gaskal 2013/14 boazodoallojagi ja 2017/18 boazodoallojagi.

Dieđut: rovbase.no

 

Árgabeaivi boahtán

Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvvi nubbejođiheaddji, Per John Anti, lohká ahte dál lea dat áigi mii measta heađástuhttá boazodolliid.

– Mun oidnen sosiálamedias go okta boazosápmelaš čálii ahte johtima vuolde ii lean mihkke heđiid ja bures manai. Ovttatmano go geasseorohahkii bohte, de vuhttogohte albbas- ja geatkeluottat, goaskin áimmus. Na nie de bođii árgabeaivái fas maŋŋel giđđajohtima. Dat lea surgat, lohká Anti.

Anti lea ieš geatkebiejuid ohcame iežas geasseorohagas.

 

Hehttejit ášši ovdáneames

Ávvir jearrá Antis, Oskala ovddas, mii šattai geahččalanortnegiin mii galggai doaibmagoahtit, go earret eará galggai álkit oažžut goaskinbáhčinlobi.

Anti lohká sin máŋgga oktavuođas hupman dan ášši birra guovddáš eiseválddiiguin, muhto ii doppe boađe makkárge sihkkaris vástádus. Nu sii duođai eai dieđe gosa lea bisánan ášši.

– Mii leat jearahan, muhto ii boađe albma vástádus. Boazodoallošiehtadusáid oktavuođas mii divuimet gažaldaga biraseiseválddiide. Dalle dadje ahte boazosápmelaččat eai leat nu mielas dasa leamašan. Dan mii gal šiittiimet, go mis gal livččii hállu ja dárbu diekkár geahččalanortnegii mas vel dutket vel bohtosa, lohká Anti

– Nuppes jearaimet gumpeášši ráđđádallančoahkkimis. Dalle lei vástádus ahte ii leat duohta ahte boazosápmelaččai eai leat háliidan. Sii dat leat dušše maŋŋonan áššiin ja lea veahá heajos gulahallan sin gaskkas leamašan, muitala son.

– Leat dego dakkárat mat hehttejit barggu ovdáneamis. Ii mus goit leat eará čilgehus dasa. Go dieđán vel ahte Fosenis, mii lei dat nubbi guovlu gos galge dien ortnega bidjat johtui, doppe lea doaimmas sávzaboanddaid dáfus, lohká Anti.

Son deattuha vel ahte sii eai bisán NBR bealis dainna, sii gal háliidit vástádusa manin ii leat johtui boahtán, ja goas galgá johtui boahtit.

Ávvir ii lihkostuvvan vel oažžut kommentára biraseiseválddiin, dán áššái.

-Almmuhus-