-Almmuhus-
-Almmuhus-
OĐĐASAT – Dát ii leat leaikkas ášši

– Dát ii leat leaikkas ášši

-

-

Dan lohket boazodoallit go sin geasseorohahkii lea plánejuvvon hukset Norgga nubbin stuoramus bieggamillopárka, mas galget birrasii 350 bieggamillo.

Nuorta-Finnmárkui, Davvesiidda ja Deanu gielddaide, lea Grenselandet AS hutkame hukset guokte bieggamillopárkka, main galget oktiibuot birrasii 350 bieggamillo ja galget buvttadit 900 MW elfámu jagis.

Bieggamillopárkkas, man leat gohčodan «Davvi» ja «Borealis» lea sturrodat 90 njealjádaskilomehtera ja lea nubbin stuorámus olles Norggas, ja leage Siskkit Čorgaša ja Lágesduoddara orohaga siste.

 

– Hirbmat viiddis guovlu

Vindkraft Nord ja Ny Energi fitnodagat leat juo  leat juo 2007:s álgán bieggamillopárkkahutkat, ja mat  álggos leat  álggahan prošeavtta.

Sii leatge dál ožžon fárrui Suoma bensiidnafitnodaga St1, ja ásahan fitnodaga Grenselandet As man ulbmil lea ovdánahttit bieggamilluid Finnmárkkus. 

Sii leat rievdadan ja unnidan plánaid mat ledje álggu rájes, ja dál lea viidodat guovllus 90 njealjádaskilomehtera.

Jus buohtastahttá bieggamillo sturrodaga dábálaš internašunála spábbačiekčanšiljuin, de čáhket dan guvlui lagabui 13 000 spábbačiekčanšilju, dahje goasii beannot Iešjávrri.

– Dát ii leat leaikkas ášši, go lea nu hirbmat viiddis guovlu. Go áigot hukset máŋgačuođi bieggamillo, de dat juo iešalddis muitala ahte lea oba stuora ja viiddis guovlu, ja juohke millo lusa galgá geaidnu, lohká Siskkit Čorgaša ja Lágesduoddara orohaga nubbiovdaolmmoš Nils Mathis A. Gaup.

 

– Menddo ollu

Siskkit Čorgaša ja Lágesduoddara orohaga ovdaolmmos John Idar Anti muitala sii leat áigá diehtán daid plánaid birra, go guhtta jagi áigi lei juo sáhka daid birra.

– Dalle guhtta jagi áigi lei sáhka 1500 bieggamillo hukset, ja dál leat fas jurddašan birrasii 350 hukset. Dat lea goitge menddo ollu, ja mii gal eat sáhte dasa miehtat ja fertet bákkus cakkadit dan, lohká son.

 

(Ášši joatká gova vuolábealde)


CAKKADA: Siskkit Čorgasa ja Lagešduoddara orohaga ovdaolmmoš John Idar Anti áigu cakkadit bieggamilloplánaid ja bivdá dál veahki Sámedikkis ja Protect Sámis. Vuorkágovva: Josef Isak Utsi

 

Válljen guovllu kárta mielde

Grenselandet prošeaktajođiheaddji Harald Dirdal muitala sii leat válljen juste dán báikki boazodoallokárttaid vuođul.

– Mii bijaimet boazodoallokárttaid mat mis ledje olámuttos badjálaga, ja das báhce guokte vilges dielkku. Ii leat nu ahte mii doaivut ahte doppe ii leat boazodoallu, muhto dat lei min vuolggasadji, lohká Dirdal.

 

Dihtet boazodoalus leat nanu vuoigatvuođat

Dirdal lohká sii leat dál easka hui álggus prošeavttain mas galget fokusa bidjat dohkkehanproseassaide ja váikkuhusguorahallamiidda.

Son lohká lea dieđusge konsešuvdnaeiseválddiid duohken beassat go johtui prošeavttain, muhto sii áigot nu bures go sáhttet heivehit iežaset, nu movt boazodoalloealáhusa ektui.

– Mii diehtit boazodoalus leat nanu vuoigatvuođat, ja áigut oahpásnuvvat boazodoalloealáhusain ja oažžut ipmárdusa hástalusaide mat čuožžilit bieggamillohuksemiin. Mis leat leamaš álgočoahkkimat boazodoalloealáhusain, ja min plánat leat iešguđet ládje váldon vuostái, lohká Dirdal.

 

Orrot dego oastime

Anti lohká čoahkkinastán fitnodagain ja muitala ožžon dakkár dovddu ahte áiggošii sin oastit eret.

– Eai leat njulgestaga lohkan dan, muhto leat fállan veahkehit ruđalaččat. Mii gal eat beroš vuovdit, go mii han fertet jurddašit boahtteáiggi birra maid ja sin birra geat doaivumis jotket boazodoaluin min orohagas. Jus dat bieggamillopárka šaddá duohtan, de mearkkaša dat ahte olbmot fertejit heaitit boazodoalus min orohagas, lohká son.

 

Botke orohaga

Orohatnjunnošat muitaleaba ahte váikkuhus sidjiide jus nie šaddá lea ahte dat botke orohaga, ja báhcá guoros sadji orohagas man eai šat sáhte atnit guohtoneanamin.

– Plánejuvvon guovlu manná doarrás orohaga rastá, ja ovdalaččas leat juo Statkraftas doaimmat guovllus, nu ahte mii manahit giđđa- ja čakčaeatnamiid. Orohahkii báhcá dego suolu ja dat guovlu mii báhcá, lea maid áidna báiki gos lea vel ráfi, gos eai leat skohtermáđijat ja biilageainnut, lohká Gaup.

 

– Šaddat vuoittáhallin

Ovdaolmmoš Anti muitala čoahkkimis Grenselandet fitnodagain maid ožžon diehtit ahte áigumuš lea vuovdit olgoriikii eanaš dan elrávnnji man plánejit buvttadit.

– Ii han de oro ávki, iige dárbu ge dan elrávdnjefámus man áigot buvttadit. Sis lea ruhta mii mearrida, ja de eai oro berošteame boazodoalus maidege. Mii šaddat dieđusge vuoittáhallin ja vaikko mii leat okta dain stuorámus boazodoalloorohagain Norggas gos leat 19 siidaoasi ja 150 olbmo ealáhusas, de orru nu ahte mii eat mearkkaš maidege sidjiide, lohká son.

 

Bivdet veahki

Orohat áigu dán vahkku čoahkkinastit Sámedikkiin ja Protect Sámiin bivdin dihte veahki.

– Dás lea bággu bivdit veahki, go dakkár plánat goaridit, ii dušše min, muhto olles boazoealáhusa guovllus. Go mii gáržžiduvvot, de duvdásit earáid orohagaid ala, mainna fas ákkastallo ahte mis leat menddo ollu bohccot, vaikko lea sisabahkken mii duođas lea sivalaš, lohká Anti.

 

 

 

 

-Almmuhus-